Lukiolaisten lukemiset

Sanoisin, että lukemiset riippuvat paljon itse opettajasta ja koulusta. Kirjoja piti lukea vain muutama kuten Lennä haukkani lennä (Memedistä kertova kirja - Turkki) ja pari muuta. Enpä niistä järin pitänyt vaikka kirjoja muuten tulee paljon ahmittua.

kaksi perinteistä, tuntematon ja seitsemän veljestä. vaikkeivät kaikki taliaivot niitäkään osaa lukea. kokonaisen kirjan lukeminen on monelle ikätoverilleni (18-v.) ylivoimainen saavutus josta voi sitten kerskua kuukausitolkulla...

Paljon on lukiossa luettu. Ensimmäisenä muistuu mieleen seuraavat:
Eebenpuutorni - hyvä
Rosa Liksomin novelleja - karmeita
Blade Runner - minun lisäkseni kukaan ei tainnut pitää tästä
Toni Morrisonin Sinisimmät silmät - järkyttävä, mutta hyvä. En ehkä laittaisi ekaluokkalaisia vielä lukemaan tällaista, mutta opettaja oli eri mieltä.
Edgar Allan Poe: Korppi ja kultakuoriainen - olisi saanut olla jännittävämpi, mutta muuten pidin
Ibsen: Nukkekoti - en pitänyt erityisemmin, vaikka ajoihan se aikoinaan naisasiaa
Shakespearen Hamlet - loistava
Juhani Ahon Juha - luin liian nopeasti enkä pitänyt kauheasti
Steinbeck: Helmi - en yllättäen pitänyt tästä, johtuu ehkä siitä että luin sen heti ensimmäisellä kurssilla ja olin liian nuori ymmärtämään. Voisi lukea uudestaan

Yhdellä kurssilla on yleensä luettu ainakin kaksi kirjaa. Yleensä niitä ei oikein ehtinyt lukea kuin välitunneilla ja kirjojen sisältöä ei juuri jäänyt pohtimaan, vaikka sehän oli tarkoituksena.
Minua ei kirjojen lukeminen haitannut, mutta luulen että monen lukuinto tyssäsi viimeistään siihen Rosa Liksomin novellikokoelmaan. Ehkä lukiossa voitaisiin lukea vähän neutraalimpia teoksia ja valinnanvapautta lisätä. Ihmettelen ettei luettu Seitsemää veljestä eikä Tuntematonta sotilasta. Kalevalaankaan ei oikein ehditty perehtyä. Äikänkursseilla on nykyään niin kiire käsitellä kaikki asiat, ettei mihinkään ehdi panostaa riittävästi. Toisaalta turhien asioiden kanssa junnataan aivan liikaa. Kuka tarvitsee mainosten analysoimistaitoa? Hetkinen, tämä ei kuulunut asiaan...

Meidän piti aikoinaan lukea Tuntematon sotilas ja Teuvo Pakkalan Pieni elämäntarina. Jälkimmäinen oli suorastaan puuduttavan tylsä.

kyllä sitten jaksaa vieläkin (lukion viimeisellä äidinkielen kurssilla, joka on kirjoituskurssi) raivostuttaa se, ettei ainakaan meidän äidinkielentunneilla ole koko näiden kahden ja puolen vuoden aikana luettu kuin yksi kirja per lärvi ja sekin muistaakseni ensimmäisellä kursilla. itse ainakin pidän kirjallisuudesta kovasti ja osaan kyllä kirjoittaa aineita tarpeeksi hyvin, mutta äidinkielentunnit on enimmäkseen menneet tuhratessa jotain täysin turhia aineharjoituksia kun jotkut palikat ei osaa kirjottaa. että pistää vihaksi >.<

no juu. se siitä vuodatuksesta. se ainoa kirja jonka lukiossa luin oli osamu dazain "ei enää ihminen" -teos. muistaakseni se oli todella lyhyt kirja, mutta aivan loistavaa tekstiä, jonkin verran häiritsevä kuitenkin. muistan päähenkilön muistuttaneen itseäni jonkin verran, joten ehkä siksi pidin kirjaa niin mahtavana, suosittelen sitä kuitenkin kaikille. ei sen lukeminen ainakaan kovin kauan aikaa vie, eikä sisällä niin kiemuraista tekstiäkään, että kukaan voisi siitä säikähtää :)

tuntematon sotilas on mielestäni loistava kirja ja paikkansa ansainnut, luin sen (ja tein lyhyen esitelmän) vapaaehtoisena joskus yläasteella enkä kadu ollenkaan.

Lukioaikanani (olen abi vm 02) ainoa pakollinen kirja oli Tuntematon sotilas. Lisäksi jokaisella kurssilla piti lukea kaksi itse valittavaa kirjaa. Parhaiten on jäänyt mieleen Garpin maailma, joka on LOISTAVA!