Alkujaan ympäristötuki oli tarkoitettu kompensoimaan muun Eu-alueen korkeampia cap-tukia ja kokonaisuudessaan tavoite oli saada tuet samalle tasolle unionin alueella.
Suomelle annettiin itse valita ne tukimuodot joilla esitettyyn tavoitteeseen päästään ja tämä ympäristötuki on kotimainen innovaatiotuote.
Samanlaista kattavaa järjestelmää ei löydy muista EU-maista ja niillä tavallaan on kilpailuetu suomalaiseen maataloustuotantoon nähden, koska mitään rajoituksia lannoitteiden, torjunta-aineiden ja vastaavien toimenpiteiden käytöstä ei ole ja ympäristön tilaan ei tarvitse kiinnittää mitään suurempaa huomiota mutta silti tukien kokonaistaso on yhtä korkealla.
Nyt seuraakin kysymys siitä, että pitäisikö ympäristötuki kiristyvine vaatimuksineen haudata kokonaan, koska sen alkuperäinen tarkoitus tulotukena alkaa vesittyä ja muuttua tulon lisäyksestä tulonmenetykseksi?
Tämä vaikuttaa jo kilpailun esteeltä verrattuna muuhun Eu-alueeseen ja vaikeuttaa kotimaisen tuotannon toimimista ilman suuria uhrauksia.
Vaikka ympäristötuen avulla on saatu pelisääntöjä aikaan, niin mitä merkitystä niillä on esimerkiksi Itämeren alueeseen, jossa kaikki muut valtiot surutta toimivat ilman rajoituksia ja pyrkivät tuottamaan maksimaalista voittoa vapauksiensa turvin.
Onkin aika kysyä, pitäisikö ympäristötuki nykyisessä muodossa haudata kokonaan ja siihen käytettävät varat nimetä vaikkapa tuotantotuki nimellä.
Viljelijät voisivat tämän jälkeen kohottaa tuotannon tehokkuutta merkittävästi ja samalla parantaa omaa ansiokehitystä myönteisempään suuntaan.
Myös kotimainen elintarviketeollisuus hyötyisi vapaasta viljelystä, koska hyvin lannoitettu pelto tuottaa paljon suurempia ja laadukkaampia satoja ja laadun myötä kaikki osapuolet hyötyisivät tasapuolisesti.
Nykyjärjestelmässä tämä laatu alkaa pikku hiljaa valua Suomesta pois virkamiesten ja ympäristöaktivistien toimenpiteillä.
Suomelle annettiin itse valita ne tukimuodot joilla esitettyyn tavoitteeseen päästään ja tämä ympäristötuki on kotimainen innovaatiotuote.
Samanlaista kattavaa järjestelmää ei löydy muista EU-maista ja niillä tavallaan on kilpailuetu suomalaiseen maataloustuotantoon nähden, koska mitään rajoituksia lannoitteiden, torjunta-aineiden ja vastaavien toimenpiteiden käytöstä ei ole ja ympäristön tilaan ei tarvitse kiinnittää mitään suurempaa huomiota mutta silti tukien kokonaistaso on yhtä korkealla.
Nyt seuraakin kysymys siitä, että pitäisikö ympäristötuki kiristyvine vaatimuksineen haudata kokonaan, koska sen alkuperäinen tarkoitus tulotukena alkaa vesittyä ja muuttua tulon lisäyksestä tulonmenetykseksi?
Tämä vaikuttaa jo kilpailun esteeltä verrattuna muuhun Eu-alueeseen ja vaikeuttaa kotimaisen tuotannon toimimista ilman suuria uhrauksia.
Vaikka ympäristötuen avulla on saatu pelisääntöjä aikaan, niin mitä merkitystä niillä on esimerkiksi Itämeren alueeseen, jossa kaikki muut valtiot surutta toimivat ilman rajoituksia ja pyrkivät tuottamaan maksimaalista voittoa vapauksiensa turvin.
Onkin aika kysyä, pitäisikö ympäristötuki nykyisessä muodossa haudata kokonaan ja siihen käytettävät varat nimetä vaikkapa tuotantotuki nimellä.
Viljelijät voisivat tämän jälkeen kohottaa tuotannon tehokkuutta merkittävästi ja samalla parantaa omaa ansiokehitystä myönteisempään suuntaan.
Myös kotimainen elintarviketeollisuus hyötyisi vapaasta viljelystä, koska hyvin lannoitettu pelto tuottaa paljon suurempia ja laadukkaampia satoja ja laadun myötä kaikki osapuolet hyötyisivät tasapuolisesti.
Nykyjärjestelmässä tämä laatu alkaa pikku hiljaa valua Suomesta pois virkamiesten ja ympäristöaktivistien toimenpiteillä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
...on, että sinä et näistä asioista saa päättää.
Tuleeko yhtään mieleen miltä YHTEINEN ympäristömme tuon ehdotuksesi perusteella näyttäisi?
Kauniisti kukkivia järviä esimerkiksi.
kyllä se asia on aivan niin että on täysin viljeljän päätettävissä toimiiko hän ympäristötuen ehtojen mukaan ja saa siitä sen korvauksen joita tukiehdot aiheuttaa.
Nyt oli asia vain niin että jos ne ehdot alkavat olemaan pian sellaiset että ne tuovat sen verran kustannuksia verrattuna tuottoon johtuen siitä että esim. lannoitusta ei pian saa tehdä sen mukaan mitä esim. kauppakelpoisen viljen viljely vaatii.
On aivan pöyristyttävää että tukiehtojen vaatimukset alkavat estämään sellaisen tuotteen viljelyn joka kelpaa markkinoille. Ei kenenkään etu ole se että tuotetaan tavaraa jonka ainoa osoite on polttolaitos ja jonka syynä on tukiehtojen vaatimukset jotka eivät perustu ravinnetaloudellisiin näkökulmiin.
Ymp.tuki esitys.
http://www.yle.fi/fst/bilder/spotlight/dokument/miljostod.doc
Uusin ehdotus ole enää niin paha kuin alkuperäinen.
Tarkennettulannoitushan on jo nykypäivää tiloilla jotka aikovat menestyä. Näennäisviljelijät ja muut jotka eivät ympäristöstä piittaa niin jääkööt sitten ilman ymp.tuki rahoja.
ainakin valtaisan määrän virkamiehiä ja muita kyykyttäjien suojatyöpaikkoja maatalouden ympärille, onhan siellä taas MTK asialla.
Tällä kertaa Mtk:n rooli on vastustaa jälleen kerran lisäkustannusten ujuttamista viljelijöiden harteille ja elinkelpoisten karjatilojen toiminta edellytysten säilyttäminen.