kaivuri 5-7 t

harkinnassa

Minulla on tällä hetkellä yhdistelmäkaivuri ja olen harkinnut myydä sen ja ostaa käytetyn 5-7 t pyörivän terästeloilla ja kallistuvalla kauhalla. Käyttö olisi pääasiassa talojen perustusten ja pihojen teko sekä mökki/pihateiden teko. Onko koneen kokoluokka tähän tarkoitukseen sopiva?

39

13028

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • amatööri_

      Minusta amatöörinä tuntuu että kaivurin murtovoima ei ole yhtä suuri kuin traktorikaivurissa. Muuten paljon näppärämpi, kaivurin ulottuvuus, kun ympäripyörivä, ihan toista luokkaa. Hyvin näppärä on puskulevy, joka noissa kokoluokissa taitaa olla yleinen. Hyvin kätevä peli kaivamisessa verrattuna traktorikaivuriin, paitsi joskus voi tulla ikävä sitä kuormaajan ja trukkipiikkien puutetta. Mun mielestä kokoluokka talojen perustuksille sopiva ellei ole kovaa moreenia, silloin tulee rahtorikaivuria ikävä. Havaintoni perustuu voimajohtojen perustustöihin, siinä kovalla maalla Akermanin pikkuinen oli täysin lelu, pehmeällä soralla hyvä. Siis verrattuna 9 tonnin yhhistelmäkaivuriin. Rattorikaivurin voima painaa ja murtaa maata paljon parempi johtuen siitä että kauhalla voi painaa maata vasten tehokkaasti koska etukauha on kaukana ja ja koko koneen paino tukee kauhan voimaa maata vasten. Miettippä näitä. Ite ostaisin tuon pyörivän ja edullinen yhistelmä ois siinä varalla trukkipiikkeneen ym.

      • amatöörit

        Milloin te alatte ymmärtämään sen perusasian että se murtovoima ei ole yhtään suurempi siinä yhdistelmäkaivurissa.


      • digger
        amatöörit kirjoitti:

        Milloin te alatte ymmärtämään sen perusasian että se murtovoima ei ole yhtään suurempi siinä yhdistelmäkaivurissa.

        Joopa joo... Vai että talonpohjia alle 7 tonnin koneella..ja jos ei siinä teho riitä niin sitten jatketaan kaivurikuormaimella! Käykääpä katsomassa joskus kuinka ammattilaiset hoitaa talonpohjien kaivut ja harkitkaa koneen kokoluokka uudestaan.


      • siinä
        digger kirjoitti:

        Joopa joo... Vai että talonpohjia alle 7 tonnin koneella..ja jos ei siinä teho riitä niin sitten jatketaan kaivurikuormaimella! Käykääpä katsomassa joskus kuinka ammattilaiset hoitaa talonpohjien kaivut ja harkitkaa koneen kokoluokka uudestaan.

        oli asiaa.


      • harkinnassa
        siinä kirjoitti:

        oli asiaa.

        Tuli kommentteja puolesta ja vastaan kuten vähän odotinkin.

        Olen jonkun aikaa seurannut kirjoituksia ja työmailla pyörivää konekantaa ja mielestäni 5-7 t kone on sopivin näihin omakotitalojen perustushommiin/pihahommiin. Mielestäni työmailla on yhä enemmän näkynyt pienemmän kokoluokan koneita.

        Ei ole tarkoitus tehtaan pohjia kaivaa eikä mennä valtateitä rakentamaan jolloin olisi iso kone ok.
        Pienemmän koneen kuljetus olisi helpompaa ja koneen polttoaineen kulutus on myös vähäisempi.


      • digger
        harkinnassa kirjoitti:

        Tuli kommentteja puolesta ja vastaan kuten vähän odotinkin.

        Olen jonkun aikaa seurannut kirjoituksia ja työmailla pyörivää konekantaa ja mielestäni 5-7 t kone on sopivin näihin omakotitalojen perustushommiin/pihahommiin. Mielestäni työmailla on yhä enemmän näkynyt pienemmän kokoluokan koneita.

        Ei ole tarkoitus tehtaan pohjia kaivaa eikä mennä valtateitä rakentamaan jolloin olisi iso kone ok.
        Pienemmän koneen kuljetus olisi helpompaa ja koneen polttoaineen kulutus on myös vähäisempi.

        Täällä meilläpäin eivät omakotirakentajat edes huoli työmaalleensa mitään alle 10t konetta. Ymmärtävät sen että pieni kone tulee kalliimmaksi työn teettäjälle kuin muutamaa kokoluokkaa suurempi kone. Joihinkin erikoistapauksiin pieni kone on kyllä aivan passeli esim. tilanpuute.


      • saa helpoissa
        harkinnassa kirjoitti:

        Tuli kommentteja puolesta ja vastaan kuten vähän odotinkin.

        Olen jonkun aikaa seurannut kirjoituksia ja työmailla pyörivää konekantaa ja mielestäni 5-7 t kone on sopivin näihin omakotitalojen perustushommiin/pihahommiin. Mielestäni työmailla on yhä enemmän näkynyt pienemmän kokoluokan koneita.

        Ei ole tarkoitus tehtaan pohjia kaivaa eikä mennä valtateitä rakentamaan jolloin olisi iso kone ok.
        Pienemmän koneen kuljetus olisi helpompaa ja koneen polttoaineen kulutus on myös vähäisempi.

        olosuhteissa kaiveltua pohjat,kunhan vaa ei ole kantoja eikä kiviä haittoina,eikä paljon muutakaa kaivamista.Varmasti ei ko.luokan koneet ole tarkoitettu kyseiseen urakointiin,vaan ahtaisiin kaivuihin minne ei isompi kone mahdu.Tulipahan sanottua,vaikka tämä lienee kaikille päivänselvää.


      • amatoori_
        harkinnassa kirjoitti:

        Tuli kommentteja puolesta ja vastaan kuten vähän odotinkin.

        Olen jonkun aikaa seurannut kirjoituksia ja työmailla pyörivää konekantaa ja mielestäni 5-7 t kone on sopivin näihin omakotitalojen perustushommiin/pihahommiin. Mielestäni työmailla on yhä enemmän näkynyt pienemmän kokoluokan koneita.

        Ei ole tarkoitus tehtaan pohjia kaivaa eikä mennä valtateitä rakentamaan jolloin olisi iso kone ok.
        Pienemmän koneen kuljetus olisi helpompaa ja koneen polttoaineen kulutus on myös vähäisempi.

        En ota kantaa kauhan kynnen murtovoimaan kiveä väännettäessä, mutta ainakin tuntuu että rattorikaivurin kauhalla painaa maata vasten kovempaa koska painopisteet ovat erilaisia. Liene jos telakoneessa on puskulevy takana maata vasten ja kauha lähellä teloja saa silläkin suht hyvin painettua moreenia irti. Kyllähän pikku akerman oli koko ajan telat ilmassa ja rahtorikaivuria kovasti ikävä kovalla moreenilla. Hiekkaa semmoinen kyllä lapioi kätevästi.


      • jyllää
        amatoori_ kirjoitti:

        En ota kantaa kauhan kynnen murtovoimaan kiveä väännettäessä, mutta ainakin tuntuu että rattorikaivurin kauhalla painaa maata vasten kovempaa koska painopisteet ovat erilaisia. Liene jos telakoneessa on puskulevy takana maata vasten ja kauha lähellä teloja saa silläkin suht hyvin painettua moreenia irti. Kyllähän pikku akerman oli koko ajan telat ilmassa ja rahtorikaivuria kovasti ikävä kovalla moreenilla. Hiekkaa semmoinen kyllä lapioi kätevästi.

        Siis jos sulla on 9 tonnin yhdistelmä tai vastaavan painoinen telakone niin kyllä ne molemmat samalla voimalla sitä moreenia irrottaa. Ei siinä painopiste vaikuta suuntaan eikä toiseen. Vai meinaatko että saat sinne sun rattorikaivurin kauhan päähän jostain ylimääräisen 2 tonnin lisävoiman kehiteltyä ihan tyhjästä vaan.

        Mitään vipuvarsi hömpötystä älä ala tähän keksimään koska silloin puomia vaan pidentämällä ratkaistas tuo sun kuvittelema ongelma ilman että koneen paino lisääntyy.

        Se ikävä on kyllä sun tapauksessa tullut kaverin ammattitaidon loppumisesta eikä mistään muusta.


      • Amatööri_
        jyllää kirjoitti:

        Siis jos sulla on 9 tonnin yhdistelmä tai vastaavan painoinen telakone niin kyllä ne molemmat samalla voimalla sitä moreenia irrottaa. Ei siinä painopiste vaikuta suuntaan eikä toiseen. Vai meinaatko että saat sinne sun rattorikaivurin kauhan päähän jostain ylimääräisen 2 tonnin lisävoiman kehiteltyä ihan tyhjästä vaan.

        Mitään vipuvarsi hömpötystä älä ala tähän keksimään koska silloin puomia vaan pidentämällä ratkaistas tuo sun kuvittelema ongelma ilman että koneen paino lisääntyy.

        Se ikävä on kyllä sun tapauksessa tullut kaverin ammattitaidon loppumisesta eikä mistään muusta.

        No kuski oli paikallinen maajussi. Tuo todettakoon. Ja kun ei heti tarpeeksi syvää kaiva, on kurkottamalla kaivamisesta voima pois.
        Enhän minä niinkään väitä vaan pohdin ja otan oppia. Mutta jos mennään nostamaan rahtorikaivuria kauhasta ilmaan jos kauha on vaikka 3 metriä tassuista, tai samanpainoista pyörivää telakonetta kolme metriä teloista niin luulen että telakoneen kauha nousee helpommin ilmaan. Telakoneessa tukipisteet eli telat on on paljon pienemmällä matkalla kuin rattorikaivurin tukipisteet josta kauhasta nostettaessa nousee kaikki muu paitsi maassa kaukana oleva etukauha. Samoin telakoneessa osa massaa pitää olla myös vastapainoa joka ei ole maahan tuettu kuten traktorin etukauha. Mutta eihän tästä nyt suuttua pidä. Se että ympäripyörivä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan kaivuussa peittoaa kankean rattorin mennen tullen on toinen juttu.
        Samoin 15 tonninen daevoo peittosi 9 tonnisen valtran, toki sillä reikää tulee jo eri tavalla.


      • seuraavaa
        Amatööri_ kirjoitti:

        No kuski oli paikallinen maajussi. Tuo todettakoon. Ja kun ei heti tarpeeksi syvää kaiva, on kurkottamalla kaivamisesta voima pois.
        Enhän minä niinkään väitä vaan pohdin ja otan oppia. Mutta jos mennään nostamaan rahtorikaivuria kauhasta ilmaan jos kauha on vaikka 3 metriä tassuista, tai samanpainoista pyörivää telakonetta kolme metriä teloista niin luulen että telakoneen kauha nousee helpommin ilmaan. Telakoneessa tukipisteet eli telat on on paljon pienemmällä matkalla kuin rattorikaivurin tukipisteet josta kauhasta nostettaessa nousee kaikki muu paitsi maassa kaukana oleva etukauha. Samoin telakoneessa osa massaa pitää olla myös vastapainoa joka ei ole maahan tuettu kuten traktorin etukauha. Mutta eihän tästä nyt suuttua pidä. Se että ympäripyörivä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan kaivuussa peittoaa kankean rattorin mennen tullen on toinen juttu.
        Samoin 15 tonninen daevoo peittosi 9 tonnisen valtran, toki sillä reikää tulee jo eri tavalla.

        Jos sulla on kaksi 100 kilon painoista tankoa. Toinen on metrin pitkä ja toinen kaksi metriä. Nostat molempia tankoja toisesta päästä. Pitääkö kummankin tangon nostamiseen käyttää yhtä paljon voimaa vai ei?


      • Amatööri_
        seuraavaa kirjoitti:

        Jos sulla on kaksi 100 kilon painoista tankoa. Toinen on metrin pitkä ja toinen kaksi metriä. Nostat molempia tankoja toisesta päästä. Pitääkö kummankin tangon nostamiseen käyttää yhtä paljon voimaa vai ei?

        Jos sulla on kaksi pyörivää telakonetta. Toisen "persiiseen", siis etukauhaa vastapäätä on laitettu neljäkymmentä metriä pitkä "vaikkapa leikkikauha", jolla kone on tuettu maahan. Siis koneen tukipisteet maata vasten kun nostat sitä, on etukauha, sekä toisena pisteenä neljänkymmenen metrin päässä oleva tukipiste. Tuo tukitanko ei paina mitään. Kumpaa konetta on raskaampi nostaa etukauhasta. Voisipa tuo tanko teoriassa olla vaikka kilometrin pituinen, silloin miltei koko koneen paino olisi etukauhan varassa. Fysiikan alkeita katsos. Siis sama juttu kuin nostaisit levytankoa joko sieltä päästä missä on sadan kilon limput, tai toisesta päästä missä ei ole painoa lain.


      • tätä
        seuraavaa kirjoitti:

        Jos sulla on kaksi 100 kilon painoista tankoa. Toinen on metrin pitkä ja toinen kaksi metriä. Nostat molempia tankoja toisesta päästä. Pitääkö kummankin tangon nostamiseen käyttää yhtä paljon voimaa vai ei?

        Entäs jos sulla on metrin tanko jossa on keskellä 100kg paino tai kahden metrin tanko jossa on sama massa samalla etäisyydellä maapuolen päästä, eli toiseen päähän 50cm ja nostopäähän 150cm. Sit ku nostetaan, kumpikohan nousee helpommin.. ei ne vanhemmat sukupolvet vipuvarsia turhaan keksiny... sama toistepäin...

        Eli kyllä sillä yhdistelmällä saa kovemman painovoiman aikaiseksi etukuormaajaa kaivuutukena käyttäessä, kuin vastaavan painoisella telakoneella...(jos voima riittää ja tapaa riittää)

        Linkku yhdistelmä on kova kone osaavissa käsissä, jos puikoissa on ympäripyörivän kuski vailla kokemusta edellä mainitusta koneesta, ei se sillä mitään merkittävää saa aikaiseksi!


      • yhdistelmällä
        tätä kirjoitti:

        Entäs jos sulla on metrin tanko jossa on keskellä 100kg paino tai kahden metrin tanko jossa on sama massa samalla etäisyydellä maapuolen päästä, eli toiseen päähän 50cm ja nostopäähän 150cm. Sit ku nostetaan, kumpikohan nousee helpommin.. ei ne vanhemmat sukupolvet vipuvarsia turhaan keksiny... sama toistepäin...

        Eli kyllä sillä yhdistelmällä saa kovemman painovoiman aikaiseksi etukuormaajaa kaivuutukena käyttäessä, kuin vastaavan painoisella telakoneella...(jos voima riittää ja tapaa riittää)

        Linkku yhdistelmä on kova kone osaavissa käsissä, jos puikoissa on ympäripyörivän kuski vailla kokemusta edellä mainitusta koneesta, ei se sillä mitään merkittävää saa aikaiseksi!

        saa yhtään sen suurempaa painovoimaa aikaiseksi. Sekä yhdistelmällä ja telakoneella on painoon nähden kaksi tukipistettä maahan nähden. Telakoneessa tukipiste on telojen pää. Koneen voimalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

        Älä tee asioista turhan vaikeita. Voit tulevaisuudessa olla osaava kuski kaivinkonetyypistä riippumatta.


      • kovuus
        tätä kirjoitti:

        Entäs jos sulla on metrin tanko jossa on keskellä 100kg paino tai kahden metrin tanko jossa on sama massa samalla etäisyydellä maapuolen päästä, eli toiseen päähän 50cm ja nostopäähän 150cm. Sit ku nostetaan, kumpikohan nousee helpommin.. ei ne vanhemmat sukupolvet vipuvarsia turhaan keksiny... sama toistepäin...

        Eli kyllä sillä yhdistelmällä saa kovemman painovoiman aikaiseksi etukuormaajaa kaivuutukena käyttäessä, kuin vastaavan painoisella telakoneella...(jos voima riittää ja tapaa riittää)

        Linkku yhdistelmä on kova kone osaavissa käsissä, jos puikoissa on ympäripyörivän kuski vailla kokemusta edellä mainitusta koneesta, ei se sillä mitään merkittävää saa aikaiseksi!

        Yhdistelmäkoneissa on haettu kompromissia pyöräkuormaajan ja kaivinkoneen välille. Jotkut valmistajat siinä on onnistuneet huonommin ja jotkut vähemmän huonommin. Se miksi kukaan ei ole hyvää konetta ole saanut aikaiseksi on juuri koneen paino. Yhdistelmäkoneesta ei kerta kaikkiaan saa kestävää, varsinkin nämä isot linkkuvehkeet ovat todellinen murheenkryyni. Tarvitaan kuitenkin voimaa kun painoa alkaa olemaan ja joudutaan tinkimään rakenteiden lujuudessa. Lisäämällä rautaa saadaan tietenkin lisää lujuutta mutta vastaavasti paino kasvaa ja tilanne huononee entisestään.

        Linkkuyhdistelmän kuskin kohdalla etenkin tulee esille koneen oikea tai sanotaanko konetta säästävä käyttö. Voimaa on kuitenkin sen verran rakenteelliseen lujuuteen verrattuna paljon että paikat ratkeaa äkkiä. Monta linkkuyhdistelmää on hajotettu pelkästään käyttämällä koneen voimaa. Hyvän yhdistelmäkoneen kuskin tärkein ominaisuus onkin taito käyttää konetta ilman että tarvitsee turvautua voimaan.


      • Amatööri_
        tätä kirjoitti:

        Entäs jos sulla on metrin tanko jossa on keskellä 100kg paino tai kahden metrin tanko jossa on sama massa samalla etäisyydellä maapuolen päästä, eli toiseen päähän 50cm ja nostopäähän 150cm. Sit ku nostetaan, kumpikohan nousee helpommin.. ei ne vanhemmat sukupolvet vipuvarsia turhaan keksiny... sama toistepäin...

        Eli kyllä sillä yhdistelmällä saa kovemman painovoiman aikaiseksi etukuormaajaa kaivuutukena käyttäessä, kuin vastaavan painoisella telakoneella...(jos voima riittää ja tapaa riittää)

        Linkku yhdistelmä on kova kone osaavissa käsissä, jos puikoissa on ympäripyörivän kuski vailla kokemusta edellä mainitusta koneesta, ei se sillä mitään merkittävää saa aikaiseksi!

        Taidetaan olla samoilla raiteilla. Nehän on aivan eri koneita, yhistelmällä tehdään monia eri töitä, jotka vaatii omaa taitoaan. Tuo kauhan painovoima on vaan yksi pieni nyanssi kaivamisessa.


      • Amatööri_
        yhdistelmällä kirjoitti:

        saa yhtään sen suurempaa painovoimaa aikaiseksi. Sekä yhdistelmällä ja telakoneella on painoon nähden kaksi tukipistettä maahan nähden. Telakoneessa tukipiste on telojen pää. Koneen voimalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

        Älä tee asioista turhan vaikeita. Voit tulevaisuudessa olla osaava kuski kaivinkonetyypistä riippumatta.

        niin huomaat mitä tarkoitettiin.


      • Amatööri_
        kovuus kirjoitti:

        Yhdistelmäkoneissa on haettu kompromissia pyöräkuormaajan ja kaivinkoneen välille. Jotkut valmistajat siinä on onnistuneet huonommin ja jotkut vähemmän huonommin. Se miksi kukaan ei ole hyvää konetta ole saanut aikaiseksi on juuri koneen paino. Yhdistelmäkoneesta ei kerta kaikkiaan saa kestävää, varsinkin nämä isot linkkuvehkeet ovat todellinen murheenkryyni. Tarvitaan kuitenkin voimaa kun painoa alkaa olemaan ja joudutaan tinkimään rakenteiden lujuudessa. Lisäämällä rautaa saadaan tietenkin lisää lujuutta mutta vastaavasti paino kasvaa ja tilanne huononee entisestään.

        Linkkuyhdistelmän kuskin kohdalla etenkin tulee esille koneen oikea tai sanotaanko konetta säästävä käyttö. Voimaa on kuitenkin sen verran rakenteelliseen lujuuteen verrattuna paljon että paikat ratkeaa äkkiä. Monta linkkuyhdistelmää on hajotettu pelkästään käyttämällä koneen voimaa. Hyvän yhdistelmäkoneen kuskin tärkein ominaisuus onkin taito käyttää konetta ilman että tarvitsee turvautua voimaan.

        Eihän murjomista mikään kone kestä. Kyllähän yhdistelmillä ajetaan 15000 tuntia ja siinä kun muillakin. Murheet kai lähinnä johtuu kun on letkua ja tekniikkaa paljon enempi kuin pyörivässä. jos hyvin huoltaa niin kone pelaa, olen nähnyt yli 12 000 tuntia ajetun koneen eikä kuulemma murheita ole ollut. Tietty aina jotain remppaa, mutta runko ja kone kestää. kaivuuvehkeet saa kyllä hajalle kun moukaroi ja kääntelee paukuttaa rajottimia vasten ym.


      • suosittele
        Amatööri_ kirjoitti:

        Eihän murjomista mikään kone kestä. Kyllähän yhdistelmillä ajetaan 15000 tuntia ja siinä kun muillakin. Murheet kai lähinnä johtuu kun on letkua ja tekniikkaa paljon enempi kuin pyörivässä. jos hyvin huoltaa niin kone pelaa, olen nähnyt yli 12 000 tuntia ajetun koneen eikä kuulemma murheita ole ollut. Tietty aina jotain remppaa, mutta runko ja kone kestää. kaivuuvehkeet saa kyllä hajalle kun moukaroi ja kääntelee paukuttaa rajottimia vasten ym.

        Toki yhdistelmillä ajetaan yli 10000 tuntia mutta kyllä siihen on koneremontti tehty ja momentti kertaalleen laitettu, puomeja hitsailtu ja tapit uusittu. Silti tuollaisen yli 10000 tuntia ajetun hyväkuntoisen yhdistelmäkoneen löytäminen on onnenkauppaa.


      • tätä 2
        yhdistelmällä kirjoitti:

        saa yhtään sen suurempaa painovoimaa aikaiseksi. Sekä yhdistelmällä ja telakoneella on painoon nähden kaksi tukipistettä maahan nähden. Telakoneessa tukipiste on telojen pää. Koneen voimalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

        Älä tee asioista turhan vaikeita. Voit tulevaisuudessa olla osaava kuski kaivinkonetyypistä riippumatta.

        Nyt olet jo ymmärtänyt että on kaksi tukipistettä, vielä kun avaat ne ylä-asteen fysiikan kirjat niin tiedät mitä väliä niillä tukipisteiden etäisyydellä on..

        Mut kun vaan sitkeesti yrität, niin säkin voit vielä joskus päästä kaivinkonetta ajamaan... ;)


      • Höpö!
        suosittele kirjoitti:

        Toki yhdistelmillä ajetaan yli 10000 tuntia mutta kyllä siihen on koneremontti tehty ja momentti kertaalleen laitettu, puomeja hitsailtu ja tapit uusittu. Silti tuollaisen yli 10000 tuntia ajetun hyväkuntoisen yhdistelmäkoneen löytäminen on onnenkauppaa.

        yli 20 vuotta on meidän firmassa ollut yhdistelmäkoneita(lähinnä lännen) tietyissä töissä ja eniten tunteja on tullut C110 ja c200 koneisiin, joita ei tosin ole enää hetkeen ollut.
        c110 noin 17000 ja c200 19000h ja vasta 11000-12000h paikkeilla on jotain tarvinnut tapittaa. Moottori remonttia ei c110 tehty koskaan ja c200 jossain 15000h paikkeilla. Kumpaakaan ei paljoa hitsailtu, c110 jonkun verran ja c200 ei juuri mitään. Tosin koneita pidettiin huolellisesti, mutta kyllä niillä tehtiinkin vaikka mitä ja vaikka missä.. c110 laatikossa oli joku vika joskus(en muista) c200 ei mitään kardaanin ristikkoja suurempaa voimansiirrossa.
        uudemmissa ei juuri muita vikoja ole ollut kuin sähkövikoja..


      • Amatööri_
        Höpö! kirjoitti:

        yli 20 vuotta on meidän firmassa ollut yhdistelmäkoneita(lähinnä lännen) tietyissä töissä ja eniten tunteja on tullut C110 ja c200 koneisiin, joita ei tosin ole enää hetkeen ollut.
        c110 noin 17000 ja c200 19000h ja vasta 11000-12000h paikkeilla on jotain tarvinnut tapittaa. Moottori remonttia ei c110 tehty koskaan ja c200 jossain 15000h paikkeilla. Kumpaakaan ei paljoa hitsailtu, c110 jonkun verran ja c200 ei juuri mitään. Tosin koneita pidettiin huolellisesti, mutta kyllä niillä tehtiinkin vaikka mitä ja vaikka missä.. c110 laatikossa oli joku vika joskus(en muista) c200 ei mitään kardaanin ristikkoja suurempaa voimansiirrossa.
        uudemmissa ei juuri muita vikoja ole ollut kuin sähkövikoja..

        Tuo yksi kommentti yhdistelmien heikkoudesta taisi olla humalassa pöydän päässä kehitetty. Hyvä että ammattimiehenkin lausunto jolla kokemusta. Mikä sen moottorin ja hydrauliikan särkisi näissä särkisi sen enempää kuin pyörivissäkään. Sitä paitsi yhdistelmillä tehdään paljon kevyttä tasailua, tavaroiden siirtoa trukkipiikeillä ym. Kaivuriosa on suunniteltu kestämään kaivamista ihan kuin missä muussakin. Jos ei työkone työtä kestä, niiden taru työmaalla loppuu lyhyeen.
        Mitäpä otat kantaa tuohon suureen keskusteluun siitä, saako yhdistelmälllä, jossa etukauha tuettuna maahan (kuten tosikaivamisessa) kauhalla suuremman painovoiman maata vasten kuin vastaavan painoisella telakoneella, (kivistä moreenia vääntäessä) kauha yhtä kaukana telojen/tassujen etureunasta? Laahakauha kun ei moreeniin uppoa.


      • JCB
        Amatööri_ kirjoitti:

        Tuo yksi kommentti yhdistelmien heikkoudesta taisi olla humalassa pöydän päässä kehitetty. Hyvä että ammattimiehenkin lausunto jolla kokemusta. Mikä sen moottorin ja hydrauliikan särkisi näissä särkisi sen enempää kuin pyörivissäkään. Sitä paitsi yhdistelmillä tehdään paljon kevyttä tasailua, tavaroiden siirtoa trukkipiikeillä ym. Kaivuriosa on suunniteltu kestämään kaivamista ihan kuin missä muussakin. Jos ei työkone työtä kestä, niiden taru työmaalla loppuu lyhyeen.
        Mitäpä otat kantaa tuohon suureen keskusteluun siitä, saako yhdistelmälllä, jossa etukauha tuettuna maahan (kuten tosikaivamisessa) kauhalla suuremman painovoiman maata vasten kuin vastaavan painoisella telakoneella, (kivistä moreenia vääntäessä) kauha yhtä kaukana telojen/tassujen etureunasta? Laahakauha kun ei moreeniin uppoa.

        Mitä jos nyt kuitenkin lopettaisit tuon paskanjauhamisen suuremmasta painovoimasta.

        Sen verran kantaa tuohon sinun teoriaan, kuviteltu suurempi voima edellyttäisi että kone olisi täysin etukauhan ja takakauhan varassa. Eli tukitassut ja renkaat ilmassa siitä väliltä. Tällä tyylillä taas ei kukaan kaiva, ei edes amatööri kirjoituspöydän ääressä.

        Jos nyt kuitenkin haluat jankuttaa vielä jatkossa tuota samaa asiaa niin kaivuvoima määritellään kauhan ja puomin rungon kiinnityspisteen välisestä varresta. Ei kauhan ja mahdollisen etukauhan välistä (tai kauhan ja telojen takaosan). Tämä siksi että kaivinkoneella kaivetaan niin että teloilla tai yhdistelmäkoneessa tukitassuilla on täysi pintapaine maahan kaivamisen aikana.


      • tassut välillä
        JCB kirjoitti:

        Mitä jos nyt kuitenkin lopettaisit tuon paskanjauhamisen suuremmasta painovoimasta.

        Sen verran kantaa tuohon sinun teoriaan, kuviteltu suurempi voima edellyttäisi että kone olisi täysin etukauhan ja takakauhan varassa. Eli tukitassut ja renkaat ilmassa siitä väliltä. Tällä tyylillä taas ei kukaan kaiva, ei edes amatööri kirjoituspöydän ääressä.

        Jos nyt kuitenkin haluat jankuttaa vielä jatkossa tuota samaa asiaa niin kaivuvoima määritellään kauhan ja puomin rungon kiinnityspisteen välisestä varresta. Ei kauhan ja mahdollisen etukauhan välistä (tai kauhan ja telojen takaosan). Tämä siksi että kaivinkoneella kaivetaan niin että teloilla tai yhdistelmäkoneessa tukitassuilla on täysi pintapaine maahan kaivamisen aikana.

        ainakin mä oon nähnyt että tassut käy kevyeksi jos oikein väännetään. ilmaanhan ne nousee, niin kuin telatkin.
        mutta samahan se mitä jotkut luulee....


    • hitachi ex60-2

      moi
      meillä hitachin ex-2 puskulevyllä varustettu telakaivuri ,, 65 cm teloilla ,, puskulevy 240 leveä .
      itelle tehty mettäojaa uutta ja vahaa perattu , myös muille kaivettu salaojia peltoon ja mätästetty pari aukkookin ym hommaa .
      näppärä peli myös pihatöissä , pienet jäljet jää vain käännöksissä , muuten lapsuttelee huomaamattomasti nurmikonkin ylitse .
      me ollaan ainakin tyytyväisiä kyseiseen koneeseen.
      kuvat näät osoitteessa http://www.ylikoskenmokit.net/urakointi.html

      • harkinnassa

        Kiitokset tiedoista. Vastaavan kokoista olen juuri miettinyt. Paljonko on suunilleen kyseisen koneen polttoaineen kulutus ?


      • hitksi ex60-2
        harkinnassa kirjoitti:

        Kiitokset tiedoista. Vastaavan kokoista olen juuri miettinyt. Paljonko on suunilleen kyseisen koneen polttoaineen kulutus ?

        kyllä me mitattiin noin mut ku jaksais muistaa .
        tuossa koneessa joku 5-7 l tunti suunnilleen .
        tahtoo traktorikin viedä enempi polttoainetta.


      • passaa
        hitksi ex60-2 kirjoitti:

        kyllä me mitattiin noin mut ku jaksais muistaa .
        tuossa koneessa joku 5-7 l tunti suunnilleen .
        tahtoo traktorikin viedä enempi polttoainetta.

        käskeä jos meinaa moilla litroilla päästä. Ehkä jotain pientä nysväämistä. Jos täysillä painaa niin kyllä kahdella saa kertoa nuo lukemat.


      • hitachi ex60-2
        passaa kirjoitti:

        käskeä jos meinaa moilla litroilla päästä. Ehkä jotain pientä nysväämistä. Jos täysillä painaa niin kyllä kahdella saa kertoa nuo lukemat.

        no kyllä me ollaan tolla ihan rivakkalla nopeudellakin kaivettu niin ei kuluta sen enempää... nissanin 4 pyttynen diiseli ei kuluta paljoa.
        toista se on noissa isommissa koneissa , kuluttaa jo 10 l tunnissa pelkästään käydessään paikoillaan ja kun kaivetaan niin pitkästi enempi kuluttaa, ei pieneen koneeseen saa millään isoa kulutusta niin se vaan on.


      • jälkeä

        jos vielä malttaa kauhalla nostaa teloja ja kauhalla avittaa kääntöä, ja niin varmaan huolellinen ammattimies tekeekin. Vaikka toki uusi pehmyt nurmi särkyy helposti.


      • näinpäin
        hitachi ex60-2 kirjoitti:

        no kyllä me ollaan tolla ihan rivakkalla nopeudellakin kaivettu niin ei kuluta sen enempää... nissanin 4 pyttynen diiseli ei kuluta paljoa.
        toista se on noissa isommissa koneissa , kuluttaa jo 10 l tunnissa pelkästään käydessään paikoillaan ja kun kaivetaan niin pitkästi enempi kuluttaa, ei pieneen koneeseen saa millään isoa kulutusta niin se vaan on.

        nosteleppa vaikka 10 m3 maata pienellä pelillä ja sama määrä vaikka 21 tonnisella,ni mitenhä on nuo kulutukset? Moni mittaa polttoaineen kulutuksen ajassa,siirretyt kuutiot kertoo todellisen kulutuksen.


      • hitachi ex60-2
        näinpäin kirjoitti:

        nosteleppa vaikka 10 m3 maata pienellä pelillä ja sama määrä vaikka 21 tonnisella,ni mitenhä on nuo kulutukset? Moni mittaa polttoaineen kulutuksen ajassa,siirretyt kuutiot kertoo todellisen kulutuksen.

        pikkukoneella saa mennä tupla aika ja silti kuluttaa vähempi polttoainetta , kylä se vaan niin on.


      • yhtälö
        hitachi ex60-2 kirjoitti:

        pikkukoneella saa mennä tupla aika ja silti kuluttaa vähempi polttoainetta , kylä se vaan niin on.

        Ostetaan tuplasti pienempi kone, laskutetaan tuplamäärä tunteja ja käytetään tuplamäärä vähemmän polttoainetta. Ja mikä parasta tulee tuplamäärä euroja taskuun.

        Miks en ole aikaisemmin tajunnut. Näin se homma etenee!


      • hitachi ex60-2
        yhtälö kirjoitti:

        Ostetaan tuplasti pienempi kone, laskutetaan tuplamäärä tunteja ja käytetään tuplamäärä vähemmän polttoainetta. Ja mikä parasta tulee tuplamäärä euroja taskuun.

        Miks en ole aikaisemmin tajunnut. Näin se homma etenee!

        tervetuloa kerhoon


      • Kobelco SK75

        Meillä on 75:n Koppelo ollu pari vuotta ja ei voi kyllä muuta kuin kehua. Tehty melkein kaikkia mahdollisia hommia. Vuosi sitten hommattiin rototiltti ja tuli pohjankaivu- sekä pihatöihin ihan uusi ulottuvuus. Kuljetukset työmaiden välillä näppärästi siirtolavalla kun muutenkin tarvitaan kuorma-autoa. Ennen Koppeloa meillä oli Valtran linkku ja kyllä voi nyt sanoa että ei ole tullut ikävä. Kyllä linkku oli kömpelö rohjake tähän verrattuna kaivuhommissa.


      • alko
        yhtälö kirjoitti:

        Ostetaan tuplasti pienempi kone, laskutetaan tuplamäärä tunteja ja käytetään tuplamäärä vähemmän polttoainetta. Ja mikä parasta tulee tuplamäärä euroja taskuun.

        Miks en ole aikaisemmin tajunnut. Näin se homma etenee!

        taas intoilemaan.


      • 2006
        Kobelco SK75 kirjoitti:

        Meillä on 75:n Koppelo ollu pari vuotta ja ei voi kyllä muuta kuin kehua. Tehty melkein kaikkia mahdollisia hommia. Vuosi sitten hommattiin rototiltti ja tuli pohjankaivu- sekä pihatöihin ihan uusi ulottuvuus. Kuljetukset työmaiden välillä näppärästi siirtolavalla kun muutenkin tarvitaan kuorma-autoa. Ennen Koppeloa meillä oli Valtran linkku ja kyllä voi nyt sanoa että ei ole tullut ikävä. Kyllä linkku oli kömpelö rohjake tähän verrattuna kaivuhommissa.

        onko teillä tota vaakituskonetta siinä koneessa , meillä on niin saa kaadotkin ihan helkosti yksinki..


    • upperi

      up

    • Ess779

      Hei herra / rouva,

      Etsin Daew oo / Doo san pyöräkaivukoneet ja Hit achi / mobiili baggers Euroopassa.

      mallit:

      Daew oo Solar / Doo san
      130w
      140W
      160w
      170W
      180w
      225LC-v

      Hitachi vuosi 1980-2000
      Ex 6 0 wd
      Ex 10 0 wd
      Ex 16 0 wd
      Wh05 1D / Wh07 3D
      EX200

      Sams ung SE 130W
      ete c 814

      Jos sinulla on yksi tai tiedät jonkun, joka on tämän koneen kerro minulle, voin maksaa hyvän hinnan, hinta riippuu valtion ja vuosi kaivinkoneen.

      Kiitos ajastasi,

      Ystävällisin terveisin,

      Es
      0031648231023
      [email protected]
      Alankomaat

      Hollanti / Englanti / Saksa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 112
      2244
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      62
      2087
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      1971
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1697
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1618
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      13
      1422
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      12
      1364
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1353
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1347
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1272
    Aihe