Olen entisen tyttöystäväni velan takaajana kolmen vuoden takaa. Hän meni jokin aika sitten naimisiin asuttuaa avoliitossa vuoden. Nyt hän kuoli ja aviomies ei suostu puuttumaan kuolin-pesään. Sain ainoana takaajana pankilta ilmoituksen, että olen velvollinen hoitamaan velan takaajana. Tähän ei ole varmaan sanomista. Kysymys on: Onko minulla oikeutta velan suorittajana kuolinpesän omaisuuteen ( Tietokone oheisvermeineen, stereot,ym. ym.) jotka on hankittu ennen miehensä kanssa yhteiseloa. Näkyykö tälläinen omaisuus pesän selvityksessä?
Varaton kuolinpesä/kuolleen takaaja
Mike
11832
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pesästä otetaan ensin omaisuutta niin paljon, kuin sieltä löytyy ja sitten sinä takaajana maksat lopun velan. Voisit tietenkin sopia pankin kanssa, että pankki ei ottaisi omaisuutta, vaan sinä saisit sen ja maksaisit koko takaamasi velan.
Ota nyt ensin pankkiin yhteyttä ja keskustele pankin lakimiehen kanssa asiasta.
Täsätä asiasta ei ole omakohtaista kokemusta, joten suntaudu varauksella.
Perimysjärjestyksen mukaan velka siirtyisi aviopuolisolle, mutta millä oikeudella tuo aviomies voi luopua pesästä?
Pesän voi hakea konkurssiin, eli siihen ei kenenkään tarvitse vastentahtoisesti ryhtyä. Vainajan velka ei siis siirry kennellekään, jos hoitaa asiat määräajassa kuoleman jälkeen.
Kun kukaan perijä, esim aviomies, ei pesään ryhdy, ei perijä ole vastuussa myöskään pesän veloista.
Pesä voidaan hakea konkurssiin, tai haetaan sille oikeuden määräämä pesänselvittäjä. Hakemiselle on 1 kk määräaika perunkirjoituksesta.
Pesästä voidaan suorittaa vain hautaus- ja perunkirjoituskulut. Jos rahaa jää pesänselvittäjä ottaa palkkionsa, ja jos rahaa vielä jää, loput velan maksuun.
Ellei rahaa ole, maksaa selvittäjää hakenut selvittäjän kulut.
Jos aviomies ryhtyy pesään, vastaa hän pesän veloista, joten nimenomaan hänen kannattaa tuo selvittäjä hakea.
Selvittäjän hakeminen on kevyempi vaihtoehto kuin konkurssi, lopputulos sama.
Selvittäjälle on pesän realisoiminen yksinkertaisinta tavalla, joka tuossa esitettiinkin, eli siis otat kaiken, ja maksat takausvelan.
että ko. velalla on takaaja. Siinä ei auta mikään pesästä luopuminen tai muu jekku. Takaaja vastaa silllä osuudella, jota peäsän varat eivät kata. Velka ei "periydy" aviopuolisolle.
takaaja maksaa aina
... ja vainajan mies ryhtyy pesään eikä hae selvitysmiestä tai konkurssia, alkaako velkojat sen jälkeen ahdistella häntä, siis vainajan miestä?
Ja jos ihminen on tällaisessa tilanteessa niin tyhmä, että ryhtyy pesään, niin aivan aiheesta ahdistelevatkin. Tyhmyydestä sakotetaan, nääs!
takaajaa. Se maksaa joka tapauksessa.
Jos joku pesään ryhtyy, se vastaa myös pesän veloista, jolloin siis velka periytyy.
Ryhtyykö aviomies siis pesään , on oleellinen kysymys. Normaalistihan hän hoitaa ainakin hautausjärjestelyt ja jonkun hoitamaan perunkirjoituksen, jos sitä ei itse tee.
...esim. noin ihan konkreettisesti? Voiko siinä munia arvaamattaan?
Ja jos ryhtyy pesään eikös ne takaajan velvollisuudet säily kuiten edelleen sellaisenaan eli siitä roolista ei pääse irti luikertelemaan vaikka ukko ottas pesän, vai?!
takaaja maksaa vaikka olisi varatonkin ja vaikka puoliso ottaisi pesän haltuunsa mutta ei pysty maksamaan velkaa..
On näes itse koettu!