määrittele suurperhe?

Minusta kolmilapsinen perhe ei ole vielä suurperhe. Meillä on viisi lasta, enkä pidä sitäkään suurperheenä. Tuo Suurperhe-sana on mielestäni jotenkin tittelimäinen, enkä pidä tärkeilystä muutenkaan.
Itse olin kotona siihen asti, kun nuorin lähti kouluun, vanhin oli silloin 12-vuotias. Nautin kotona olosta lasten kanssa, ja miehenikin mielestä kotiin jäämiseni nuorimman syntymän jälkeen oli oikea ratkaisu. Mutta kukin tyylillään.

suurperhe on vasta kun on 5 lasta, mutta jossain tapauksessa myös 4 henkinen "tuntuu" suurperheeltä.

Its een miellä perhettä, jossa esim
1v. 10v. 15v. ja 20v. suurperheeksi,
mutta esim samalla lapsiluvulla oleva perhe, jossa
esim 1v. 2v. 4v. ja 7v. tuntuu suurperheeltä...

Meillä on pojat 2v. ja 3v. ja tytöt 2kk, 5v. 9v. ja 11v. Pidän perhettämme suurperheenä.

Olen ollut kotona esikoisen synnyttyä, eli reilut 11v. Kotiin jääminen vain tuntui oikealta, en osannut yhdistää lapsia ja töitä.
Minulla on perhepäivähoitajan koulutus, ja teinkin sitä työtä reilu 5v. ennen esikoista.

Mieheni mielestä on ok, että minä hankin kodinhoitotuet hoitamalla muksuja, ja hän leipää pöytään niinkuin miehen kuuluu.
Hän sanoo ottavansa mielellään vastuun perheestä ja se on hänestä miehen työ, ja naisen työ on hoitaa muksuja ja kotia.

Meille syntyy piakkoin 5. lapsi ja koen pyörittäväni suurperheen arkea.Lapset nyt 10v.,9v.,8v. ja 4v.Viime syksynä tein 2-vuorotyötä ennenkuin jäin erityisäitiysvapaalle helmikuusta.Enkä kyllä kaipaa työelämään yhtään!Oli todella rankkaa koko perheelle kun hommat ei kotona sujuneet.Olin aina väsynyt ja kiukkuinen.Aiemmin pelkäsin että hautaudun kotiin eikä musta olis työelämässä mihinkään,mutta kyllä kotona oleminen on poikaa!:o)Mieheni tuo mielellään "leivän kotio" kun tietää että lapset ja vaimo ovat tyytyväisiä ja onnellisia.Kyllähän ne ainaset kotityötki tökkii hetkittäin,mut onneks on aina seuraavaki päivä aikaa tehä niitä.Ja ystäviä jotka jaksaa kuunnella purnausta.:o)Ja kyllähän pienet shoppailureissut yksin tekee terää sillon tällön.Mulle tän kokosen perheen luotsaaminen on kyllä täysipäiväistä työtä.Kun ajattelee sitä pyykin määrää,kaupassa käyntiä,ruokien tekoa,harrastuksiin viemistä ja hakemista,koulutehtävien "vahtimista",siivousta...Mut elämääni en vaihtais pois!!

on meillä Suomessa naista kohti on tuo 1,7 lasta ja tähän lukuun on laskettu kaikki vanhatpiiatkin ja lapsettomat vaimot. Nykyisin perheet ovat usein suuria. Kolme, neljä lasta/aviopari on ihanne eivätkä 5-6-lapsisetkaan perheet ole harvinaisia.

Yksilapsisiksi jäävät perheet ovat usein au-perheitä, joissa joko ollaan avoliitossa tai perheessä ei ole isää ollenkaan.

Meillä on neljä lasta ja vaikka en itse koe sitä vielä kovin suureksi perheeksi, niin olen huomannut, että joidenkin mielestä se on ;) Minua vaivaa krooninen vauvakuume, joten "suurperheemme" saattaa jopa kasvaa! Tuo auton koko taitaa olla tosiaan suurperheen mittari, koska tavalliseen henkilöautoon ei mahdu kuin kolme lasta ;)

Mikä sitten lasketaa suurperheeksi??

Äidin perheeseen kuuluu minä 18v, sisko 11v, sekä isäpuolen lapset poika 17v ja tyttö 15v. (isäpuolen lapset asuvat meidän kanssa)

Isän perheeseen kuuluu äitipuolen lapset tyttö 15v ja poika 14v, sekä heidän yhteiset lapset tyttö 3v ja poika 5v

Minun perheeseen taitaa sitten kuulua 8 lasta aikuiset =)

joku 5-6 lasta. Meillä lapsia 4 kuuden vuoden sisällä ja minusta tämä ei ole suurperhe :)
Auton toki jouduimme tilautoon vaihtamaan, mutta muuten kaikki on suht rauhallista ja tavallista. Samanlaista likipitäen, kuin oli kolmenkin kanssa.

muksun vanhemmat luokitellaan jo suurperheellisiksi tai uskovaisiksi.
Olemme monesti törmänneet mieheni kanssa kysymykseen;Oletteko jonkin sortin uskovaisia?
Vastattuamme kieltävästi,seuraavaksi kommentoidaan,että vaan hullut tekee noin monta lasta.
Okei,meillä on neljä muksua,joista kaksi alle kouluikäistä ja kaksi vanhempaa,joista toinen on lievästi vammainen.
Mikäli en itsekin kävisi säännöllisesti töissä menettäisin ehkä järkeni,sillä rumbahan on aikamoinen pyykkeineen ja ruokineen ym.
Nautin silti lomilla ja viikonloppuisin perheestäni,mutta haluan olla myös itsenäinen naisellinen nainen joka tarpeenvaatiessa tulee myös toimeen omillaan.

7 lasta ja vanhemmat.

Kyllä minä mielstäni melkoista huushollia pyöritän, varsinkin, kun esikoisella on diabetes (puhjennut äskettäin, 9kk sitten)
ja alkujärkytyksestä toivutaan vieläkin.

3v. poikamme on kuulovammainen,
ja hänen kanssaan töitä piisaa.

Lapset iältään ja sukupuoleltaan
tyttö 12v.
tyttö 11v.
poika 9v.
poika 7v.
tyttö 6v.
poika 3v.
tyttö 1v.

Olen kotona,
mutta jäin kotiin vasta 8 vuotta sitten kun aloin odottaa neljättä muksua.
Silloin kin, että perheestämme on tulossa suurperhe, ja suurperheen äidin paikka on kotona.

Mies on samaa mieltä, ja hän itse toivoikin, että en palaisi työelämään kun 3v. pojan kuulovamma todettiin.
Poika on täysin kuuro,
ja hän tietysti tarvitsee erityistä kohtelua
ja ohjaamista.

poikaa kun ei esimerkiksi voi ajatella vielä pitkään aikaan laskea ulos yksinään kun
ei kuule liikennettä, eikä kutsumista.

Nyt ollaan koko perhe alettu opetella viittomakieltä, ja
siitä todella on hyötyä pojan kanssa.

Tässä sivussa pitää juoksuttaa esikoista alituiseen
sairaalassa testeissä sun muissa,
ja tytölle on tehtävä erityisruoat jne.

Ja aina vaanii pelko että jotain tapahtuu esim koulussa, että unohtaa ottaa insuliinin tai syö jotain sopimatonta jne..

Kyllä minä silti suurperheestä nautin,
ja olen onnellinen jokaisesta lapsestä.

Nyt ei lapsia ole vähään aikaan tulossa,
kun pitää keskittyä totuttelemaan pojan vammaan
ja opeteltava viittomakieli ja kaikkea.

hyvät juhannukset sinne :)

luokitellaan jo kolmen lapsen jälkeen :), se on virallinen luku, koska keskivertoperheeksi lasketaan tuo 1,7 lasta ja sen "yli" menevät muodostavat suurperheen. Itse en koe kuuden lapsen perhettäni vielä SUURperheeksi vaan isoksi (sopivaksi) perheeksi :).

Riippuu ihan elämäntavasta nuo valinnat. Tunnen viisilapsisen perheen, jolla ei ole autoa lainkaan. Mietteitä rahan tuomisesta taloon en tiedä, mutta perheen äiti kotona ja pitempään tarpeeseen vuokraavat autoa. Asuvat kaupungissa, jossa palvelut lähellä. Lasten hoito on kyllä työtä parhaasta päästä ;) sietäisi sitä arvostaa.