Mitä tehä, kun vauva (1,5kk) ei suostu nukkumaan muualla kun sylissä?? On ihan tuskaa iltaisin nää nukkumaanmenot, kun saa vaan rauhottumaan rinnalle (siitäkin herää välittömästi huutamaan, jos yrittää siirtää eri paikkaan nukkuun) tai syliin. Vaikka vaikuttas olevan unessa, ni huuto alkaa välittömästi, kun laittaa omaan sänkyyn, vaunuun tai vanhempien sänkyyn. Sit saa taas hyssytellä kauan aikaa, että rauhottuu. Enkä viitsi antaa vaan huutaa, kun se tuntuu musta liian raa'alta touhulta. Ja sit pitäs olla antamassa tissiä koko ajan, että saa taas vähäks aikaa hiljaseks. Mä itken täällä välillä, kun kaikkensa yrittää ja ei tuu mitään. Alkaa tuntemaan itsensä aika voimattomaks. En oo masentunut, päivisin olen tosi onnellinen ja touhuilen vauvan kans kaikkee, mutku ilta/yö tulee, niin mun painajainen alkaa.
APUA
väsynyt äiti
171647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta. Meillä oli sama juttu ja päädyin siihe että imetin sängyssämme kunnes vauva nukahti ja annoin jäädä siihen nukkumaan. Eli me nukuttiin perhepedissä ekat 3kk.Aika tekee tehtävänsä ja nyt on tärkeintä että sinä itse saat levättyä keinolla millä hyvänsä. Meillä poika on reilut 6kk ja nukkuu omassa sängyssään ilman kanteluja yms joten kyllä se siitä.
...teidän vauva olla nälissään? Kuulostaa hiukan simmoiselta. Koitappa antaa tissittelyn jälkeen korviketta (Tutteli Plus:aa) ja katso kuin paljon sitä "vielä"huolii...
Mukavaa kesää!!!
kapaloa.
autto kun illalla laitettiin peiton sisään vauva ja äitin hajuinen yöpaita myös (pidin paitaa muutaman yön)... Siinä annettiin ensin nukahtaa sitteriin tai syliin ja sen jälkeen laitettiin varovasti sänkyyn...
Saattaa herätä sen takia kun äidin hajua ei olekkaan siinä omassa sängyssä ja/tai sänky on "kylmä"...
Niin kai se on sit tehtävä et alkaa nukuttaan suosiolla tohon meiän sänkyyn. Ois vaan kiva, et vois itsekin nukkuu rauhallisen yön, eikä joutua varomaan, ettei pyöri vauvan päälle. Eilen sain vauvan viimein jäämään omaan sänkyynsä, kun se oli tarpeeks väsynyt.
Vauva saa kyllä maitoo tarpeeks, kun sitä tulee välillä vähän liikaakin. Liekö nyt sit joku tehoimukausi, et kasvattaa maitomäärää. Aikasemmin on syönyt kolmen tunnin välein, syö näin kesäkuumalla enemmän. Ja kasvaa hyvin pelkällä rintamaidolla.
Kapalo ei meillä auta enää, rimpuilee siitä irti, vaikka tekis kuinka tiiviin paketin.
Meillä oli sama juttu pojan kanssa kun hän oli noita sinun vauvasi ikiä (nyt noin 3,5 kk).
Meidän poika nukahtaa helpoiten syliin tai rinnalle meidän sängyssä. Siirrän pojan sitten varovasti omaan sänkyynsä (joka on kiinni sängyssämme) ja laitan tutin suuhun. Jos poika havahtuu, silitän vähän aikaa kasvoja ja päätä tai pidän käsistä (niin ettei saa huidottua). Hetken päästä poika nukkuu jo sikeästi =)
Jos tuo ei onnistu, niin voithan koittaa opetella nukkumaan vauvasi kanssa, ei sekään mahdotonta ole. Itse otan meidän pojan monesti huvikseen viereeni kun ikävä yllättää tai en vain kehtaa laittaa häntä omaan sänkyynsä yösyötön jälkeen.
Joskus uniriepukin voi auttaa kun siinä on tutut tuoksut.
Kyllä teillä alkaa nukkumaan meno sujua, usko pois! :)
meilläkin oli ennen sellaista, että poika heti itki kun sen siirsi omaan sänkyyn.
Mutta sinne sen kuitenkin aina laitoin, nyt en kylläkään enää kovin hyvin muista paljonko hän siellä itki=)
Mutta suosittelen kyllä vauvan laittamista omaan sänkyyn, se on kuitenkin loppupeleissä helpompaa. se voi aluksi tuntua todella raskaalta kuunnella itkevää lasta, mutta jonkin ajan kuluttua on helpompi kun hän sinne nukkuu. Ja tosiaan voi yrittää itsekkin nauttia yöunista!
Voithan kokeilla laittaa sängyn laidalle kaura-pussin, joka on lämmitetty. Josko toisi vähän turvaa vauvalle. Mutta muistathan että nukahtaminen vie 20min. Eli jos nukutat hänet ensin syliin, niin odota ainakin sen aikaa. sitä ennen melko varmasti herää kun nostat hänet! Mutta tsemppiä.aika menee kuitenkin nopeaa vauhtia, että kohta et enää muistakaan näitä aikoja!!!
Eiköhän toi nukkumaanmeno ala sit sujumaan meilläkin joskus. =) Täytyy alottaa sit nukuttaminen tarpeeks ajoissa, jos ei sit menis tonne yöhön asti. On tainnut tulla tyttö äitiinsä, kun itsekin valvotin vanhempiani ja ne oli ihmeissään mun kans et mitä tehä.
se, että vauvaa itketetään tieten tahtoen niin pienenä. Alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan tarpeisiin ja kutsuun tulee vastata niin, että hän oppii luottamaan hoitajaansa ja siihen, että apu on aina lähellä. Eihän muutaman viikon elänyt lapsi tiedä, ettei hän saisi itkeä ja olla hädissään kun äitiä sattuu nukuttamaan...
Meidän poika tosiaan itki melko helposti ollessaan muutaman viikon ikäinen, mutta en koskaan jättänyt häntä yksinään hädissään huutamaan vaan aina menin häntä lohduttamaan. Nyt kun poika on reilu kolme kuukautta vanha hänen ei tarvitse itkeä ollenkaan, koska luottamus siihen, ettei häntä jätetä yksin ja että apu on aina saatavilla on saavutettu.
Mielestäni vauvan tahallinen huudattaminen on turhaa kiusaamista, pitäisi sitä muutaman kuukauden jaksaa vastata vauvan tarpeisiin joka tilanteessa, vaikka vähän väsyttäisikin. Lasta voi opettaa sitten kun hänen ymmärryksensä on edes hieman kehittynyt.
en kyllä tarkoittanut että poikaamme olisi huudatettu, mutta en vain enää muista paljonko hän itki. Hän on nyt 5kk:tta ja oikein iloinen, ja reipas vesseli. Tuskimpa hän mitään traumoja on siitä saanut, että on joskus joutunut enemmän ääntään korottamaan. Itku on vauvan kieltä, ja ei heti tarvitse mennä viivana vauvan luokse. Pitää vähän aikaa kuunnella mitä asiaa vauvalla on, vai olenko itse ymmärtänyt jotakin väärin?
Tottahan on että vauvan tarpeisiin pitää vastata, että luottamus kasvaa. Mutta eiköhän se ole niin että kultainen keskitie on kaikista parhain. Mutta jokainen tyylillään!
väärin. Luulin sinun tarkoittaneen, että annoit lapsesi itkeä niin kauan kuin itki ennen kuin luovutti ja tyytyi kohtaloonsa.
Tottakai minäkin kuuntelen, mitä sanottavaa vauvalla on, en kai muuten tietäisi, mitä hän on vailla.
Mustakin kuulostaa ihan siltä, että muksulla on nälkä! Miten on paino noussut. Voi kyllä kokemuksesta kertoa, että paino voi nousta normaalisti ja silti lapselle jää nälkä.
Meillä kuunneltiin kitinää 7 viikkoa ja sitten päätin, että nyt korvikkeet kehiin ja heti helpotti. Kyllähän ne sitä neuvolassa paheksui, mutta imetys ei ole mielestäni äitiyden mitta, vaan se, että tyydyttää vauvan tarpeet niin ravinnon ja rakkaudenkin suhteen.
Meillä kävi kyllä myös niin, että kun aloin antaa korviketta, pian ei neidille kelvannutkaan muu kuin pullo. Mutta hieno ja terve tyttö on kasvanut korvikkeellakin.
edellisellä neuvolakäynnillä yli kilon syntymäpainosta, et en mä usko et se nälästä johtuis. Nukkuu kuitenkin päivisinkin monesti yli neljän tunnin unia syönnin jälkeen...
En minäkään lähtisi vielä korvikkeita antamaan. Kyllä muistan elävästi, että meilläkin ekat pari kuukautta oli aika rankkaa aikaa, nukkumaan menonkin suhteen. Jossain vaiheessa tyttö nukahti vain isänsä syliin ja siitä sitten siirrettiin vaunuun, joissa heijattiin, jos sattui heräämään ja vaunut sitten meidän sängyn viereen. Välillä taas nukkui vain mun vieressä ja nukahti vain tissille jne.
Mutta kaikesta tuosta selvittiin kunnialla ja nyt tyttö nukkuu jo nätisti omassa sängyssään (7kk) kaikki yöt, paitsi välillä unohtuu viereen yöllä :) Että kyllä se teilläkin varmaan helpottuu, kun ikää tulee. Vauvat ovat varmaan aika hämmennyksissä tästä kaoottisesta maailmasta ja vie aikansa sopeutua elämänmenoon... Koita jaksaa ja nuku aina kun voit!
Kyllähän se alku tietysti on itkuista, vaikka ei nälkä olisikaan. Kannattaa varmaan kokeilla sitä, että lämmittää sängyn peittoja ennen kuin laittaa vauvan sinne tai nukuttaa vauvan peiton sisään, jonka sisällä sitten nostaa hänet sänkyyn. Viikot 3-8 ovat vaikeimpia, joten te alkanette kohta olla voiton puolella. Tärkeää on, että luotat itseesi ja teet niin kuin itsestä tuntuu oikealta. Se on varmaa, että terveen lapsen kanssa elämä tuosta vain helpottaa :-)!
En jouda ja jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta muutaman bongasin. Älä huudata pientä vauvaa. Olen samaa mielstä jonkun toisen kanssa, että pienet ei huuda "huvikseen" vaan on aina joku syy, ja syyksi riittää se että ei halua olla yksin. Meillä oli samanlaista ekat 2 kk, sitten pikku hiljaa alkoi helpottaa. Nyt tuli nää helteet, niin mielellään nukkuukin omassa sängyssä ettei ole niin hiki. Ei se ole ikuisesti semmoista. Voi olla vaikka vähän koliikin tapaista, niin herää helposti kun laitetaan sylistä pois. Myös lapset yleensä havahtuu kun siirretään lämpimästä sylistä viileään sänkyyn (no ei näin helteellä mut muuten). Me huomattiin että kun nukutimme syliin peiton mutkaan, niin peiton sisällä saimme laitettua sänkyyn. Nauti vauva-ajasta, sillä se on pian ohi, ja huomaat kuinka vauvasi viihtyy ja kiinnittää huomiota muuhunkin kuin sinuun. Älä yritä tehdä muuta kuin olla ja hoitaa vauvaa ekat kuukaudet. Kyllä sitä vielä ehtii niitä muitakin juttuja. Pyydä apuja kotitöihin. Elämää on vielä paljon edessäpäin.
toi viesti, kun mähän en oo huudattanu lastani tahallaan. Mä en ite usko tohon nälkä-hommaan, koska mä annan tytölle aina rintaa kun se vaan haluaa ja kasvaa hyvin.
Sain tossa tytön nukahtamaan yks ilta hyvin, kun yhdistelin teidän antamia neuvoja. Nukutin ensin syliin ja sit annoin olla sen 20min nukahtamisesta siinä. Sit siirsin hänet omaan sänkyynsä ja tyttöhän taas havahtui siinä vaiheessa ja alkoi itkeä, sit hymäilin ja silittelin päätä vähän aikaa, ni tyttö nukkuikin siitä seuraavat neljä tuntia. =)