valmis äidiksi?

Äidiksi tulo on iso asia. 16-vuotias on ehkä liian nuori vielä. Kannattaa nauttia nuoruudesta.
Lapselle täytyy tulla hyvä elämä. Oma koti ja rakastavat vanhemmat.
En väitä, että olisitte poikaystäväsi kanssa vain "ihastuneita", vaan hän saattaa olla sinulle juuri se oikea.
Lapsi on iso asia, ja minusta vielä kannattaa odotella vuosi tai pari, että on valmis äidiksi.

Jos vastaisit näihin:

Miten aiot suorittaa opiskelut? Et kai aio lopettaa opiskeluja peruskoulun loputtua?

Oletko sinä tai poikaystäväsi töissä? Eli onko teillä varaa elättää edes teitä itseänne, puhumattakaan lapsesta? (Kai tiedät että lapsi ei elä pelkällä rakkaudella? Pelkkä rakkaus ei tuo ruokaa pöytään, vaippoja, rahaa lääkäriin jne jne).

Asutteko jo omillanne? Vai asutteko vielä molemmat vanhempienne kotona ja vanhempienne rahoilla?

Jos on pienikään epäilys siitä,että olisi valmis,niin sitten ei ole.Mun mielestä pitäisi olla 200% valmis,niin isosta asiasta on kyse.Entä jos lapsi syntyisi pahasti vammaisena?Pystyisitkö huolehtimaan?

Hillitse itsesi. Teillä on koko loppuelämä aikaa saada yhteinen lapsi, jos tosiaan olette toisillenne sopivat ( =pysytte yhdessä ).

Lapsi kasvaessaan kärsisi heikosta taloudestanne, kireästä aikataulustanne ja osaamattomuudestanne kasvattajina.

Ei kannata!
Hyväksy unelmasi, siinä ei ole mitään hävettävää, mutta älä kuitenkaan oikeasti ryhdy vanhemmaksi vielä tuossa iässä.

Mieti asiaa silloin, kun olet 26... Tulevaisuus voisi olla perheellenne tällöin paljon parempi.

Olen sitä mieltä, että et todellakaan ole valmis äidiksi! Ei pahalla, vaan sillä, että itsekkin olet vielä nuori, teini! Et ole vielä 18, etkä ole saanut kokea kavereitten kanssa niitä loistavia baari reissuja, oman asunnon laittoa yms..! Kuin kauan olet seurustellut kyseisen miehen kanssa?
kuukauden, puoli vuotta? Menkää kihloihin 3 vuoden päästä ja katsokaa oletteko edes luodut toisillenne!
ei pahalla tämä teksti, mutta mieti vielä!

Liian aikasta todellakin vielä tuossa iässä.Ja suosittelisin odottamaan vielä parinkin vuoden päästä pari vuotta.Juuri sen takia,että olet itsekin nuori.Vielä lapsi oikeastaan,vaikka tuntuisikin,että on löytynyt sopiva kumppani (mistäs sitä tietää vaikka olisikin), halua molemmilla vakiintua ja hankkia perheenlisäystä, olet(/tte) kuitenkin sen ikäsiä, että varmasti halua löytyy vielä siihen villiinkin elämään.Se vapaus on sitten lapsen tulon jälkeen mennyttä.

Nuoruus on niin ainutlaatuista aikaa,että elä se nyt ensiksi, sillä sulla tai teillä on vielä aikaa vielä vakiintua jne..

Kihlat.Se ei enää ole mitenkään harvinaista nuorien keskuudessa.Mutta jos haluatte, niin mikäs siinä.Enkä yritä sanoa, etteikö se teille merkitsisi sitä mitä se on merkinnyt.Tarkoitan vain,että kihlaus on menettämässä merkitystään, noin yleisesti.16-vuotias ei mielestäni ole valmis antamaan lupausta avioliitosta (elinikäisestä kumppanuudesta), mutta toki poikkeuksiakin löytyy.

Ja mikä vielä vahvistaa asian,ettei sinun kannata ryhtyä äidiksi,että haluat kuulla muiden mielipiteen asiasta.Siis täysin tuntemattomien.
Mitä jos tänne olisikin vastanneet kaikki, kyllä ehdottomasti kannattaa,lapset on hyvä hankkia jne..
Ja saatat nyt ajatella,että halusin vain kuulla, mutta voisin melkeinpä lyödä vetoa,että nämä kommentit vaikuttat päätökseesi.

Toivon sulle kaikkea hyvää ja ihanaa jos olet löytänyt sen oikean.:)

Olen 21 vuotias 4kk pojan isä ja suosittelen lämpimästi viettää pari vuotta poikaystäväsi kanssa sängyssä tai jossain menomestassa ILMAN VAUVAA. (ammatista ja koulutuksesta puhumattakaan) muksu kun syntyy niin sä et tee muuta kun hoidat sitä, ja se on raaka totuus. Ja jos poika ei avusta muksun hoidossa niin olkoot jumala lähelläsi. ja kyse on yhdestä vauvasta, joten kannattaa muistaa että ennätyksenä on 7 muksua yhellä kertaa, sitten on koko perheellä ja kavereillakin kiire.

Kaikki tulee aikoinaaan, vauva ei ole nukke jolla on ennen leikitty, vaan aika rankka kokemus.

Ekanakin, lapsen hoitaminen on vaikeaa. Kuinka paljon sydämmesi pohjasta rakastaisitkaan sitä tulevaa lastasi, siitä ei tule helppoa. Rakastamiseen tarvitaan myös vastuu, ei pelkästään hellää ja hoivaa menoa. Ja vielä että olet liian nuori. Tiedän miltä tuntuu, mutta kuitenkin älä ryhdy aikuiseksi heti. Empä edes usko että olet kohdannut elämäsi aikana monia asioista, joita tulet vielä kohtaamaan. Anna elämän itse kehittää sinua, älä kehitä vielä itseäsi. Sen takia sulla on vanhemmat.

Jos menet kihloihin suututat vanhempiasi, olkaa vain yhdessä. Ei tarvitse mennä kohloihin noin nuorena. Tiedätkö mitä kihlaus tarkoittaa?? Lupaus mennä naimisiin myöhemmin.
Ja seksiäkin voi harrastaa ilman että se johtaa lapsen syntymään, olettekos kuulleet niin yksinkertaisesta ehkäisystä kuin kondomi? Sellaiset käyttöön ja nautitte seksistä täysin.

älä tee mitään hätiköityjä päätöksiä ainakaan... tiedän tän ihan kokemuksesta miten parhaallekaverille kävi...
oli muka yläaste aikoina niin rakastunut poikakaveriinsa ja sitte menivät heti puolenvuoden yhdessä olon jälkeen kihloihin ja siitä puolivuotta eteenpäin kaveri(16.v) tuli paksuksi.. :( ja nyt kun vauva on jotain yli vuoden, kaverin ja sen poikakaverin välit on menny siihen kuntoon että ero on enää ainoo mahollisuus jatkaa eteenpäin.. ite oon tätä saanu kattoa vierestä joka todellakin tuntuu pahalta.. mutta vauva on tietenki todella ihana ja suloinen, ja onneksi kuitenki sillä on rakastavat vanhemmat. :)
mutta en sitte todellakaan väitä että sinulle ja poikakaverilles kävis samalla lailla mutta halusinpa vaan kertoo oman kaverin tarinan... mutta tsemppiä teille jatkoon :)

ajattele asiaa niin että kun se lapsi on hankittu, ei ole enää vapautta mennä ja nauttia. Vaikka rakkautenne kestäisikin ja olisitkin valmis äidiksi suosittelen ottamaan huomioon että sen jälkeen loppuu vapaus mennä ja tehdä kun alkaa lapsesta oikeasti huolehtimaan. Suosittelisin amiksen jälkeen odottamaan vuoden tai pari niin että voisit ensin vähän tutustua maailmaan. Käydä festareilla, matkoilla ja kaikkialla missä et sitten lapsen tultua pääse. Myös kihloihin menemistä suosittelisin odottamaan sillä jos menette nyt jo kihloihin joudutte kuitenkin odottamaan useamman vuoden että pääsette naimisiin jolloin kun ikää tulee tarpeeksi naimisiin menoa varten käy helposti niin että joko menette heti 18 täytettyänne naimisiin, ilman sen kummempaa, jolloin se on tavallaan itsestään selvyys, eikä kovinkaan tunnelmallista, tai sitten voi käydä niin että naimisiin meno tavallaan unohtuu ja siirtyy pikku hiljaa aina vain kauemmas.

Suosittelisin siis että manisitte vaikkapa kihloihin vasta parin vuoden päästä, sitten katselisitte vähän maailmaa, menisitte naimisiin ja sitten hankkisitte lapsia, saisitte vähän omaakin elämää... Kun olette hommanneet työt, poika käynyt armeijan yms yms. sitten kannattaa vasta hankkia lapsia.

Minä en ainakaan olisi valmis! Ajattelin lapsia vasta 28 vuotiaana..Minun vanhempani evät hyväksyisi sitä. Mutta jos tunnet olevasi valmis.

"Onko 16-vuotias valmis äidiksi.
en kuitenkaan aio raskaaksi vasta kun ammattikoulun jälkeen."

Jos meinaat vasta amiksen jälkeen hankkiutua paksuksi, niin miksi kyselet, onko 16-vuotias valmis äidiksi? xD Et kyllä ole vielä valmis lisääntymään kun et ole edes oppinut kirjoittamaan kunnolla. Tosin tuon on pakko olla paska provo...

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kohta 3vuotta ja kihlautuminen on käynyt mielsessä. minun mielestäni 16 vuotias on aivan liian nuori äidiksi. olen 16vuotias itsekin joten tiedän tunteen.. pyydä äidiltäsi ja isältäsi lupaa ottaa kissa ja otat sen vastuullesi. hoidat ja koulutat sitä. jos hermosi kestää pienen pennun kanssa ja opit mitä vastuullisuus on.. sitten vasta..
onnea poikaystävällesi ja sinulle

EI OLE. Tiedän, että sinusta VARMASTI tuntuu, että rakastatte toisianne aidosti ja menette naimisiin heti kun voitte ja elätte loppuelämänne onnellisina yhdessa ja yadda yadda yadda, mutta ei helevetissä.

Siis minulla on koulussa 16-vuotiaita kavereita, ja ei tod. he EIVÄT OLE valmiita äideiksi. Vaikka sinä olisitkin vähän kypsempi tapaus, yksikään 16-vuotias ei ole vielä henkisesti aikuinen. Ihminen on täysin aikuistunut henkisesti ehkä joskus kolmen kympin tienoilla. Toki sitä tietenkin voi lapsia aiemminkin hankkia, mutta odota nyt herran jestas, että olet ainakin kaksikymppinen! Miel. 25 tai sinnepäin, vähintään. Koska lapsi on iso asia, se ei ole kuin koira, jonka voi antaa pois heti, kun tulee vaikeuksia. EI. Se on suuri vastuu, joka kestää koko loppuelämän ajan. Lapsi on sinulla niin kauan, kuin elät, kuolemaasi saakka. Harkitsehan nyt tarkkaan, oletko valmis niin isoon vastuuseen. Ikäisesi eivät pysty vielä kantamaan vastuuta (hyvä että edes itsestään) toisesta, pienestä ihmisestä.

Ja sitten, sinä ja poikakaverisi varmaan pidätte toisistanne kovasti, mutta ajatteles vähän, kuinka monta poika/tyttöystävää ihmisellä yleensä on, ennen kuin hän löytää lopullisen sielunkumppaninsa? Ja varmaan ainakin 95% teini-iän ihastuksista ja poikaystävistä ovat sellaisia, joiden kanssa ei loppujen lopuksi vietetä loppuelämää. Tuossa iässä kun ei tarvita kuin yksi pikku riita, ja se on siinä. Bänät tuli. Eiköhän sinua sitten jonkun vuoden päästä kaduta, kun teit lapsen tämän poikaystäväsi kanssa, jos olet jo jättänyt hänet aikoja sitten? Ja se, että et koskaan kerinnyt nauttia nuoruudestasi, vaan heti, kun pääsit omaan kotiin, tulikin suuri vastuu koko loppuelämäksi. Entä kun et ole koskaan joutunut kantamaan niin suurta vastuuta lapsuudessa? Miltä sitten tuntuu, kun yhtäkkiä onkin valtava taakka harteilla?

Ole kiltti, älä tee lasta vielä. Kadut myöhemmin.

no onnea sitten vaan lapsen hankinnan kanssa. (:
Itse sain lapsen 14 vuotiaana ja hyvin on mennyt. Kasvaahan sitä itsekin lapsen tultua. :>

haha aika vit*n tyhmää hankkii kakara näin nuorena. Elä elämä kerrallaan, eläkä kaikkea kerralla. Eli siis lepsena hanki kakaraa, omaa kotia ym.
kaikki aikanaan...