Nivustyrästä.

Silloin se leikattiin. Arpikudosta kasvanut paljon arpeen, eikä voida leikkaamalla poistaa. Sitä on kuulemma niin pahasti "joka kerroksen välissä". Kivaa kulkea suunnilleen tennispallo nivuksessa. Estää joitakin liikeratoja esim. saunomisen jälkeen kun iho on märkä saa todella varoa miten liikkuu. Toivottavasti et saa tätä ongelmaa. Ei tämä ainakaan parane ajan myötä, päinvastoin.

Mulla on vetämässä lähete nivustyräleikkaukseen elokuuksi. Olen nainen ja liikunnassa on ollut aina toivomisen varaa. Mutta siihenpä on ilmestynyt 11 x 25 mm ei niin tavallnen nesteen täyttämä tyrä, joka ultraäänen perusteella on todettu virtsarakkoon työntyväksi. Mulle on kans sanottu, että poisto tehdään paikallispuudutuksella päiväkirurgiana. Itse olen kyllä jo kauhistellut mielessäni tulevaa vähintään virtsarakon puhkeamisella. Isältäni on leikattu vastaava tyrä kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla on tullut pahojakin jälkiongelmia. Itse tyrä on minulla nyt toistaiseksi pysynyt kivuttomana ja aika hyvin sisällä piilossakin. Lähettävä lääkäri sanoi että päätä mitä haluat, hänen mielestään ei välttämättä tarvitsisi juuri nyt tehdä mitään. Onkohan leikkauksessa järkeä, pelottaa mikäköhän lääkiksen kesätuuraaja-kandi siellä on työvuorossa päivänä jona toimenpide tultaisiin suorittamaan.

Itseltäni leikattiin nivustyrä viime joulukuussa. Operaatio tehtiin päiväkirurgiseslla nukutuksessa. Herättyäni minulle kerrottiin leikkauksen menneen hyvin ja aikaa siinä oli kulunut noin tunti. Olo oli suoraan helvetistä. Puhuminen tai liikkuminen ei luonnistunut juuri lainkaan.
Siitä sitten Voltarenin voimin jatkoin toipumista kotosalla. Päivä päivältä huomasin pikkuhiljaa edistystä. Kamalinta oli se, että silloinen kämppikseni oli aikamoinen vitsinvääntäjä ja nauraminen tuntui nimenomaan siltä, kuin joku viiltäisi haavaa uudestaan auki tylsällä viidakkovaitsellä.
Nyt leikkauksesta on siis noin puoli vuotta aikaa ja vasta nyt on alkanut tunto nivuseen palautua. Hermot on ollut aika sekaisin, jonka takia milloin tuntoaisti on tyystin poissa ja välillä taas alue on todella arka. Hermojen normalisoituminen voi kuintenkin viedä aikaa jopa vuoden.
Välillä vieläkin tuntuu vihlomista ja tuikkimista, mutta tuollaiset haamukivut ovat kuulemma kuitenkin normaaleja.
Että näin :D

miehelleni tehtiin sama toimenpide pari vuotta sitten.Pari yötä sairaalassa, kaksinkerroin käveli noin viikon lätkämaila kävelykeppinä.Kipee oli ja on välillä vieläkin, luultavasti uusiutunut.Kyllä se siitä kunhan maltat odottaa.