HÄRMÄN HÄJY - ANTTI ISOTALO
Antti Isotalo syntyi 24.8. 1831 Alahärmän Hanhimäessä ja kuoli kotonaan Isotalossa vuonna 1911, muutamaa päivää vaille 80-vuotiaana.
Antti oli kolmesta veljeksestä nuorin.
Hän meni naimisiin Liisa Wilhelmiina Jaakontytär Hillin kanssa vuonna 1854. Ensimmäisen vaimon kanssa Antti sai kaikki kymmenen lastaan. Vaimo Miina kuoli vuonna 1888 ja Antti meni uudelleen naimisiin Kaisa Kaapontytär Huhtalan kanssa 1889. Kun toinen vaimo kuoli vuonna 1910 katseli Antti itselleen kolmannen vaimon. Vuonna 1911 Antti meni naimisiin Liisa Matintytär Mäenpään kanssa.
Antti oli kuuluisa rotevasta ruumiinrakenteestaan ja voimistaan. "Vielä 80-vuotiaana Antilla oli tavallisen miehen voimat ja jaloilleen hän kuolikin. Heinäaikana 1911 Antti tunsi lopun lähestyvän. Pojanpojalle Antti antoi neuvoja mistä laudasta arkku tehdään ja valmisteli itse hautajaisiaan, antoi ohjeet kellonsoitosta ja kantamisesta ym. Kun viimeiset heinät oli korjattu tuli Antti tupaan, horjahti ja putosi polvilleen. Siitä autettiin sänkyyn suuri persoonallisuus, …"(Kujanen 1997). Antti Isotalo kuoli elokuun 8. päivänä 1911.
1850- luvun puolivälissä Antti osti oman tilan lapsettomalta sukulaisleskeltä. Tila sijaitsi Alahärmän Voltissa. Pellon raivaus ja tilan kehittäminen aloitettiin heti. Lisämaata Antti osti tervarahoilla. Antti oli ostanut naapuritilan ja huomannut, että tilalla oli tervaksia, joista pystyi rakentamaan ruukin. Tervasta saamillaan rahoilla Antti maksoi velkansa (Kujanen 1997).
Maanviljely oli Antin sydäntä lähellä mutta levoton veri ajoi myös muihin harrastuksiin. Antti oli mainio hevosmies. Hän osasi käsitellä hevosta ja myös myydä niitä. Markkinamiehen puhelahjoja hänellä myös ilmeisesti oli. Antin levoton luonne veti markkinoille ja tappeluihin. Isoon-Antin ei tarvinnut kerätä joukkoa vaan sitä kertyi itsestään hänen ympärilleen. Hän oli pelkäämätön ja hurja tappelija - juuri sellainen, kuin siihen aikaan kunnioitettavan miehen tuli olla.
Antin luonteessa sanotaan kuitenkin löytyneen hyvyyttä. Hän osoitti käytöksellään kunnioitusta ja huomaavaisuutta naisille. Naisten kanssa hän ei alkanut tappelemaan. Isontalon -Antti oli myös suosittu "järjestysmies" häihin ja hautajaisiin. Antin suuri koko ja maine piti huolen siitä, ettei tilaisuudessa esiintynyt kähinöitä.
Antti sai kuitenkin kärsiä teoistansa. Hän sai raipparangaistuksia ja sakkoja sekä sai 12 vuotta vankeutta miehen taposta. Tätä tappoa hän ei kuitenkaan koskaan tunnustanut. Antti Isotalon lapsenlapsi Laina Isotalo muisteli vuonna 1971, että Antti oli aikanaan vakuuttanut heille olevansa syytön mies tappoon vaikka olikin syyllistynyt moneen muuhun tekoon:
"Muistakaa te ja tietäkää - tullaanpa minusta sanomaan hyvää tai pahaa, en ole koskaan ketään tappanut, enkä tapattanut. Minä olen taposta kärsinyt, jota en ole tehnyt, ettei mun tarvittisi sitä kieltää, mua on toteltu ja uskottu muutenkin ilman puukkoa. Niissä häissä, missä minä olen ollut kenkärinä, ei tapeltu."
Linnareissun jälkeen Antti paransi tapansa kunnostautui yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Härmään kansakoulua ja oli mukana nuorisoseuraa perustamassa. Isoo-Antti seurusteli mielellään ihmisten kanssa ja antoi tunnustuksen nk. herroille, jotka virkansa täyttivät oikeamielisesti. Antin luona kävikin keskustelemassa mm. kirkkoherra Leidenius. Isontalon Antti on jäänyt historiaan voimakkaana persoonana, joka niin hyvillä kuin pahoillakin teoillansa vaikutti aikalaisten elämään Alahärmässä ja lähiseuduilla.
Antti Isotalo syntyi 24.8. 1831 Alahärmän Hanhimäessä ja kuoli kotonaan Isotalossa vuonna 1911, muutamaa päivää vaille 80-vuotiaana.
Antti oli kolmesta veljeksestä nuorin.
Hän meni naimisiin Liisa Wilhelmiina Jaakontytär Hillin kanssa vuonna 1854. Ensimmäisen vaimon kanssa Antti sai kaikki kymmenen lastaan. Vaimo Miina kuoli vuonna 1888 ja Antti meni uudelleen naimisiin Kaisa Kaapontytär Huhtalan kanssa 1889. Kun toinen vaimo kuoli vuonna 1910 katseli Antti itselleen kolmannen vaimon. Vuonna 1911 Antti meni naimisiin Liisa Matintytär Mäenpään kanssa.
Antti oli kuuluisa rotevasta ruumiinrakenteestaan ja voimistaan. "Vielä 80-vuotiaana Antilla oli tavallisen miehen voimat ja jaloilleen hän kuolikin. Heinäaikana 1911 Antti tunsi lopun lähestyvän. Pojanpojalle Antti antoi neuvoja mistä laudasta arkku tehdään ja valmisteli itse hautajaisiaan, antoi ohjeet kellonsoitosta ja kantamisesta ym. Kun viimeiset heinät oli korjattu tuli Antti tupaan, horjahti ja putosi polvilleen. Siitä autettiin sänkyyn suuri persoonallisuus, …"(Kujanen 1997). Antti Isotalo kuoli elokuun 8. päivänä 1911.
1850- luvun puolivälissä Antti osti oman tilan lapsettomalta sukulaisleskeltä. Tila sijaitsi Alahärmän Voltissa. Pellon raivaus ja tilan kehittäminen aloitettiin heti. Lisämaata Antti osti tervarahoilla. Antti oli ostanut naapuritilan ja huomannut, että tilalla oli tervaksia, joista pystyi rakentamaan ruukin. Tervasta saamillaan rahoilla Antti maksoi velkansa (Kujanen 1997).
Maanviljely oli Antin sydäntä lähellä mutta levoton veri ajoi myös muihin harrastuksiin. Antti oli mainio hevosmies. Hän osasi käsitellä hevosta ja myös myydä niitä. Markkinamiehen puhelahjoja hänellä myös ilmeisesti oli. Antin levoton luonne veti markkinoille ja tappeluihin. Isoon-Antin ei tarvinnut kerätä joukkoa vaan sitä kertyi itsestään hänen ympärilleen. Hän oli pelkäämätön ja hurja tappelija - juuri sellainen, kuin siihen aikaan kunnioitettavan miehen tuli olla.
Antin luonteessa sanotaan kuitenkin löytyneen hyvyyttä. Hän osoitti käytöksellään kunnioitusta ja huomaavaisuutta naisille. Naisten kanssa hän ei alkanut tappelemaan. Isontalon -Antti oli myös suosittu "järjestysmies" häihin ja hautajaisiin. Antin suuri koko ja maine piti huolen siitä, ettei tilaisuudessa esiintynyt kähinöitä.
Antti sai kuitenkin kärsiä teoistansa. Hän sai raipparangaistuksia ja sakkoja sekä sai 12 vuotta vankeutta miehen taposta. Tätä tappoa hän ei kuitenkaan koskaan tunnustanut. Antti Isotalon lapsenlapsi Laina Isotalo muisteli vuonna 1971, että Antti oli aikanaan vakuuttanut heille olevansa syytön mies tappoon vaikka olikin syyllistynyt moneen muuhun tekoon:
"Muistakaa te ja tietäkää - tullaanpa minusta sanomaan hyvää tai pahaa, en ole koskaan ketään tappanut, enkä tapattanut. Minä olen taposta kärsinyt, jota en ole tehnyt, ettei mun tarvittisi sitä kieltää, mua on toteltu ja uskottu muutenkin ilman puukkoa. Niissä häissä, missä minä olen ollut kenkärinä, ei tapeltu."
Linnareissun jälkeen Antti paransi tapansa kunnostautui yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Härmään kansakoulua ja oli mukana nuorisoseuraa perustamassa. Isoo-Antti seurusteli mielellään ihmisten kanssa ja antoi tunnustuksen nk. herroille, jotka virkansa täyttivät oikeamielisesti. Antin luona kävikin keskustelemassa mm. kirkkoherra Leidenius. Isontalon Antti on jäänyt historiaan voimakkaana persoonana, joka niin hyvillä kuin pahoillakin teoillansa vaikutti aikalaisten elämään Alahärmässä ja lähiseuduilla.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Mummoni, joka on Antin lapsenlapsen lapsi, sanoi samaa, ettei Antti todellisuudessa ketään tappanut. Näin suvussa puhuttiin. Kaikenlaista teki ja kovaa meteliä ittestänsä kyllä pitikin.
Olen kiinnostunut suvun historiasta ja varsinkin siitä mikä sai junkkarit juuri etelä
pohjanmaalle kokoontumaan. oliko kaiken takana tämän aikalaisten vaikeudet yhteiskunnassa.
T. keijo Linde
Turku
Asiastahan on tehty ihan tutkimuskin ja yhdeks vahvaksii selitykseksi esitettiin puhdas pätemisen tarve.
Häjyily on alkanut ruotsinkielisten keskuudessa rannikolla (mm. Kaskinen). Aloita tutkimus sieltä.
Voihan se olla niinki.
Erikoista,.
Aika kultaa teot.
Muisti hopeoi ne.
bxddg
kovettua on....
Anteeeksi tosi random kysymys, mutta olen kullut isoäidiltäni olevani Antin sukulainen,
niin tietääkö mistä voisi näkeä Antin sukulaisia edes johonkin asti sukupuussa, niin tietäisi yhteyteni? (Oikeesti kiinnostaisi tietää)
Oletko suoraan alenevassa polvessa vai kaukaisempia?
Ilmoitus lehteen.
puukko korvasi älyn ja viina veden
Liity geni.com -ohjelmaan. Se on ilmainen sukusivusto, jossa lukuisat sukututkijat yhdessä rakentavat isoa sukupuuta. Sinne kun lisäät omaa sukupuutasi parin-kolmen polven verran alkuun, saattaa ohjelma olla rakentanut puuhusi lisää oksia, kun menet sitä seuraavan kerran katsomaan. Kun puu on alkanut rakentua, etkä kirjaudu välillä ohjelmasta pois, voit jatkossa tehdä googlehaun esim. näin: Antti Isotalo geni. Tulet Antin profiiliin ja ohjelma laskee sinulle, onko teillä sukuyhteyttä.
ois juonu vähemmän viina ja hakannu vähemmän akkoja koittanu vaikka mennä töihin..geeniperimä kulkee vahvana etelä-pohjanmaalla. akka kuuluu hellan ja nyrkin väliin ja kylän hiljaaset ei paljon selvästä juttele pöhönäs avaudutaan ja sitten turvaudutaan heti kekluun
joo, ja niin.
...........
Häjyylyt oli rikollisuutta, nykysin se on kulttuuriperinnettä?
aina vain palvotaan tyhjähousuja jokka huuti kun pelkäs eikä uskaltanu kulkee kun kännis porukalla puukkojen kans
Ei plavota.
mannet on nykypäivän puukkojunkkareita eli liikkuvat isossa porukassa ja käy kännipäissään pienemmän porukan kimppuun mutta niistä ei kukaan hypetä tai ihannoi vaikka ovat samaa pelkuri paskasakkia puukkojunkkareiden kanssa! Aamen
mannet ei osaa pistää ne tökkii,eikä ampua..aina ohi
Sellainen hyväkin puoli armeijan käymättömyydellä on. Toisaalta sivullisiin osutaan useammin räiskittäessä ilman tolkkua.
klopit ei osaa tökkii ja rshvaat miehet syö salattia ja nuoret plikat viinaa.😁.jammu.
Tämä elokuvasitaatti kuuluu kyllä suurin piirtein seuraavasti: nuoret miehet ei osaa viiltää, ne tökkii. Raavaat miehet syö sallaattia ja nuoret likat juo viinaa.
Antti Tuuri kirjassaan sellaista tarinoi.
Nykyään puukkojunkkarit tunnetaan nimellä persujunkkarit.
entas sdp,nyt liike ja nykyään kokoomusjunkkari mikael junggari😁.
t.jammu.😁
Pitihän se persu saada tännekin.
Anteeksi nyt keskeytys mutta Härmät ei kuulu pohjanmaahan vaan etelä-pohjanmaahan
Ei sellaista rajaa ole mikä erottaisi.
No, tarkistin asian: Pohjanmaan (rannikko) ja Etelä-Pohjanmaan (sisämaa) keskeisimmät erot liittyvät kieleen, kulttuuriin ja maantieteeseen. Pohjanmaa on kaksikielinen rannikkoalue (keskus Vaasa), kun taas Etelä-Pohjanmaa on vahvasti suomenkielinen lakeusalue (keskus Seinäjoki). Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä ja kulttuuri-identiteetistään, Pohjanmaa teollisuudesta ja rannikon ruotsinkielisyydestä.
Jotenkin sinne päin, osittain.
Pojanpoika vaikuttaa olleen myös kunnon mies.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Antti_Isotalo_(jääkäri)
Miksei.
Vaasan vankilas on yhä se karuhko koppi missä nämä kaksi juntturaa miettivät tekojaan.
Häjyylöövät ja mellastavat.
Vahvaa paikallishistoriaa.
Niinku körttiläisyyskin.
Noon krannista.
'Muista se aina et minoon esti ja sitte vasta sinä!'....Isoo Antti.