Iso H.

Lueskelen parhaillaan Hemingwayn Kenelle kellot soivat-romaania ja täytyy taas ihmetellä Papan huikaisevan kauniita lauseita ja kirjan nerokasta rakennetta. Ei yhtä ainoaa turhaa sanaa, ei nykykirjallisuuden puuduttavaa liirumlaarumia vaan niin tiukkaa tekstiä että veri päästä pakenee. Haistan mäntymetsän tuoksut, kuulen korvissani jyrkänteeltä alasheitettyjen fasistien huudot.. Kaikki aistit saavat kyytiä ja jollakin tasolla voin täyttää mielikuvituksellani aukkoja sillä Iso H. ei todellakaan selitä puhki koko tarinaa.
2314
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

"Kelloissa" on myös ulottuvuuksia joita ei ole ainakaan minun tietääkseni tutkittu: uskonnollisuuden ja poliittisen vakaumuksen ristiriita. Kriisissä ristiriita päättyy joka kerta poliittisen vakaumuksen tappioksi, esimerkiksi nuoren partisaanin käyttäytyminen Sordon joukon ollessa saarrettuina mäellä ja odottaessa lentokoneiden tuloa. Jopa Robert Jordan murtuu lopun lähetessä. "Kenelle minä puhun?"

Ernest Hemingway ei itse osallistunut Espanjan sisällissodan taisteluihin ja oli rintamallakin vain käymäseltään. Suomalainen vapaaehtoinen muistelee teoksessaan, että Hemingwayn kaltaiset muotijulkkikset tulivat kurkistamaan etulinjaan ja saivat ampua vyöllisen konekiväärillä. Sitten he poistuivat hotelleihinsa ja rintamamiehet saivat niskaansa konekiväärisarjasta aiheutuneen kranaatti-iskun.

"Kenelle kellot soivat" on fiktiota. Todella rintamalla ollut ja taisteluihin osallistunut George Orwell (Eric Blair) sivuaa dokumentissaan "Katalonia, Katalonia!" samaa aihepiiriä kuin Hemingway. Orwell kumoaa Hemingwayn kirjan perusasetelman todistamalla, että Francon joukkojen selustassa ei toiminut merkittävää vastarintaliikettä.

Äänestä
  • jos kirja on kuitenkin hyvä, joskaan ei Hemingwayn paras. Itse tykkään enemmän hänen novelleistaan. Aika moni muukin romaaneistaan kuuluisaksi tullut kirjailija on parhaimmillaan novelleissa. Esim. Annie Proulxin Lyhyt kantama on upea kokoelma.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nicot kirjoitti:

Lueskelen parhaillaan Hemingwayn Kenelle kellot soivat-romaania ja täytyy taas ihmetellä Papan huikaisevan kauniita lauseita ja kirjan nerokasta rakennetta. Ei yhtä ainoaa turhaa sanaa, ei nykykirjallisuuden puuduttavaa liirumlaarumia vaan niin tiukkaa tekstiä että veri päästä pakenee. Haistan mäntymetsän tuoksut, kuulen korvissani jyrkänteeltä alasheitettyjen fasistien huudot.. Kaikki aistit saavat kyytiä ja jollakin tasolla voin täyttää mielikuvituksellani aukkoja sillä Iso H. ei todellakaan selitä puhki koko tarinaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu