Tässä vielä

ääni sinä olet? En ole kuullutkaan "vaihtoehtokoululaista".

Tässäpä ajantasaista lakitekstiä:

Perusopetuslaki (21.8.1998/628)

9 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
49 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

...

8) Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 annettu laki (417/1977);

9) steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annettu laki (932/1986)

Mitään "vaihtoehtokoululakia" ei ole olemassakaan. Steinerkoulut noudattavat perusopetus- ja lukiolakia niin kuin Suomen muutkin koulut.

tutuliini kirjoitti:

ääni sinä olet? En ole kuullutkaan "vaihtoehtokoululaista".

Tässäpä ajantasaista lakitekstiä:

Perusopetuslaki (21.8.1998/628)

9 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
49 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

...

8) Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 annettu laki (417/1977);

9) steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annettu laki (932/1986)

Mitään "vaihtoehtokoululakia" ei ole olemassakaan. Steinerkoulut noudattavat perusopetus- ja lukiolakia niin kuin Suomen muutkin koulut.

Lue lisää

Tässä on viitattu lakiin, jonka esim. Snellman korkeakoulu mainitsee omilla sivuillaan, Ko. laissa mainitaan, että Snellman-korkeakoulusta valmistunut opettaja ei voi toimia pätevänä peruskoulun opettajana muuta kuin steinerkoulussa. Jos joku tietää, niin voisi kertoa, että mikä laki on kyseessä?

http://www.snellman-korkeakoulu.fi/faq.htm

Snellman korkeakoulun opettajien tutkintorakenne on puolestaan selvitetty tämän väitöstutkimuksen viimeisillä sivuilla.

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/mitenant.pdf

Mielestäni Snellman-korkeakoulun opetussuunnitelma selittääkin, miksei sieltä valmistunut voi toimia peruskoulun opettajana. Tiedeaineiden osuus suhteessa taideaineisiin on todella vähäinen. Lisäksi heidän lukemansa kirjallisuus poikkeaa todella paljon yliopistosta valmistuneiden kasvatustieteiden maistereiden opinnoista.

STEINERPEDAGOGISTEN LUOKANOPETTAJAOPINTOJEN
SISÄLLÖT (160 OV)
YLEISOPINNOT 40 OV
1 TIEDOLLISET OPINNOT (15 OV)
1.1 Ihmistutkimus
1.2 Luonnontutkimus
1.3 Kulttuuritutkimus
2 TAITEELLISET OPINNOT (15 OV)
2.1 Puhe ja draama
2.3 Musiikki ja laulu, improvisaatio
2.4 Maalaus
2.5 Muovailu
2.6 Piirustus
2.7 Arkkitehtuuri
2.8 Eurytmia
2.9 Tanssi
3 KÄYTÄNNÖLLIS-SOSIAALISET OPINNOT (4 OV)
3.1 Kädentyöt
3.2 Ympäristön ja tilojen hoito
3.3 Sosiaaliset taidot, yhteisönmuodostus
4 HARJOITTELU (2 OV)
5 MUUT OPINNOT (4 OV)
5.1 Kirjalliset työt ja tutkielma
5.2 Muut projektit
STEINERPEDAGOGISET OPINNOT 120 OV
1 TIEDOLLISET OPINNOT (28 ov)
1.1 Ihmistutkimus
1.2 Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet
1.2.1 Varhaislapsuus (0–7 v.)
1.2.2 Koulutulokas (7–9 v.)
1.2.3 Lapsesta nuoreksi (10–12 v.)
1.2.4 Murrosikä
1.2.5 Puberteetista aikuisuuteen (14–21 v.)
1.2.6 Erityispedagogiikka ja terapiat
1.3 Kasvattajan itsekasvatus
1.3.1 Aikuisen elämänkaari
1.3.2 Itsekasvatuksen menetelmät
1.3.3 Itsearviointi
1.4 Kasvatuksen historia ja fi losofi a
1.4.1 Yleinen pedagogiikan historia
1.4.2 Suomalaiset kasvattajat
267
1.4.3 Vaihtoehtopedagogiikat
1.5 Steinerkoulun opetussuunnitelma
1.5.1 Opetussuunnitelman yleiset perusteet
1.5.2 Luokka-asteet (horisontaalinen opetussuunnitelma)
1.5.3 Opetusaineiden kehittyminen
1.5.4 Opetusaineiden kasvatuksellinen merkitys
1.5.5 Arviointi
1.6 Opetusaineiden perusopinnot (vertikaalinen opetussuunnitelma)
1.6.1 Äidinkieli ja kertomusaineisto
1.6.2 Matematiikka, geometria
1.6.3 Maantieto
1.6.4 Biologia (eläin-, kasvi- ja ihmisoppi)
1.6.5 Luonnontieteet (fysiikka, kemia, tähtitiede)
1.6.6 Historia
1.6.7 Ympäristöoppi
1.6.8 Liikunta
1.6.9 Alkuopetus
1.7 Metodiikka ja didaktiikka
1.7.1 Temperamenttikasvatus
1.7.2 Oppimis- ja opetusprosessit eri ikävaiheissa
1.7.3 Tiedollisten aineiden muuntaminen taiteellisin menetelmin
1.7.4 Fenomenologia, goetheanismi ja havainnointiopetusmenetelmät
1.8 Sosiaaliset taidot ja yhteisö ja yhteiskunta
1.8.1 Ihmissuhdetaidot
1.8.2 Yhteisömuodostus ja kolmijäsennys
1.9 Kouluhallinnon peruskurssi
2 TAITEELLISET OPINNOT (25 OV)
2.1 Taidehistoria (maalaus ja arkkitehtuuri)
2.1.1 Kuvataiteen ja arkkitehtuurin kehitys maalausharjoituksin
2.2 Musiikki
2.2.1 Musiikin historia ja -teoria, säveltapailu
2.2.2 Huilun soitto (pentatoninen ja diatoninen)
2.2.3 Musiikkikasvatus
2.2.3 Laulu ja äänenmuodostusharjoitukset
2.2.4 Kuorolaulu
2.4 Puhe ja draama
2.4.1 Puheilmaisu
2.4.2 Runot ja kertomusaineisto eri luokilla
2.4.3 Opettajan oma äänenhuolto / harjoitukset
2.4.4 Näytelmäprojekti ja ohjaamisen harjoittelu 5 ja 8 lk.
2.5 Maalaus
2.5.1 Vesivärimaalausharjoitukset
2.5.2 Maalauksen opettaminen eri luokka-asteilla
2.6 Piirustus
2.6.1 Vahaliitupiirustus ja vihkotyö
2.6.2 Muotopiirustus
2.6.3 Taulupiirustus
2.7 Muovailu
268
2.7.1 Taideharjoitukset
2.7.2 Goetheanistinen luonnontarkastelu
2.8 Eurytmia
2.8.1 Äänne- ja säveleurytmiaharjoituksia
2.9 Tanssi ja leikki
2.9.1 Kansantansseja
2.9.2 Improvisaatio- ja leikkiharjoituksia
3 KÄYTÄNNÖLLISET OPINNOT (5 ov)
3.1 Tekstiilityö eri luokka-asteilla
3.2 Opetustilojen ja maisemien hoito
4 HARJOITTELUT (22 ov)
4.1 Orientoituminen harjoitteluun / tehtäviin
4.2 Opetusharjoittelu I Steinerkoulussa
4.3 Opetusharjoittelu II Steinerpedagogisessa erityiskoulussa
4.4 Opetusharjoittelu III Päättöharjoittelu
4.5 Harjoittelun arviointi
5 TUTKIELMA (10 ov)
5.1 Tutkimusseminaari
5.2 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät
5.3 Tutkielma
5.4 Äidinkielen kypsyysnäyte
6 SIVUAINEOPINNOT (30 OV)



SNELLMAN-KORKEAKOULUN STEINERPEDAGOGISEN
OPINTOSUUNNAN LUOKANOPETTAJAOPINTOJEN
OHEISKIRJALLISUUS JA OPPISISÄLLÖT
Luokanopettajaopinnot
OPINTOIHIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA
Akateemisesta opiskelusta, J.V. Snellman
Sivistys aikuiskasvatuksessa, R. Huhmarniemi – S.Skinnari
Filosofi an historia, J.E. Salomaa
Vapauden fi losofi a, R. Steiner
Länsimaisen fi losofi an historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin,
E. Saarinen
Mitä on fi losofi a? K.E. Turunen, R.Wilenius, E. Paakkola
Uuden kulttuurin näköaloja, R. Wilenius
Kasvatusalan klassikko / valinnainen kirja
Platonista transmodernismiin, Huhmarniemi, Skinnari, Tähtinen
Antroposofi sen hengentieteen fi losofi set perusteet, R. Wilenius
Minä – Ihminen / Antroposofi sen hengentieteen perusteita, A. Ingervo
Ajattelun käytännöllisestä kehittämisestä, R. Steiner
Johdatus henkiseen tiedostamiseen, R. Steiner
Steinerkoulun keskeisiä piirteitä, M. Dahlström
The Curriculum of The First Waldorf School, C.v. Heydebrand
Steinerkoulujen opetussuunnitelmat Esiopetuksen valtakunnalliset
opetussuunnitelman perusteet
Towards Creative Teaching
Pädagogischer Auftrag und Unterrichtsziele einer Freien Waldorfschule,
T. Richter
Yleinen ihmisoppi, R. Steiner Opettamisen taito, R. Steiner Lapsen kasvatus
hengentieteen kannalta, R. Steiner
Ihmisyyteen heräämisen kolme vaihetta lapsuudessa, R. Steiner
Discussions with Teachers, R. Steiner
Insyn i Waldorf-skolan, F. Carlgren-A. Klingborg Pedagogiikka ja taide, R.
Steiner Steinerpedagoginen ihmiskuva ja kasvatuskäytäntö luokilla 1–4,
S. Skinnari
Kirjoittamisen ja lukemisen opetus steinerkoulussa, U. Ahmavaara
Lapsen kasvu ja kasvatus, F. Edmunds
Leikin vakavuudesta, H. Hahn
Lastenlääkärin vastaanotolla, W. Goebel, M. Glöckler
264
Tasapainoinen kasvu ja kasvatus, R. Steiner
Lapsuuden kehitysvaiheet, B. Lievegoed
Murrosikä – kasvu vapauteen, J. Sleigh
Kuningasvuosi – Näkökulma koulukypsyyteen, M. Sevåg Vestly
Encountering The Self, H. Koepke
Seitsemänvuotias lapsi? koulukypsyys, H. Koepke
Das Zwölfte Lebensjahr, H. Koepke
Anna lapsen leikkiä, T. Jantunen, P. Rönnberg
Pienen lapsen ympäristöstä, M. Holttinen
Elämänkaaripsykologia, T. Dunderfelt
Henkilökemia, T. Dunderfelt
Temperamentit, K. Virkkunen
Teaching Mathematics, R. Wolkinson
The Physical Sciences I ja II
Matematiikan maastossa, K. Virkkunen
Att fi nna ett spår, Bengt Ulin
Naturphänomene erlebend verstehen, P. Buck, M.v. Mackensen
Vom Formenzeichen zur Geometrie der Mittelstufe, A. Bernhard
Geometrie für siebte und achte Klasse an Waldorfschulen, A. Bernhard
Algebra, für siebte und achte Klasse an Waldorfschulen, A. Bernhard
Der Mathematikunterricht in der sechsten Klasse an Waldorfschulen, E.
Schubert
Die Einführung der Algebra aus der Wirtschaftskunde, E. Schubert
Himmelskunde, Materialen für den Himmelskundeunterricht der 7. Klasse, L.
Bisterbosh
Movement and Rhytms of the Stars, A guide to naked-eye observation of Sun,
Moon and planets, J. Schultz
Feuer-Kalk_Metalle und Stärke, Eiweiss, Zucker, Fett, Einführende
Unterrichtsgebiete aus Phänomenologischem Ansatz für die Chemiepochen der
7. und 8. Klasse ? mit Versuchsbeschreibungen, M.v. Mackensen
Klang, Helligkeit und Wärme. Phänomenologischer Physikunterricht,
entwickelt aus Praxis und Theorie der Waldorfschule, M.v. Mackensen
Liten guide för matematiska problemlösare, B. Ulin
Rechenunterricht und der Waldorfschul-Plan, H.v. Baravelle
Arbeitsmaterial für für denKlassenlehrer zur Unterrichtgestantund der 1. bis
8. Klasse, H.v. Baravelle
Tekniikka ja ihmisen elimistö, F. Julius
Stoffeswelt und Menschenbildung, Teil I, chemie an einfachen Phänomenen
dargestellt, F. Julius
Darstellende Geometrie / Geometrie als Sprache der Formen, H.v. Baravelle
Lebendinges Denken durch Geometrie, Wyss, Bühler, Liechti, Perrin
Das Tier, Poppelbaum
Maailmassa olemisen taide, J. Pallasmaa
265
Kasvin muodonmuutos, J.W. Goethe
Elämänyhteyksiä, J. Bockemuhl
Miten elävä kuvallisuus vaikuttaa elämänkulussa, J. Smith
Die Pfl anze als Lichtsinneorgan der Erde, G. Grohmann
Kasvit sielunelämän kuvina, E-M. Kranish
New Eyes for Plants, M. Coloquhoun, A. Ewald
Muodosta minuuteen, M. Dahlström
Muotopiirustus, K. Virkkunen Musiikinopetus steinerkoulussa, J. Schriefer
Värien olemus, R. Steiner
Goethen värioppi
Nykysuomen sanakirja, O. Ikola
Runoja ja loruja, Opetusmateriaali 1/ 1995
Äidinkielen käsikirja
Suomen kansan sananlaskuja
Suomen kansan arvoituksia
Sadut ja satukuvat, K. Virkkunen
Sprache in der Schule, C. Schlezak-Schindler
Teaching history, C. Lindenberg
Kansojen historia, Grimberg
Muinaisen Egyptin kulttuuri, R. Holthoer
Tarujen Hellas, G. Schwab
Antiikin tarinat
Kuuluisien miesten elämäkertoja, Plutarkhos
Jokamiehen maailmanhistoria, Estlander, Hietakari
Otavan suuri maailmanhistoria

Rauha =) kirjoitti:

Tässä on viitattu lakiin, jonka esim. Snellman korkeakoulu mainitsee omilla sivuillaan, Ko. laissa mainitaan, että Snellman-korkeakoulusta valmistunut opettaja ei voi toimia pätevänä peruskoulun opettajana muuta kuin steinerkoulussa. Jos joku tietää, niin voisi kertoa, että mikä laki on kyseessä?

http://www.snellman-korkeakoulu.fi/faq.htm

Snellman korkeakoulun opettajien tutkintorakenne on puolestaan selvitetty tämän väitöstutkimuksen viimeisillä sivuilla.

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/mitenant.pdf

Mielestäni Snellman-korkeakoulun opetussuunnitelma selittääkin, miksei sieltä valmistunut voi toimia peruskoulun opettajana. Tiedeaineiden osuus suhteessa taideaineisiin on todella vähäinen. Lisäksi heidän lukemansa kirjallisuus poikkeaa todella paljon yliopistosta valmistuneiden kasvatustieteiden maistereiden opinnoista.

STEINERPEDAGOGISTEN LUOKANOPETTAJAOPINTOJEN
SISÄLLÖT (160 OV)
YLEISOPINNOT 40 OV
1 TIEDOLLISET OPINNOT (15 OV)
1.1 Ihmistutkimus
1.2 Luonnontutkimus
1.3 Kulttuuritutkimus
2 TAITEELLISET OPINNOT (15 OV)
2.1 Puhe ja draama
2.3 Musiikki ja laulu, improvisaatio
2.4 Maalaus
2.5 Muovailu
2.6 Piirustus
2.7 Arkkitehtuuri
2.8 Eurytmia
2.9 Tanssi
3 KÄYTÄNNÖLLIS-SOSIAALISET OPINNOT (4 OV)
3.1 Kädentyöt
3.2 Ympäristön ja tilojen hoito
3.3 Sosiaaliset taidot, yhteisönmuodostus
4 HARJOITTELU (2 OV)
5 MUUT OPINNOT (4 OV)
5.1 Kirjalliset työt ja tutkielma
5.2 Muut projektit
STEINERPEDAGOGISET OPINNOT 120 OV
1 TIEDOLLISET OPINNOT (28 ov)
1.1 Ihmistutkimus
1.2 Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet
1.2.1 Varhaislapsuus (0–7 v.)
1.2.2 Koulutulokas (7–9 v.)
1.2.3 Lapsesta nuoreksi (10–12 v.)
1.2.4 Murrosikä
1.2.5 Puberteetista aikuisuuteen (14–21 v.)
1.2.6 Erityispedagogiikka ja terapiat
1.3 Kasvattajan itsekasvatus
1.3.1 Aikuisen elämänkaari
1.3.2 Itsekasvatuksen menetelmät
1.3.3 Itsearviointi
1.4 Kasvatuksen historia ja fi losofi a
1.4.1 Yleinen pedagogiikan historia
1.4.2 Suomalaiset kasvattajat
267
1.4.3 Vaihtoehtopedagogiikat
1.5 Steinerkoulun opetussuunnitelma
1.5.1 Opetussuunnitelman yleiset perusteet
1.5.2 Luokka-asteet (horisontaalinen opetussuunnitelma)
1.5.3 Opetusaineiden kehittyminen
1.5.4 Opetusaineiden kasvatuksellinen merkitys
1.5.5 Arviointi
1.6 Opetusaineiden perusopinnot (vertikaalinen opetussuunnitelma)
1.6.1 Äidinkieli ja kertomusaineisto
1.6.2 Matematiikka, geometria
1.6.3 Maantieto
1.6.4 Biologia (eläin-, kasvi- ja ihmisoppi)
1.6.5 Luonnontieteet (fysiikka, kemia, tähtitiede)
1.6.6 Historia
1.6.7 Ympäristöoppi
1.6.8 Liikunta
1.6.9 Alkuopetus
1.7 Metodiikka ja didaktiikka
1.7.1 Temperamenttikasvatus
1.7.2 Oppimis- ja opetusprosessit eri ikävaiheissa
1.7.3 Tiedollisten aineiden muuntaminen taiteellisin menetelmin
1.7.4 Fenomenologia, goetheanismi ja havainnointiopetusmenetelmät
1.8 Sosiaaliset taidot ja yhteisö ja yhteiskunta
1.8.1 Ihmissuhdetaidot
1.8.2 Yhteisömuodostus ja kolmijäsennys
1.9 Kouluhallinnon peruskurssi
2 TAITEELLISET OPINNOT (25 OV)
2.1 Taidehistoria (maalaus ja arkkitehtuuri)
2.1.1 Kuvataiteen ja arkkitehtuurin kehitys maalausharjoituksin
2.2 Musiikki
2.2.1 Musiikin historia ja -teoria, säveltapailu
2.2.2 Huilun soitto (pentatoninen ja diatoninen)
2.2.3 Musiikkikasvatus
2.2.3 Laulu ja äänenmuodostusharjoitukset
2.2.4 Kuorolaulu
2.4 Puhe ja draama
2.4.1 Puheilmaisu
2.4.2 Runot ja kertomusaineisto eri luokilla
2.4.3 Opettajan oma äänenhuolto / harjoitukset
2.4.4 Näytelmäprojekti ja ohjaamisen harjoittelu 5 ja 8 lk.
2.5 Maalaus
2.5.1 Vesivärimaalausharjoitukset
2.5.2 Maalauksen opettaminen eri luokka-asteilla
2.6 Piirustus
2.6.1 Vahaliitupiirustus ja vihkotyö
2.6.2 Muotopiirustus
2.6.3 Taulupiirustus
2.7 Muovailu
268
2.7.1 Taideharjoitukset
2.7.2 Goetheanistinen luonnontarkastelu
2.8 Eurytmia
2.8.1 Äänne- ja säveleurytmiaharjoituksia
2.9 Tanssi ja leikki
2.9.1 Kansantansseja
2.9.2 Improvisaatio- ja leikkiharjoituksia
3 KÄYTÄNNÖLLISET OPINNOT (5 ov)
3.1 Tekstiilityö eri luokka-asteilla
3.2 Opetustilojen ja maisemien hoito
4 HARJOITTELUT (22 ov)
4.1 Orientoituminen harjoitteluun / tehtäviin
4.2 Opetusharjoittelu I Steinerkoulussa
4.3 Opetusharjoittelu II Steinerpedagogisessa erityiskoulussa
4.4 Opetusharjoittelu III Päättöharjoittelu
4.5 Harjoittelun arviointi
5 TUTKIELMA (10 ov)
5.1 Tutkimusseminaari
5.2 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät
5.3 Tutkielma
5.4 Äidinkielen kypsyysnäyte
6 SIVUAINEOPINNOT (30 OV)



SNELLMAN-KORKEAKOULUN STEINERPEDAGOGISEN
OPINTOSUUNNAN LUOKANOPETTAJAOPINTOJEN
OHEISKIRJALLISUUS JA OPPISISÄLLÖT
Luokanopettajaopinnot
OPINTOIHIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA
Akateemisesta opiskelusta, J.V. Snellman
Sivistys aikuiskasvatuksessa, R. Huhmarniemi – S.Skinnari
Filosofi an historia, J.E. Salomaa
Vapauden fi losofi a, R. Steiner
Länsimaisen fi losofi an historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin,
E. Saarinen
Mitä on fi losofi a? K.E. Turunen, R.Wilenius, E. Paakkola
Uuden kulttuurin näköaloja, R. Wilenius
Kasvatusalan klassikko / valinnainen kirja
Platonista transmodernismiin, Huhmarniemi, Skinnari, Tähtinen
Antroposofi sen hengentieteen fi losofi set perusteet, R. Wilenius
Minä – Ihminen / Antroposofi sen hengentieteen perusteita, A. Ingervo
Ajattelun käytännöllisestä kehittämisestä, R. Steiner
Johdatus henkiseen tiedostamiseen, R. Steiner
Steinerkoulun keskeisiä piirteitä, M. Dahlström
The Curriculum of The First Waldorf School, C.v. Heydebrand
Steinerkoulujen opetussuunnitelmat Esiopetuksen valtakunnalliset
opetussuunnitelman perusteet
Towards Creative Teaching
Pädagogischer Auftrag und Unterrichtsziele einer Freien Waldorfschule,
T. Richter
Yleinen ihmisoppi, R. Steiner Opettamisen taito, R. Steiner Lapsen kasvatus
hengentieteen kannalta, R. Steiner
Ihmisyyteen heräämisen kolme vaihetta lapsuudessa, R. Steiner
Discussions with Teachers, R. Steiner
Insyn i Waldorf-skolan, F. Carlgren-A. Klingborg Pedagogiikka ja taide, R.
Steiner Steinerpedagoginen ihmiskuva ja kasvatuskäytäntö luokilla 1–4,
S. Skinnari
Kirjoittamisen ja lukemisen opetus steinerkoulussa, U. Ahmavaara
Lapsen kasvu ja kasvatus, F. Edmunds
Leikin vakavuudesta, H. Hahn
Lastenlääkärin vastaanotolla, W. Goebel, M. Glöckler
264
Tasapainoinen kasvu ja kasvatus, R. Steiner
Lapsuuden kehitysvaiheet, B. Lievegoed
Murrosikä – kasvu vapauteen, J. Sleigh
Kuningasvuosi – Näkökulma koulukypsyyteen, M. Sevåg Vestly
Encountering The Self, H. Koepke
Seitsemänvuotias lapsi? koulukypsyys, H. Koepke
Das Zwölfte Lebensjahr, H. Koepke
Anna lapsen leikkiä, T. Jantunen, P. Rönnberg
Pienen lapsen ympäristöstä, M. Holttinen
Elämänkaaripsykologia, T. Dunderfelt
Henkilökemia, T. Dunderfelt
Temperamentit, K. Virkkunen
Teaching Mathematics, R. Wolkinson
The Physical Sciences I ja II
Matematiikan maastossa, K. Virkkunen
Att fi nna ett spår, Bengt Ulin
Naturphänomene erlebend verstehen, P. Buck, M.v. Mackensen
Vom Formenzeichen zur Geometrie der Mittelstufe, A. Bernhard
Geometrie für siebte und achte Klasse an Waldorfschulen, A. Bernhard
Algebra, für siebte und achte Klasse an Waldorfschulen, A. Bernhard
Der Mathematikunterricht in der sechsten Klasse an Waldorfschulen, E.
Schubert
Die Einführung der Algebra aus der Wirtschaftskunde, E. Schubert
Himmelskunde, Materialen für den Himmelskundeunterricht der 7. Klasse, L.
Bisterbosh
Movement and Rhytms of the Stars, A guide to naked-eye observation of Sun,
Moon and planets, J. Schultz
Feuer-Kalk_Metalle und Stärke, Eiweiss, Zucker, Fett, Einführende
Unterrichtsgebiete aus Phänomenologischem Ansatz für die Chemiepochen der
7. und 8. Klasse ? mit Versuchsbeschreibungen, M.v. Mackensen
Klang, Helligkeit und Wärme. Phänomenologischer Physikunterricht,
entwickelt aus Praxis und Theorie der Waldorfschule, M.v. Mackensen
Liten guide för matematiska problemlösare, B. Ulin
Rechenunterricht und der Waldorfschul-Plan, H.v. Baravelle
Arbeitsmaterial für für denKlassenlehrer zur Unterrichtgestantund der 1. bis
8. Klasse, H.v. Baravelle
Tekniikka ja ihmisen elimistö, F. Julius
Stoffeswelt und Menschenbildung, Teil I, chemie an einfachen Phänomenen
dargestellt, F. Julius
Darstellende Geometrie / Geometrie als Sprache der Formen, H.v. Baravelle
Lebendinges Denken durch Geometrie, Wyss, Bühler, Liechti, Perrin
Das Tier, Poppelbaum
Maailmassa olemisen taide, J. Pallasmaa
265
Kasvin muodonmuutos, J.W. Goethe
Elämänyhteyksiä, J. Bockemuhl
Miten elävä kuvallisuus vaikuttaa elämänkulussa, J. Smith
Die Pfl anze als Lichtsinneorgan der Erde, G. Grohmann
Kasvit sielunelämän kuvina, E-M. Kranish
New Eyes for Plants, M. Coloquhoun, A. Ewald
Muodosta minuuteen, M. Dahlström
Muotopiirustus, K. Virkkunen Musiikinopetus steinerkoulussa, J. Schriefer
Värien olemus, R. Steiner
Goethen värioppi
Nykysuomen sanakirja, O. Ikola
Runoja ja loruja, Opetusmateriaali 1/ 1995
Äidinkielen käsikirja
Suomen kansan sananlaskuja
Suomen kansan arvoituksia
Sadut ja satukuvat, K. Virkkunen
Sprache in der Schule, C. Schlezak-Schindler
Teaching history, C. Lindenberg
Kansojen historia, Grimberg
Muinaisen Egyptin kulttuuri, R. Holthoer
Tarujen Hellas, G. Schwab
Antiikin tarinat
Kuuluisien miesten elämäkertoja, Plutarkhos
Jokamiehen maailmanhistoria, Estlander, Hietakari
Otavan suuri maailmanhistoria

Lue lisää

HE 36/2002
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
SiVM 5/2002


Steinerkoulut antavat oppilaille vastaavat tiedot ja taidot kuin suomalainen peruskoulu ja lukio. Nykyinen perusopetus- ja lukiolainsäädäntö, siihen perustuvat valtioneuvoston tuntijakopäätökset ja opetushallituksen antamat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet koskevat näin ollen myös steinerkouluja. Opetusministeriön steinerkouluille antama koulutuksen järjestämislupa voi kuitenkin sisältää näissä suhteissa joitakin poikkeamia.
Snellman-korkeakoulun opettajankoulutus ei ole varsinaisesti tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan opintojen tuottama kelpoisuus perustuu opetushallituksen erikseen tekemään päätökseen.

Näin Snellman-korkeakoulun opettajankoulutuksella on tunnustettu opettajankoulutustehtävä, vaikka koulutuksen järjestäminen ja opintojen asema poikkeavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksesta. Tutkintoja ei tämän vuoksi myöskään voida määritellä korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaan opettaja, joka on kelpoinen peruskoulun tai lukion opettajaksi, on muodollisesti kelpoinen myös steinerkoulun opettajaksi. Asetuksen (592/2000) 21 § sisältää kuitenkin muun muassa steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta koskevia vaihtoehtoja kelpoisuuden saavuttamiseksi. Mainitun säännöksen mukaan steinerpedagogiikkaan perustuvaa perus- tai lukio-opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut opetushallituksen riittäväksi katsomat opinnot. Asetuksen 21 §:n 2 momentin mukaan steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa kelpoisuuden tuottaviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä myös steinerpedagogisten koulujen opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot. Kelpoisuusvaatimukset koskevat myös asianomaisten koulujen ja oppilaitosten rehtoria. Opetushallituksen 16 päivänä marraskuuta 1999 (drno 43/011/99) tekemän päätöksen mukaan riittävät opinnot on muun muassa henkilöllä, joka on suorittanut steinerpedagogisen opintosuunnan mukaisen opettajankoulutuksen tai opettajatutkinnon. Myös muun muassa Snellman-korkeakoulussa suoritetut varhaiskasvattajan opinnot tuottavat kelpoisuuden steinerpedagogiikkaan perustuvaan esiopetukseen opetushallituksen määräyksen (nro 9/01/01) mukaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (218/19/84) mukaan steinerpäiväkotien hoito- ja kasvatustehtäviin.