Koirat yleensä tykkäävät tuntien lenkeistä, mutta itse en. Olen pienestä asti halunnut koiran ja nyt vasta kolmekymppisenä sen aion hankkia mieheni kanssa. Olen kuullut, että on myös koirarotuja, jotka eivät tykkää juosta hirveästi eikä käydä pitkillä lenkeillä. Niin mikäköhän rotu tämä olisi? Aikomus on siis tietysti lenkittää koiraa, mutta itselläni ei ole aikaa juosta kahtaa tuntia lenkillä koiran kanssa.
Laiska rotu?
Kokemuksen kantaja
404422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Siis sulla ei ole aikaa? ÄLÄ SITTEN HANKI KOIRAA, JOS EI OLE AIKAA!
tiedän eli Kiinanpalatsikoiran. Peke ei ole lenkkifrikin rotu. Toki Pekenkin kanssa ulkoillaan ja kävellään, mutta mikään lenkkeilijä se ei ole.
sen pekenkin kanssa ravaamaan ulkona monia monia kertoja päivässä.
Jos ei ole aikaa,ei kannata hankkia koiraa.
aloittajan kysymyksen????? kaikkien koirien kanssa täytyy käydä ulkona. MUTTA Peke ei ole pentunakaan mikään lenkkeilykoira. Eli sopii enemmän kuin hyvin laiskalle kävelijälle.
mutta pointtini olikin se,että pennun sisäsiistiksi opettamiseen menee varmasti ainakin se 2h päivässä koska ulkoitutuskertoja tulee useita.(vaikka siis ei mtn ihmeempiä lenkkejä tekisikään)
Lenkkeilykoira peke ei ole,tiedän sen. Ja ymmärrän kysymykset vaikkei niihin laittaisikaan viittä kysymysmerkkiä.
kysyisin, jos joku sattuisi tietämään asiasta minuu enemmän.
Eli tiibetinspanieli on jossakin määrin sukua (tjtn sinne päin) pekelle, niin päteekö tipsuun sama, ettei se ole mikään lenkkikoira?
Kiinanpalatsikoirat ovat vain aivan kamalia räksyttäjiä (naapurustossa asuu kaksi). Ja kun ne kakkivat, joutuu joka kerta takapään karvat putsaamaan, kun kakki sotkee ne. Näin olen nähnyt tuon naapurini tekevän ulkoilureissulla eikä näytä oikein miellyttävältä puuhalta. Niitä ei tosiaankaan tarvitse lenkittää, 15 minuutin kävelylenkki kolme neljä kertaa päivässä näyttää riittävän.
Miten chihuahua http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/chihuahua.html
tai kleinspitz tai pomerian
http://gamma.nic.fi/~pienpyst/
ei ainakaan ole mikään räksyttäjä ainoastaan ovikelloa haukkuu... Eikä se kakka sinne karvoihin jää paitsi silloin kun on vatsa löysällä.
Kiinanpalatsi koiran turkki on kyllä aika työläs harjata pitää joka päivä ja kerää kyllä ulkoa/metsästä kaikki halkoa pienemmät risut ja roskat. Enkä kyllä suosittele tätä koiraa perheeseen missä on kovin pieniä lapsia kun tämä meidän ei ainakaan siedä lapsia. Peket ovat myös hyvin pitkä ikäisiä ja aivan hurmaavia kiintyessään ihmiseen.
Käsittämätöntä tämä, että on aina PAKKO tulkita toisten tekstit niin väärin, kuin se on ylipäänsä mahdollista. Kyllähän aloittaja varmastikin tietää, että koiran pentuaika vie paljon aikaa. Hänhän kertoi vain rehellisesti, ettei ole innokas lenkkeilijä ja etsii rotua, joka ei kaipaa niin paljon liikuntaa. Toisin kuin suurin osa täällä ravaavista ihmisistä, jotka sumeilematta väittävät ulkoiluttavansa koiriaan viis tuntia päivässä. Mmh, ilmeisesti valtava työttömien joukko keskustelupalstalla. Inhottaa alkuperäisen kysyjän puolesta tuollainen negatiivinen asenne. Turhaan väität, että ymmärsit, kun et ymmärtänyt.
että ei ole aikaa juosta ulkona kahta tuntia. Epäselväksi jäi se,että onko aloittajalla sitten muutenkaan aikaa koiralle.
Koira ei edelleenkään mielestäni sovi ihmiselle jolla ei ole aikaa.Jos tällä aloittajalla sitä aikaa kuitenkin on niin eihän tuon kommenttini pitäisi häntä mitenkään liikuttaa!
Eipä se oma asenteesikaan kovin positiivinen ollut.Mutta onhan se hyvä että tiedät paremmin mitä ymmärrän ja mitä en. Onko aina pakko yrittää olla kaikkitietävä?
No rodun rakenne ja terveys on niin päin p******ä, ettei ne voikkaan liikkua paria kilsaa enempää, vaikka koiran mieli tekisikin niin. On surullista että koirista jalostetaan tämmösiä sohvatyynyjä. Enkkubulli on toinen vastaava rotu.
Tiibetinspanieli on liikunnallisempi rotu kuin kiinanpalatsikoira. Tipsu jaksaa ja haluaa lenkkeillä enemmän kuin peke, mutta tyytyy kyllä lyhyempiinkin lenkkeihin.
no saksalaisetpystykorvat ei ole laiskojen ihmisten koiiria.
chow chow sulle hyvä.
Ei chow chow ihan laiskalle sovi. Eikä ole mikään kovin helppo rotu.
Melkeinpä kaikki kääpiökoirat ovat ei-niin-lenkkeilevää sorttia. Ainakin isoihin koiriin verrattuna.
Toisaalta, kaverini kasvattaa New Foundlandinkoiria, Nöffejä siis, ja hän saa aina lenkillä vetää koiria perässään, on kuin lehmää veisi narussa... En tiedä tekeekö niillä se koko sitten sen, etteivät oikein juoksemalla jaksa kuleksia. Yksi niistä tapaa kyllästyessään tehdä kertakaikkisen stopin keskelle katua, siinä saa sitten odotella ja maanitella niin kauan, kunnes rouvaa huvittaa jatkaa matkaa... Ei missään tapauksessa ainakaan mikään lenkkeilijärotu sekään.
Ihan sama kävi mielessä, joku iso, hidas ja laiska rotu voisi olla ihan yhtä hyvä kuin kääpiörotu, jos ei halua pientä koiraa.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että suuri osa isoista roduista on hyvin haastavia kouluttaa ja kasvattaa ja tarvitsevat oikeasti myös kunnon lenkkeilyä ollakseen sitten muut ajat niitä mukavia "löllyköitä"..
Lisäksi noita laiskoja isoja rotuja on vain muutama; Nöffi, Bernhandilainen ja englannin mastiffi nyt lähinnä tulee mieleen noista isoista, ei niin aktiivisista roduista.
Tämä on hyvä kysymys ja olen miettinyt samaa, mutta en ole uskaltanut vielä keneltäkään kysyä kun tiedän että asia ymmärretään väärin. Minä kun en ylipainoisena ja kipeäkoipisena millään pysy vilkkaan koiran tahdissa ja en siis kykene sen tarpeita tyydyttämään niin olisin kiinnostunut vähän rauhallisemmasta rodusta. Luonteen haasteisiin kykenen vastaamaan kyllä hyvin. Kyse ei ole ajan vähäisyydestä tai haluttomuudesta vaan fyysisestä esteestä ja liikunnan osalta vähän rauhallisemman koiran tarpeet kykenisin kyllä tyydyttämään täysin. Liikkumisestakin nautin, mutta tosiaan vain rauhallisesta liikkumisesta.
Mastiffityyppiset rodut miellyttävät minua hyvin paljon luonteeltaan, mutta en ole vielä tarkemmin miettinyt rotua. Ymmärrän täysin tuollaisiin rotuihin liittyvän vastuun ja haastavuuden.
Suurissa roduissa on se etu, etta ovat usein rauhallisia pentuinakin. Pienet koirat ovat usein kovin vilkkaita ja eloisia, eika niiden perassa tahdo sitten pysya jos ei fysiikka ole sita taipuisinta ja nopeinta mallia ;)
Minusta mastiffit ja molossit voisivat olla ihan hyvia rotuja. Tunnen paljon esim. berhardilaisten ja berninpaimenkoirien omistajia, ja koirat ovat tyytyvaisia kun pihalla saavat katsella ja pari kertaa kayda vartin lenkeilla. Eraalla vanehmmalla rouvalla oli Englannissa kaksi bernia, jotka paasivat kolmesti lenkille kymmeneksi minuutiksi ja olivat tyytyvaisia.
kuten ketjun aloittaneellekin kirjoitin, samansuuntaista kyselen sinultakin.
Millaiset asuinolosuhteet koiralle on tarjolla, saako ulkoilla vapaana, olla tarhassa?
Ainakin yksi mastiffirotu voisi sinulle mahdollisesti sopia... Eli jos kertoisit lisää!
niin muistakaa että koiratkin ovat pentuja ja nuoria, jolloin energiaa riittää ja johonkin se on purettava jos ei lenkkeilyyn ja aivo toiminnan käyttöön niin sitten on koti hajalla. nuori koira tarvitsee huomattavasti enemmän liikuntaa kuin aikuinen oli rotu mikä hyvänsä! ja nöffi ei ole laiskan ihmisen koira! se on mitä mainioin vesi pelastukseen ja jaksaakin monta tuntia putkeen vesi leikkejä. myöskään pienet koirat eivät ole laiskoja, meillä toitsujen kanssa tehdään kolme 6km lenkkiä päivässä sekä kaksi 1km pissatus lenkkiä.
ovat kun eivät paremmasta tiedä! eläin rääkkäystä moinen on!
Kyllä nuo mastiffi tyyppisetkin kaipaavat sitä liikuntaa ja virikettä, eivät ehkä 10 km päivälenkkejä niin kuin jotkut aktiiviset rodut, mutta useamman kilometrin päivässä nyt kuitenkin (2-5 km), jos meinaat terveen ja kunnossa pysyvän koiran omistaa. Eri asia tietenkin, mikäli haluat ylipainoisen, masentuneen ja lyhytikäisen sohvaperunan kaveriksesi.
Myös mainintasi "kipeäkoipinen" minun korvaani särähti pahasti, ei millään pahalla. Kuitenkin turhan vähän liikuntaa saava mastiffityyppinen koira (etenkin uros) alkaa hyvinkin helposti purkamaan virtaansa esimerkiksi muille koirille pullistelemiseen ja silloin voit olla vaikeuksissa "kipeiden koipiesi" kanssa, etenkin liukkaammilla keleillä ja nopeasti huomaat kipeiden koipien olevan entistäkin kipeämmät:(
Jokin Nöffi nyt vielä voisi juuri ja juuri mennä, muuten kyllä poissulkisin nuo isot rodut kohdallasi, ihan sinun parastasi ajatellen.
Millaiset puitteet koiralle olisi tarjolla? Kerrostalo, rivitalo, omakotitalo, maalla, kaupunkialueella, tarha?
Harrastuksia koiran kanssa, esim. metsästys, agility vai kotikoiraksi?
Helppohoitoinen turkki, pitkäkarvainen, lyhytkarvainen, trimmattava?
Helposti koulutettava?
Pitääkö koiran olla seurallinen, vai omata vahtitaipumusta?
Näihin jos vastailet, rotujen suositteleminen olisi helpompaa.
Niin isoista kuin pieneistä löytyy "laiskoille" lenkittäjille mahdollisia rotuvaihtoehtoja.
Asumme siis rivitalossa. Koira olisi tulossa ihan pelkäksi koti- ja seurakoiraksi. Helppohoitoinen turkki olisi kyllä kätevä, mutta olen kyllä valmis harjaamaan turkkia. Pitkäkarvainen tai lyhytkarvainen, minulle käy kummatkin. Suhtkoht helposti koulutettava olisi hyvä, mutta saattaa olla, että hankin tämän rodun sitten jostain löytöeläinkodista yms. Koiralla ei ainakaan saisi olla metsästysviettiä. Ja vahtitaipumuksesta en oikein tiedä, jos se tarkoittaa sitä, että koira haukkuu ovikellon soidessa niin sitten ei :)
Ja mieluiten koira, joka pienestä koirasta pitäen ei välitä hirveästi vetää ja haukkua muille koirille. Eli haluaisin sellaisen, jota olisi suhtkoht helppo kuljettaa narussa ihmisten ilmoilla. Vaikka tietysti jokainen koira haukkuu ja monet yleensä toisen koiran nähdessä, mutta sellainen suhtkoht välinpitämätön muita koiria kohtaan voisi luonne olla. Jos sellaista luonnetta nyt onkaan...
Sellainen sylikoira olisi ainakin minun makuun.
Cavaljer King Charles Spaniel sopisi sinun vaatimuksiin. Ei välttämättä tarvitse pitkiä lenkkejä eikä tykkää olla sateessa taikka kylmässä / kuumassa.(yksilöllistä). pitää sohvalla istumisesta ja hemmottelemisesta. turkki ei ole vaikeahoitoinen. harjata kyllä täytyy pari kertaa viikossa. mainio seurakoira.
sen kanssa voi kotona touhuta ja opettaa juttuja.
Tuo hihnassa vetäminen ja muille koirille haukkuminen ei niinkään ole rodusta kiinni vaan koulutuksesta. Harvoin saa "valmiina pakettina" koiraa, joka kulkee hihnassa nätisti ja viihtyy ihmisten ilmoilla ja käyttäytyy kauniisti. Johdonmukainen koulutus ja saat koirasta haluamasi :o)
ei varmaan vedä lenkillä kun on sellainen hidas löntystelijä... saa melkeimpä sitä vetää perässä ja on ainakin tämä meidän ettei juuri muista välitä.
On hyvä tietää mitä haluaa kun lähtee koiraa hankkimaan. Jos nyt mietitään että haluaisit lyhytkarvaisen pienen seurakoiran ilman metsästys viettiä ja runsasta liikuntaa, niin tulisi mieleeni ainakin seuraavat rodut: englanninbulldoggi, chicuahua (lyhytkarvainen)ja mopsi.
Jos sitten lisäämme listaan ne harjattavat rodut:
Cavalier Kingcharlesinspanieli, Kingcharlesinspanieli, pitkäkarvainen chihuahua, phalene, papilion, kiinanpalatsikoira, tiibetinspanieli ja japanese chin. Tosin phalene ja papilionin karva vaatii päivittäistä harjausta.
Jätin "kaikki" pystykorvat pois, sillä useimmat niistä ovat herkkähaukkuisempia kuin muut mainitsemistani roduista. Tietenkin sekin asia on osittain ratkaistu johdonmukaisella koulutuksella, joten en sulkisi niitäkään täysin pois, mutta jostakin tämä rotujen rajaaminen on aloitettava.
Siinä olisi nyt siis pieniä seurakoiria, joita ei tarvitse kävelyttää montaa tuntia päivässä yhteenmenoon.
Löytöeläinkodista hankkiessasi olisi kyllä hyvä muistaa ottaa selvää koiran historiasta mahdollisimman paljon, jottei tule ikäviä yllätyksiä ja ongelmallisia tilanteita sitten kotona ja arjessa.
Toivottavasti tämä auttoi edes jotain.
No enkkubulli on koiramailman irvikuva ja sen kalloa ei edes tunnista koiran kalloksi. Se rotu on niin pilattu, ettei ne pysty edes lisääntymään ilman ihmisten auttavaa kättä jo pelkästä parittelusta lähtien. Koiran keho on muokattu sohvalle sopivaksi, mutta koiran mieltä ei -> Se haluaa toimintaa, mutta ei pysty kun kroppa on toimintakyvytön. Sama mopseissa ja pekingeeseissä.
Perhosien turkki ei vaadi päivittäistä huolenpitoa vaan säännöllistä (esim. 2 vk välein, riippuu koiran karvasta).
Maltankoira ei tarvitse pitkiä lenkkejä.
Laiskempaa en tiedä: Alsatian shepalute
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alsatian_shepalute
Tai no, ainakin on tyyni ja rauhallinen. Terapiakoiraksi sopiva "rotu"
Vielä kun shepaluteja löytys suomesta ... :)
Tässä viestiketjussa jo mainittujen rotujen lisäksi pienellä liikuntamäärällä pärjäävät ainakin nämä rodut:
basenji
cairnterrieri
italianvinttikoira
lhasa apso
löwchen
shih tzu
silkkiterrieri
skyenterrieri
yorkshirenterrieri
En sanoisi että terrierit ja basenji pärjäisi pienellä lenkkimäärällä. Tai sitten pärjäävät, mutta vaativat muuta toimintaa aivoilleen lisäksi päivittäin.
Isoista roduista voisin suositella nöffiä, berniä tai englanninmastiffia. Lähes kaikki muut isot rodut ovatkin sitten jo paljon aktiivisempia tarviten kunnolla virranpurkua, jotta käytösongelmilta vältytään.. (koskee myös muita mastiffeja/molosseja)
Ymmärrän tuon koirakuumeen. Mutta mielestäni se on ITSEKÄSTÄ, jos ei tarjoa koiralle liikuntaa. Itse olen koko ikäni halunnut koiraa, mutta hommasin ekan koirani vasta kun lapset olivat sen ikäisiä etteivät tarvinneet minua jatkuvasti. Halusin olla varma, että voin koiralle tarjota sen mitä kaipaa! nykyään minulla on 2koiraa, pientä. Ja kun lapset ovat kavereiden kanssa, käyn alle 10kg koirieni kanssa 1-2h kävelyillä,juoksemassa, metsässä samoilemassa. Joskus ulkoilen jopa5h kerrallaan. Ja koirani ovat tyytyväisiä ja terveitä. Ei tarvitse huolehtia kodin tuhoamista tai muuta ei toivottua käytöstä, kun koiran tarpeet tyydyttää. Joten kyllä esim. pienet rodutkin liikunnasta nauttivat. Kyllä moni rotu tyytyy sohvaperunaksi, jos ei ole parempaan mahdollisuuksia! Yritä muuttaa elintapojasi liikunnallisemmaksi ennen koiran hankintaa! Siitä hyödyt itsekkin!
Ja vielä, toisen koiran otin kaveriltani joka kuulostaa samantyyppiseltä ihmiseltä kuin aloittaja. Valitsi seropin jossa puolet on mopsia, ns. laiskempi rotu. Ja aluksi kaikki meni hyvin. Kävi vain lyhyillä pissatuslenkeillä. Kunnes kaverini alkoi seuraamaan muita koiria, varsinkin minua koirani kanssa, ja kävi kerran 1h metsälenkillä meidän kanssamme ja huomasi omassa koirassa uudenlaista intoa tuolla lenkillä. Sen jälkeen yritti tsempata itseään liikkumaan enemmän, mutta huomasi olevansa liian laiska! Ja kun kuuli että mietin toista koiraa itselleni, päätti luopua omastaan. Oli muuten vaikea päätös kaverilleni, ja vielä vuoden päästäkin ikävä on suuri ja haaveilee koirasta! Mutta olemme molemmat tyytyväisiä päätökseen. Kaverini tapaa entistä koiraansa silloin tällöin kun tapaamme, ja koira on häneen kiintynyt mutta ei lähtisi mukaan. Toki se on kaverilleni vaikeaa, mutta tietää että koira haluaa olla siellä missä tarpeet tyydytetään parhaiten
Suurinosa KOIRISTA TYYTYY SIIHEN MITÄ SAAVAT! VALITETTAVASTI!!!