uskotteko ihmiset kummituksiin? onko niitä henkiä ja kummituksia olemassa?mistä sen tietää? jos ei ole niin mistä ne on keksitty? en itse tiedä mitä pitäisi ajatella... :/
Uskotteko??
-tyttö-
151339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
...tähän omlla kokemuksella:
Niitä on ja niiden näkemiseen voi "kouliintua".
-kiitos-
Omalle kohalle sattunut niin paljon tapahtumia,että niitä todellakin on olemassa.Eivätkä ne ole yhtään pelottavia :)
Itse en ole nähnyt, mutta tuttuni on ja hän ei ole sellainen joka keksisi asian, lisäksi hänen koko perheensä on nähnyt samassa paikassa. Olenkin siitä kirjoittanut aikaisemmin...Sen verran mielenkiintoinen aihe on että kyllä haluaisin nähdä.Onko vinkkejä miten voisin nähdä?ja missä?
Sinänsä vaikea kysymys kun itelle sattuu aina vähän väliä jotain,enkä edes mitenkään virittäydy tunnelmaan tai varsinaisesti mene sellaisiin paikkoihin missä niitä majailee.Joskus vaan tuntuu että toiset on herkempiä näkemään ja kuulemaan kaikenlaista ja toisille ei tapahdu ikinä mitään.Tästä on varmasti monia mielipiteitä..Nyt ei kuitenkaan kannata luulla että mä näen ja kuulen joka päivä jotain,aina silloin tällöin vaan :) Että ei ne sentään pyöränritsillä istu :D
niin..en tosiaan tiedä uskonko..toisaalta ukskon itsekkin,mutta se varmasti hämää kun en ole itse nähnyt.. enkä tiedä tahtoisinko.. :D voisi tulla lirut housuun!! :)
...Tosin en ennen, mutta epäilys heräsi, kun kuulin läheisiltä ja muilta ihmisiltä pari todentuntuista tarinaa.
-Orson
kun tietää että kummituksia ja muita henkiä on olemassa eikä edes mitenkään autiotaloissa ja tyhjillä niityillä vaan ihan keskuudessamme ja kaikkialla. Ja mitä sitten? jos niiden tiet eivät risteä omasi kanssa, ole tyytyväinen jos taas risteävät, niin pelko on turhaa sillä on kyse vain luonnollisesta asiasta. Joillekin yliluonnollinen ja epävarma asia on toisille luonnollinen ja varma. Niin se vain menee.
.. ja sitten vasta lukemalla viestejä. Sinulle sanon että oletpas sinä viisaasti kirjoittanut. Olet kirjoittanut minun ajatukset joten minun ei tarvitse sinulle sanoa kuin kiitos avusta.
Oletko sinäkin huomannut näiden henkien olemassa olon? Oletko saanut kokemuksia? Kerroppa jotain pientä jonka jaksat kirjoittaa. Minä olen enemmän kuin utelijas.
ehkä vain kiitos.
Luin tuon alemman viestisi ja mietin, että oletko sitten huomannut tälläisiä pieniä merkkejä mahdollisen aaveen läsnaolosta, kuten selittämättömiä ääniä kuten koputuksia, askelia, paukahduksia yms. tai esimerkiksi ovet saattaneet aukeutua/sulkeutua itsestään tai tavarat vaihdelleet paikkaa.
Toisaalta yllättävän moni "tavallinenkin" ihminen aistii henkien läsnäolon näkemättä tai kuulematta mitään sen erikoisempaa. Varminta on juuri se tunne asunnossa, ettei ole yksin. Yleensä tätä tunnetta tutkimalla pystyy myös päättelemään millä mielellä henki liikkuu, kunhan siis saa ensin siltä omalta peloltaan katkaistua siivet. jos tuntuu tuo "seura" ahdistavalta, painostavalta ja vihamieliseltä, kannattaa miettiä jatkotoimia. Jos kyseessä on vain läsnä oleva, tai jopa positiivisia fiiliksiä nostattava läsnäolo, siitä ei kannata huolestua eikä sille tarvitse tehdä mitään jos ei halua.
Henkiä ei aina tarvitse nähdä ja harvemmin ne ovatkaan niin voimakkaita näkyäkseen tai ihmisellä niin herkät aistit. Yleistä on taas tuntemukset ja tunnelman aistiminen hengistä ja mielestäni se on yhtä paljon henkien "näkemistä" kuin oikeankin kummituksen tiirailu. Sitä paitsi joskun on vain hyvä ettei näe kunnolla niitä, sillä silloin saattaa säästyä painajaisilta myöhemmin =).
Niin valtavasti asiaa etten ikinä pysty niitä täällä selvittämään. Asiassa on vielä sekin puoli ettei kaikkea voi kertoa ainoastaan kirjoittamalla.
Henkiolento on silittänyt minua poskeen monet kerrat.
Kun minun täytyy nousta aikasemmin ylös jonkun menon tähden, niin minua puhalletaan kasvoihin, hiukan ennen kuin kello soi. Saan laittaa sen kiinni ennen soimista.
Kerran tuli pihaamme kaksi poikaa rikkomaan kukkatelineen.
Näin ikkunassa kettumiehen kasvot virnuilemassa, säpsähdin ja tajusin miksi..
juoksin niin nopeasti kuin ikinä jaksoin ulos ja tavoitin toisen pojan.
Sanoin pojalle että kummitus kävi ilmoittamassa ilkivallan tekiät.
Kysyin haluaako hän kummituksen mukaansa? Kerroin että meidän pihassa vilisee kummajaisia. Ei ole sen jälkeen ketään näkynyt meidän pihalla hiippailemassa. Meitä katsotaan hiukan oudosti, eniten minua. Nauran heille vaan ja sanon heillä myös olevan kummajaisia.
Sinä kirjoitat harvinaisen selvästi ja viisaasti näistä asioista. Oletko itse paljon kokenut tältä osin asioita?
Minulla ei valitettavasti ole ollut noin hyvää tuuria, että olisin koskaan ystävämielistä henkeä kohdannut. Tuntuu, että sinulla olisi harvinainen "suojelija" siellä kotona, joka pitää huolta ainakin sinusta =).
Omalla kohdallani olen lähinnä kohdannut neutraaleja henkiä, edesmenneiden läheisten aaveita(kummituksia/haamuja) ja hyvinkin pahantahtoisia henkiä ja entiteettejä, jotka olen joutunut "manaamaan" takaisin sinne, mistä ovat tulleetkin. Omasta puolestani en osaa enää pelätä näitä ilmiöitä, koska olen niin pienestä kuin muistan, näitä ilmiöitä havainnut edes tietämättäni mitä ne oikeasti ovat. Mielenkiintoista on ollut havaita kokemuksen ja teoreettisen tiedon kautta osanneeni toimia oikein kulloisessakin tilanteessa, vaikka on minullekin virheitä sattuunut.
Omasta mielestäni on "siunaus" tai hyvä onni yms. positiivinen asia, jos kotona on positiivinen henki ja se ei häiritse sinua vaan olet pystynyt valmastamaan sen tarkoitukset hyvään käyttöön. Joillakin vierailevat enkelit, joillakin asuu kotitonttu, joillakin on hyväntahtoinen henki tai aave kotonaan. Se on vain maailman monimuotoisuutta eikä niin kauheaa, kuin jotkut voisivat kuvitella.
Se, että ihmiset katsovat oudosti, johtuu ihmisten vaistomaisesta pelosta tuntematonta kohtaan. Itse jouduin opettelemaan jo nuorena sen kultaisen säännön, että valitsen ihmiset, joille kerron näistä asioista ja mitä heille kerron. Kaikki eivät ole valitettavasti avomielisiä näille asiolle ja jotkut suorastaan pelkäävät kaikkea "yliluonnollista". Heillä on kuitenkin siihen oikeus ja minulla ei ole mitään syytä pelotella ihmisiä lisää kertomalla kauhujuttuja omista kohtaamisistani. Ainoa, mitä olen kaikille sanonut, joita nämä asiat kiinnostavat, on se, ettei yhdelläkään yliluonnolisella ilmiöllä tai entiteetillä ole ylivaltaa sinuun, ellet itse anna sitä pelkäämällä ja ruokkimalla sitä vahvemmaksi.
..liikkuu minun ympärilläni. Olen yrittämällä yrittänyt ottaa heihin yhteyttä. En ole vielä onnistunut muullalailla kun näin. Otin vitamiini purkin käteeni ja annoin yhden niistä kierähtää lattialle katsoin kun putosi jalkani viereen ja jäi seisomaan kyljelleen siis ei lätteelleen vaan kapealle reunalleen. Tuijotin sitä hiljaa niin arvakkaas mitä?! Yhtäkkiä se katosi!)).. olin hetken kuin puulla päähän lyöty, en nimittäin meinannut uskoa silmiäni.. Nyt tiedän etten asu täällä miehenikanssa kahden. Vaikka olen sen tiennyt jo vuosia. Minulle on sattunut aivan valtavasti kaiken maailman asioita joita en jaksa kirjoitella vaikka haluaisinkin.
en tahtoisi kyllä törmätä niihin henkiin ja-tai kummituksiin..muuten alkaisi pelottaa varmastikkin :DD mutta toisaalta uteliaisuuteni vie että periaattessa tahtoisin tavata mutta parempi kai on etten tapaa niitä :)
..ei ne saa tulla näyttäytymään ennen kuin ihminen on tottunut ja saanut erillaisia kokemuksia joita ei millään konstilla pysty itselleen selittämään.Sitten kun ihminen huoma itse henkilökohtaisesti että tämähän on aivan käsittämätöntä ihmisen järjelle. Sen jälkeen alkaa hitaasti mutta varmasti lähentyminen.
joo.olet kyllä oikeassa.siinähän säikähtäisi kunnolla jos se kerrallaan tulisi näyttäytymään! -kiitos sinulle kommenteistasi- :)