tein sit tupakkalakon. Kahdeksan vuotta polttanu non-stop. Hirvee olo. Kaverin röökit on kivasti esillä kirjahyllys... argh.. oon siivonnu koko päivän, että kasillä olis jotain tekemistä. Kurkkua kuivaa.. tupakkaaaaaaahhhhhh.... pitäis vissii pistää sellanen kummilenksu ranteeseen ja paukutella jos tekee mieli tupakkaa. Se vaan että siinä tohinas kyllä lähtis nahkat...
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onnea lakolle.
Kokeile oisko tikkarista apua.
ja tupakkalakkohan tunnetusti lihottaa.. onko olemas sokeritomia tikkareita?
tupakin poltto viime joulukuussa, ensimäiset viikot mies raivosi ja minä itkin...koko ajan söimme väkeviä karkkeja (turkinpippurit extra hot oli parhaat) kun suu kaipasi jotain väkevää mutta nyt olemme ylpeitä saavutuksestamme!
Onnea ja menestystä, yritä tätä karkinsyöntiä, mieluummin niihin koukussa kun tupakkiin!
Voi kun minäkin pystyisin... Olen kokeillut nokotiinipurkkaakin, minusta se oli aivan samantekevää, söinkö sitä vai en. Ja, kun on lakossa, tuntuu että joka paikka vilisee tupakkaa! Joka ikisessä leffassakin polttelevat ;-)
Olispas se kyllä hyvä juttu, jos eroon pääsisi. Säästyisi rahaa, ja ennenkaikkea terveys!
Onhan nykyään se uusi reseptilääke, jolla kuulemma pystyy melkeinpä 100% lopettamaan kuka vain. Olen vaan kuullut, että sillä lääkkeellä on kamalia sivuvaikutuksia (näköharhoja, hengenahdistusta, itsensä ulkopuolista oloa), joten en ole uskaltautunut kokeilemaan sitä. Mieli kyllä tekisi. Onkos kukaan muu kokeillut sitä? Mikähän sen nimi oli, olikohan se Zyban...
Meidän isäntä pääsi aika helposti eroon tupakasta,
nikotiinilaastareilla.
mulle sitä tavaraa ja heti. itseni ulkopuolellakin haluaisin joskus toisinaan olla.
Sitä Zybania saa reseptillä, jonka kirjoittaa lekuri. Kamalia nuo sivuoireet kyllä, mutta yksi työkaverini lopetti sillä, ja oli polttanut jo 30 vuotta, veti kaksi askia päivässä. Sanoi, ettei lääkkeen aloittamisen jälkeen tehnyt tippaakaan mieli tupakkaa!
Linkissä hieman juttua Zybanista:
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2005/151105_b.htm
Niin ja auttaa kuulemma myös painonhallintaan samalla! ;-)
kirjoituksen tänne, minkä aikoinaan lopettamiskeskusteluun... Tsempiksi lopettajille, ja lopettaneille lisäsyyksi pysyä "kaidalla tiellä."
Eli sairaanhoitajan tyttärenä (kauhutarinoitakin kuulleena) kehoitan kaikkia tupakoitsijoita tutustumaan KEUHKOAHTAUMATAUDISTA kertoviin juttuihin! Googlettakaa kiinnostuneet! Se on tauti, joka alkaa ns tupakkayskällä, jota niin normaalina pidetään... Ja sen saa HYVIN MONI tupakoitsija. Parantavaa hoitoa ei ole: tuhoutuneet keuhkot ovat tuhoutuneet keuhkot. Jos pääsee riittävän pitkälle kehittymään, saat kulkea happirikastimen kanssa lopunikäsi, etkä ilman apua pääse välttämättä edes suihkuun...
Tietenkin on vielä kaikki muut taudit (keuhkoputken tulehdus, sydän-ja verisuonitaudit,keuhkosyöpä jne), jotka tupakoivaan iskevät. HYVIN HARVA voi sairastumatta polttaa koko elämänsä ajan, joten lopettaminen on joskus edessä kuitenkin.
Suuremmitta saarnoitta (kaikki varmaan tietävätkin jo kaikista vaaroista) totean vielä, että itse en haluaisi olla huonona esimerkkinä lapsilleni.
Heroiinin veroinen addiktoijahan tuo on, mutta kyllä se savuttomuus palkitsee jaksamisena ja kaikessa elämisessä. Tsemppiä :)
Ja vielä lisään, että "pelottelu" ei kaikilla auta, mutta jokainen sairastunut aina sanoo, että "jos olisin tiennyt, että MINÄ sairastun, en olisi aloittanut."
Niin, kunpa olisi tajunnut joskus olla kokonaan aloittamatta... Irti on todella vaikea päästä, vaikka nuo sairausfaktat tietääkin.
Onnea vaan lakolle! Mä tein reilu 50 päivää sitten lakon tosta noin vaan. Ilman inhalaattoria,laastaria,tablettia ym ym ym... Nyt on tullut ne unet (vasta), kun uneksin polttavani sitä ihanaa tupakkaa, vaikkei se oikeasti maistuisi enää hyvälle! Ja aamulla herätessä on niiiiin paha morkkis, kun luulen oikeasti polttaneeni:)
Se onkin vaikea paikka! Mutta kokemuksesta neuvoisin, kannattaa kokeilla laastareita, minä pysyin tupakoimattomana kolme kuukautta niillä vahvemmilla laastareilla, en edes muistanut koko tupakkaa....sitten vaihdoin tt.hoitajan kehoituksesta miedompiin..ja retkahdin :(.
ps. tyttäreni onnistui lopettamaan kuukauden laastarihoidon jälkeen, on ollut polttamatta kaksi vuotta.
Mutta toivon sinulle irtipääsyä!
aika pahis.
Yli 20 vuotta olen käryytellyt, enkä ole vielä päässyt kuin harkinta-asteelle.