Korttelisuunnitelma edellyttää YKSIKERROKSISEN talon rakentamista. Rinnetonttimme muoto on sellainen, että ala- ja ylärinteen korkeusero on noin 2 m.
Kellarillista taloa rakennettaessa, kellarikerroksen kadun puoleinen osa jäisi meikein kokonaan maan alle, kun taas toiselle puolelle on mahdollisuus sijoittaa periaatteessa asumiskelpoiset tilat. Näin ollen alarinteen puolelle olisi tavoitteena rakentaa ikkunallinen askarteluhuone, pesutilat ja terassi.
Ennen rakennusvalvonnan kannan tiedustelua pyytäisin ammattilaisten neuvoja ja vähän lisätietoa kellarirakentamiseen liittyvistä rajoituksista. Onko kenelläkään tietoa seuraavista asioista:
- kellarikerroksen seinän sallittu minimi-, maksimikorkeus?
- miten korkeaksi kellarikerroksen maanpäällisen (ulkoa näkyvän) osan saa rakentaa?
- korttelisuunnitelmamme määrittää ylärinteen pitkän JULKISIVUN maksimikorkeudeksi 7 m, ja tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman korkea talo; kellarin korkeus ilmeisesti vaikuttaa julkisivun korkeuteen mutta harjakaton korkeus ei, vai olenko väärässä?
- mitä rajoituksia / määräyksiä on olemassa kellarin ikkunoiden koon osalta?
- jos kellarikerrokseen tulee oma terassi, jonka päällä on varsinaisen asuinkerroksen terassi, niin katsotaanko tällainen ratkaisu jo kaksikerroksisena rakentamisena (meiltä pois suljettu vaihtoehto), ymmärtääkseni tässä tapauksessa yläterassista tulee parveke, jonka rakentamiseen ilmeisesti tarvitaan poikkeuslupa?
- olen kuullut, että omakotitalo on sijoitettava merenpinnasta laskien vähintään 3 m korkeudelle; tarkoittaako tämä sitä, että kellari on rakennettava yli 3 m tasolle?
Kiitän etukäteen vastauksista ja asiallisista neuvoista.
Kellarillista taloa rakennettaessa, kellarikerroksen kadun puoleinen osa jäisi meikein kokonaan maan alle, kun taas toiselle puolelle on mahdollisuus sijoittaa periaatteessa asumiskelpoiset tilat. Näin ollen alarinteen puolelle olisi tavoitteena rakentaa ikkunallinen askarteluhuone, pesutilat ja terassi.
Ennen rakennusvalvonnan kannan tiedustelua pyytäisin ammattilaisten neuvoja ja vähän lisätietoa kellarirakentamiseen liittyvistä rajoituksista. Onko kenelläkään tietoa seuraavista asioista:
- kellarikerroksen seinän sallittu minimi-, maksimikorkeus?
- miten korkeaksi kellarikerroksen maanpäällisen (ulkoa näkyvän) osan saa rakentaa?
- korttelisuunnitelmamme määrittää ylärinteen pitkän JULKISIVUN maksimikorkeudeksi 7 m, ja tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman korkea talo; kellarin korkeus ilmeisesti vaikuttaa julkisivun korkeuteen mutta harjakaton korkeus ei, vai olenko väärässä?
- mitä rajoituksia / määräyksiä on olemassa kellarin ikkunoiden koon osalta?
- jos kellarikerrokseen tulee oma terassi, jonka päällä on varsinaisen asuinkerroksen terassi, niin katsotaanko tällainen ratkaisu jo kaksikerroksisena rakentamisena (meiltä pois suljettu vaihtoehto), ymmärtääkseni tässä tapauksessa yläterassista tulee parveke, jonka rakentamiseen ilmeisesti tarvitaan poikkeuslupa?
- olen kuullut, että omakotitalo on sijoitettava merenpinnasta laskien vähintään 3 m korkeudelle; tarkoittaako tämä sitä, että kellari on rakennettava yli 3 m tasolle?
Kiitän etukäteen vastauksista ja asiallisista neuvoista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
joka tuntee määräykset. Täällä me vain arvaillaan.
Jos pitää tehdä yksikerroksinen talo niin miten saisit kallariin mitään tiloja tehdä?
No yksikerrostaloonkin pitää tehdä perustukset ja pätevä pääsuunnittelija voi taikoa vaikka 1-kerros pakettitalon alle kellariperustukset ja niitä tiloja voi ottaa käyttöön rakennustarkastuksen ohjeiden ja neuvottelujen kautta määrän jota me emme tiedä.
Normaalisti perustukset saa olla noin metrin korkuiset (eli kellari) ja maksimikorkeus on se harjatiilen korkeus.
Tuo tulvaraja on 1. kerroksen lattiataso ja kellarin teko on siinä ja siinä. Voi saada tai sitten ei, ainakin kellariperustukset saa tehdä, mutta saako sinne tehdä oven en tiedä.
Täältä et saa oikeaa neuvoa. Jopa paikkakunta vaikuttaa, vaikka koko maassa rakennetaan samoilla määräyksillä.
Hommaa kunnon suunnittelija tai marssi rakennusvalvontaan. Paras ratkaisu on hankkia se suunnittelija ja mennä hänen kanssaan rakenusvalvontaan keskustelemaan. Virkamieshän on kuntalaisen palvelija, eikä päinvastoin.