gradusta hylsy

graduMies

tämä tarina on totisinta totta.

ystäväni teki graduaan joitakin vuosia. piti vaihto-oppilasvuoden ja takaisin tullessaan laittoi gradunsa kansiin, ennen professorin aamenta. kansilla tarkoitan kirjapainossa käymistä ja gradun kansiin laittamista.

kannet eivät auttaneet. hylsy tuli.

en ole lukenut kyseistä hengentuotosta, mutta en osaa kuvitella miten pieleen pitää mennä, että gradu ei mene läpi.

eilen luin oman tiedekuntani gradukriteereistä. olisin todennäköisesti jopa seminaarillani saanut hyväksytyn arvosanan. uskon, että aika moni muukin saisi hieman kehitellyllä seminaarilla korvattua gradunsa.

graduhan ei ole mikään vaikea juttu. siitä vain tulee valitettavan henkilökohtainen projekti. silloin gradusta saa tehtyä itselleen vaikean - kuten minullekin on käynyt.

10

9172

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • samaa...

      Opiskelukaveri teki hirveästi töitä gradunsa eteen, perfektionisti kun oli. Gradu kumminkin hylättiin, koska oli mennyt jotenkin aiheen vierestä. Hylättyjähän ei pääse lukemaan, joten en tiedä, mikä syy tarkasti oli, mutta ihmettelen edelleen, kuinka esitarkistuksessa (viimeistään) ei proffa asiaan puuttunut.

      Muutamaa vuotta myöhemmin kaveri palautti erinomaisen gradun, onneksi. Kamala tilanne.

    • taaa

      Olen TÄYSIN samaa mieltä. Asioista voi helposti tehdä vaikeita. Ja loppupeleissä graduhan on vain väline saada maisterin paperit käteen!

      Itse kävin töissä samaan aikaan ja aikaansain itselleni todella hankalan tilanteen ajamalla itseni melkein loppuun. Eikä se arvosanakaan niin kovin häävi ollut, mutta kirkkaasti läpi meni.

      Eikö sinulla tahdo tulla valmista?

      • MSc

        Itse tein gradun myös töiden ohella. Se ei todellakaan ole mikään ylitsepääsemätön juttu. Satuin vielä saamaan myös oikean työpaikan kun gradusta puuttui vielä pohdinta luku, mutta silti sain cum laude approbaturin vaikka en todellakaan panostanut siihen kuin muutaman kuukauden ajan pari päivää viikossa. Pitää vaan osata nähdä se kokonaisuus oikein ja kirjoittaa. Oli se huopmattavasti helpompi kuin joskus kuvittelin. Arvosanallahan ei ole juurikaan väliä jos työpaikka jo on.....


      • näin on
        MSc kirjoitti:

        Itse tein gradun myös töiden ohella. Se ei todellakaan ole mikään ylitsepääsemätön juttu. Satuin vielä saamaan myös oikean työpaikan kun gradusta puuttui vielä pohdinta luku, mutta silti sain cum laude approbaturin vaikka en todellakaan panostanut siihen kuin muutaman kuukauden ajan pari päivää viikossa. Pitää vaan osata nähdä se kokonaisuus oikein ja kirjoittaa. Oli se huopmattavasti helpompi kuin joskus kuvittelin. Arvosanallahan ei ole juurikaan väliä jos työpaikka jo on.....

        Eikä kai sitä arvosanaa muutenkaan paljon kysellä.


      • graduMies

        oikeastaan voin jo helpottuneena sanoa, että asiat ovat alkaneet edistymään, kun päätin valmistua tänä kesänä - itse asiassa elokuussa.

        ehkä gradun mittasuhteet ovat viime aikoina alkaneet valjeta. enää se ei vaikuta ylitsepääsemättömältä vuorelta. sen sijaan siitä on tullut kokoelma pieniä tehtäviä - luku, kirjoitus yms. tehtäviä - jotka tekemällä saan graduni valmiiksi.

        näiden pienien tehtävien määrittely on antanut minulle mahdollisuuden keskittyä pieniin kokonaisuuksiin suunnittelun isomman kokonaisuuden sijaan.

        pienin askelin gradu on edistynyt kuukaudessa enemmän kuin kuin koko viime vuoden aikana.


      • ...

        Gradu on tosiaan portti valmistumisen tiellä. Itselläni gradusta muodostui suorastaan suuri mörkö, jolloin kirjoittaminen takelteli ja ajattelu takkusi. Nyt se on onneksi tehty ja se on ihan kunniallisesti hyväksytty.

        Ennen gradua olin lukenut mielettömän määrän oppaita, kuinka gradu tulisi tehdä ja mitkä kriteerit pitäisi täyttyä, jotta gradusta tuli hyvä. Nyt jälkeen päin ajatellen kaikki graduoppaat vain kasasivat paniikkia harteilleni ja huoli oman osaamisen ja erityisesti oman ajattelun voimasta alkoi horjua. Taakkaani ei todellakaan helpottanut se, että en ollut kovin "läheisissä" suhteissa ohjaajani kanssa. Tutkimusideani oli mielestäni loistava, mutta varsinkaan alussa en osannut tuoda omia ajatuksia tarpeeksi vakuuttavasti esille, joka vaikeutti alussa ohjaajan pääsyä jyvälle työni punaisesta langasta. Ohjauskeskustelut tuntuivat pikemminkin sekoittavan vain pääni entistä enemmän mutkalle.

        Viimeisen neljän kuukauden aikana päättäväisyyteni nosti päätään; aloin totaalisesti kypsymään siihen, että kaikki vapaa-aikani töistä meni gradun kirjoittamiseen ja lukemiseen. Laitoin työn purkkiin ja lähetin sen tarkastajalle pariin kertaan kommentoitavaksi, jonka jälkeen tein vaadittavat korjaukset ja lähetin lopulta sen pois käsistäni.

        "Nyt se on lähetty", oli hokema, jota hoin muutaman päivän. Takki oli melko tyhjä. Gradu ja työ yhdessä olivat tehneet tehtävänsä eli olin viikon sairaalloisen väsynyt -vain nukuin ja välillä kävin töissä.

        Kun sain gradusta arvosanan, tuli helpotuksen tunne ja hyvä olo siitä, että gradu oli vihdoinkin takana. Kiva tunne siitä, että tästä on hyvä jatkaa matkaa.

        Tsemppiä ja hyvää kesää kaikille!


      • taaa
        ... kirjoitti:

        Gradu on tosiaan portti valmistumisen tiellä. Itselläni gradusta muodostui suorastaan suuri mörkö, jolloin kirjoittaminen takelteli ja ajattelu takkusi. Nyt se on onneksi tehty ja se on ihan kunniallisesti hyväksytty.

        Ennen gradua olin lukenut mielettömän määrän oppaita, kuinka gradu tulisi tehdä ja mitkä kriteerit pitäisi täyttyä, jotta gradusta tuli hyvä. Nyt jälkeen päin ajatellen kaikki graduoppaat vain kasasivat paniikkia harteilleni ja huoli oman osaamisen ja erityisesti oman ajattelun voimasta alkoi horjua. Taakkaani ei todellakaan helpottanut se, että en ollut kovin "läheisissä" suhteissa ohjaajani kanssa. Tutkimusideani oli mielestäni loistava, mutta varsinkaan alussa en osannut tuoda omia ajatuksia tarpeeksi vakuuttavasti esille, joka vaikeutti alussa ohjaajan pääsyä jyvälle työni punaisesta langasta. Ohjauskeskustelut tuntuivat pikemminkin sekoittavan vain pääni entistä enemmän mutkalle.

        Viimeisen neljän kuukauden aikana päättäväisyyteni nosti päätään; aloin totaalisesti kypsymään siihen, että kaikki vapaa-aikani töistä meni gradun kirjoittamiseen ja lukemiseen. Laitoin työn purkkiin ja lähetin sen tarkastajalle pariin kertaan kommentoitavaksi, jonka jälkeen tein vaadittavat korjaukset ja lähetin lopulta sen pois käsistäni.

        "Nyt se on lähetty", oli hokema, jota hoin muutaman päivän. Takki oli melko tyhjä. Gradu ja työ yhdessä olivat tehneet tehtävänsä eli olin viikon sairaalloisen väsynyt -vain nukuin ja välillä kävin töissä.

        Kun sain gradusta arvosanan, tuli helpotuksen tunne ja hyvä olo siitä, että gradu oli vihdoinkin takana. Kiva tunne siitä, että tästä on hyvä jatkaa matkaa.

        Tsemppiä ja hyvää kesää kaikille!

        Minulla ihan sama juttu. Työ gradun teko = älytön stressi. Eikä ohjaajasta ollut mitään apua, omin päin siinä sai pärjätä.


      • tälleen tällä kertaa
        taaa kirjoitti:

        Minulla ihan sama juttu. Työ gradun teko = älytön stressi. Eikä ohjaajasta ollut mitään apua, omin päin siinä sai pärjätä.

        Ei gradu ole ohjaajan opinnäyte vaan sen tekijän. Ohjaaja voi antaa joitakin yleisiä, aiheen valintaa, sen käsittelytapaa tai gradun jäsennystä koskevia neuvoja.

        On aivan gradun tekijän hallussa, kuinka hyvin hän on kyennyt liittämään gradun aiheen omiin työtehtäviinsä. Hyvä neuvottelija saa puhutuksi itselleen työtehtäviinsä liittyvän aiheen ja voipa vielä saada tietyn palkallisen ajan gradun kirjoittamiseenkin. Parhaat ovat pystyneet integroimaan gradunsa täysin omiin työtehtäviinsä ja työnantajan toimintaan sekä tehneet gradunsa kokonaan työaikana. Fiksut selviävät tässäkin vähemmällä!


      • opiskelija...
        tälleen tällä kertaa kirjoitti:

        Ei gradu ole ohjaajan opinnäyte vaan sen tekijän. Ohjaaja voi antaa joitakin yleisiä, aiheen valintaa, sen käsittelytapaa tai gradun jäsennystä koskevia neuvoja.

        On aivan gradun tekijän hallussa, kuinka hyvin hän on kyennyt liittämään gradun aiheen omiin työtehtäviinsä. Hyvä neuvottelija saa puhutuksi itselleen työtehtäviinsä liittyvän aiheen ja voipa vielä saada tietyn palkallisen ajan gradun kirjoittamiseenkin. Parhaat ovat pystyneet integroimaan gradunsa täysin omiin työtehtäviinsä ja työnantajan toimintaan sekä tehneet gradunsa kokonaan työaikana. Fiksut selviävät tässäkin vähemmällä!

        Siis kyllä ohjaajissa on eroja. Tottakai gradu on opiskelijan työ mutta mitättömällä ohjauksella se ei ainakaan helpommaksi muutu. Ja kyllähän ohjaajallakin on oma ruutunsa joka on täytettävä.


      • ...
        tälleen tällä kertaa kirjoitti:

        Ei gradu ole ohjaajan opinnäyte vaan sen tekijän. Ohjaaja voi antaa joitakin yleisiä, aiheen valintaa, sen käsittelytapaa tai gradun jäsennystä koskevia neuvoja.

        On aivan gradun tekijän hallussa, kuinka hyvin hän on kyennyt liittämään gradun aiheen omiin työtehtäviinsä. Hyvä neuvottelija saa puhutuksi itselleen työtehtäviinsä liittyvän aiheen ja voipa vielä saada tietyn palkallisen ajan gradun kirjoittamiseenkin. Parhaat ovat pystyneet integroimaan gradunsa täysin omiin työtehtäviinsä ja työnantajan toimintaan sekä tehneet gradunsa kokonaan työaikana. Fiksut selviävät tässäkin vähemmällä!

        "Ei gradu ole ohjaajan opinnäyte vaan sen tekijän. Ohjaaja voi antaa joitakin yleisiä, aiheen valintaa, sen käsittelytapaa tai gradun jäsennystä koskevia neuvoja."

        Olen aivan samaa mieltä. Gradun pitää olla ns. tekijänsä näköinen, sillä onhan se opintojaan päättävän opinnäytetyö, eikä suinkaan ohjaajan työ. Toki on huomioitava, että opinnäytetyö on nimenomaan opinnäytetyö, joka on oppimisprosessi, jota ohjaajan pitää ohjata. Oppimisprosessissa koetellaan opintojen eri vaiheissa oppittuja ja omaksuttuja ajatusmalleja, joten suurin vastuu on lankee luonnollisesti työn tekijälle, mutta ohjaajan on osattava ohjata ja palauttaa "eksynyt" polulleen.

        Itselläni ohjaus oli varsin passiivista. Mielikuvaksi ohjaustilanteesta jäipi mairea hymy, ohjaajan absurdit ja vaikeaselkoinen puhe ja oman osaamisen epävarmuus. Onneksi sain kommetteja myös toiselta proffalta, jonka kiinnostus työhöni ja innostavuus nostivat myös omaa työmotivaatiotani.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      118
      5181
    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      47
      2849
    3. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2802
    4. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      30
      2508
    5. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      23
      1909
    6. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      10
      1650
    7. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1647
    8. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      23
      1405
    9. Hukkuu hukkuu

      Mitä houdiineja nämä kun ajaa veteen
      Laitila
      97
      1397
    10. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      10
      1358
    Aihe