Olemme sieluja joilla on maanpäällinen tehtävä

Usko pois!

Se on kuulkaas niin yksinkertaista, että hölmömpikin hämmästyy. Olemme sieluja, jotka viettävät enimmän aikaa kodissaan muiden sielujen ja henkiolentojen kanssa. Valitsemme vanhempamme, teemme suunnitelman elämäämme varten ja sitten sielu kiinnityy hedelmöityshetkellä uuteen ihmisruumiiseen.
Sielu palaa kun maallinen osa on päättynyt.
Se käydään läpi kaikkineen ennekuin uutta suunnitellaan.

Simple, if you think it!

11

1082

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      There is no political solution
      To our troubled evolution
      Have no faith in constitution
      There is no bloody revolution

      We are spirits in the material world
      Are spirits in the material world
      Are spirits in the material world
      Are spirits in the material world

      Our so-called leaders speak
      With words they try to jail you
      The subjugate the meek
      But its the rhetoric of failure

      We are spirits in the material world
      Are spirits in the material world
      Are spirits in the material world
      Are spirits in the material world

      Where does the answer lie?
      Living from day to day
      If its something we cant buy
      There must be another way

      We are spirits in the material world
      Are spirits in the material world
      Are spirits in the material world
      Are spirits in the material world

      ---

      Olemme siis todelliselta olemukseltamme sieluja ja tällä hetkellä materiaalisessa maailmassa (toistaiseksi). Se, mitä sanot, on sanasta sanaan totta.

    • samaa mieltä

      mutta olen lukenut useammastakin rajatiedon kirjasta, että sielu kiinnityy sikiöön vasta lähellä syntymäajankohtaa tai syntymäajankohtana. Tai se voi käydä sikiössä kehitysaikana ja poistua välillä ennen lopullista kiinnittymistä. Onko jollain jotain muuta tietoa?

    • samaa mieltä täysin

      Näin se on. Kanssasi täysin samaa mieltä.

    • taasen

      väitän, että kaikki tämmönen "life after death"-juttu on vaan keksittyä tuubaa että kuolemassa olis muka jotain hyvää ja elämällä jotain tarkoitusta. Olishan se nyt masentavaa, jos kuolema tosiaan olis vaan karu loppu eikä mitään sen kummempaa ja tätä kenties karua faktaa ei vaan suostu eräät uskomaan.

      Minä näin maalaisjärjen perusteella ennemmin uskoisin, että kuolema on yksinkertaisesti tajunnan menetys ikuisiksi ajoiksi kun aivot lopettavat toimintansa, tila jota ei edes sen kummemmin osaa kuvailla. Ikuinen tajuttomuus, joku sellanen. Vähänniinkuin ennen syntymääkin.

      • kommentoi

        Se on ihan sama uskotko vai et, elämä ei pääty koskaan. Energiat vaan muuttaa muotoaan ja mikään ei katoa mihinkään, ei edes ajatus.


    • minun

      tehtäväni on olla tällainen jättiläismäinen luuseri kuten jo 25 vuotta elämästäni ollut? Mitäs järkee sellasessa nyt olis? Keksikääpä nyt jotain muuta välillä.

      • Enk-el

        Luuseri kokee täydestä sydämestään luuserina olemista ja kun hän kyllästyy aiheeseen, siirtyy johonkin muuhun tehtävään. Aikaa on ikuisuus, koska Elämä ei vain tämä elämä. Kokemuksia on loputtomasti. Valinta on sinun!


      • Itsemurhaaja
        Enk-el kirjoitti:

        Luuseri kokee täydestä sydämestään luuserina olemista ja kun hän kyllästyy aiheeseen, siirtyy johonkin muuhun tehtävään. Aikaa on ikuisuus, koska Elämä ei vain tämä elämä. Kokemuksia on loputtomasti. Valinta on sinun!

        Mitä sieluni oppii siitä että että olen luuserina vuodesta toiseen?

        Onko kaikki kokemukset käytävä läpi jotta voisi siirtyä eteenpäin vai onko pakko taplata ikuisesti ja uudestaan samaa vanhaa kaavaa. Ja vielä niin ettei edes seuraavassa elämässä muista konkreettisesti siitä mitään... Täysin järjenvastaista matriisi elämään.

        Oppiiko sitten vaikka tappamisesta tai itsemurhasta jotain tärkeää, että pääsee pois tästä uudelleensyntymisen kuivasta syklistä.

        Auttaako että vedän vaipat jalkaan ja muutan luolaan Himalajalle vetään mykkäkoulua?


      • Cyberanimal
        Itsemurhaaja kirjoitti:

        Mitä sieluni oppii siitä että että olen luuserina vuodesta toiseen?

        Onko kaikki kokemukset käytävä läpi jotta voisi siirtyä eteenpäin vai onko pakko taplata ikuisesti ja uudestaan samaa vanhaa kaavaa. Ja vielä niin ettei edes seuraavassa elämässä muista konkreettisesti siitä mitään... Täysin järjenvastaista matriisi elämään.

        Oppiiko sitten vaikka tappamisesta tai itsemurhasta jotain tärkeää, että pääsee pois tästä uudelleensyntymisen kuivasta syklistä.

        Auttaako että vedän vaipat jalkaan ja muutan luolaan Himalajalle vetään mykkäkoulua?

        "Mitä sieluni oppii siitä että että olen luuserina vuodesta toiseen?"
        Ehkä kärsivällisyyttä. Homma toimii siten, ettei sielusi tee hommia vaan sinä itse. Kyse on pelkästään pääsi sisällöstä ja sen kehittymisestä. Jos et tee tilanteellesi mitään, muuta asenteitasi ja toimintamallejasi, homma jatkuu samanlaisena kuin ennenkin, tietenkin. Ei ole olemassa ketään muuta sinua pelastavaa tekijää kuin sinä itse.

        Itsemurha ja murhaaminen ovat vääriä teitä, sillä silloin olet "epäonnistunut" ja joudut palaamaan, mitä luultavemmin mitä samanlaiseen tilanteeseenkin ja se jos mikä, kuulostaa masentavalta.

        "Auttaako että vedän vaipat jalkaan ja muutan luolaan Himalajalle vetään mykkäkoulua?"
        Auttaa jos opit siinä samalla jotain itsestäsi ja maailmasta. Toisaalta harvoin pitää noin radikaaleja asioida tehdä kehittääkseen itseään ja elämäänsä myönteiseen suuntaan.


    • virkurius

      olin kuukausia sairas,lääkäri ei syytä löytänyt,armottomat kivut..tajunnanmenetys kylmä helteessä jne..syksyä elimme ja yöllä kipu saapui heräsin käännyin seljälleni..sanoin että*jumala jos tämä kipu on kuolemaksi ota minut en kestä enää..*
      vajosin jonnekkin unen omaiseen..mutta unta se ei ollut..valoputkeen huimaa vauhtia..siellä perillä naisen ääni sanoo*mitä tuo täällä tekee tuon aika ei ole tulla..*ketään en nähnyt ..palasin putkea takaisin..ja olin hyvin hyvin peloissani..ensin mietin olinko tullut hulluksi..seuraavanakin päivänä olin miettelijäs ja uskalsin kertoa asiasta...

      • hyvä.kun.kerroit

        Kivut eivät varmaan olleet miellyttäviä, mutta kertomus on kiinnostava.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      27
      3563
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      41
      2399
    3. Otavassa tapahtuu!

      Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
      Mikkeli
      35
      2228
    4. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      7
      1997
    5. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      43
      1552
    6. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      38
      1439
    7. Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt

      johonkin kaivattusi toimintaan?
      Ikävä
      127
      1282
    8. Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan

      Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
      Maailman menoa
      259
      1230
    9. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      13
      1219
    10. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      45
      1215
    Aihe