Nyt kun on tullut tarpeeksi kinasteltua kivitalo vihaajien ja Siporexiin skitsofreenisesti suhtauvien kanssa, voisi siirtyä vaikka asiaan.
Valitsimme harkoksi Leca Desingin.Muutama kysymys kokemuksia omaaville.
- Täällä on aikaisemmin tullut jossain keskusteluissa esiin, että harkkojen pontit on vaikea saada niin tarkkaan toisiinsa, ettei pystysaumaan jäisi paikka paikoin rakoja.Kuinka todellinen ongelma käytännössä on ?
- Minkälaiset kokemukset tikasraudoitteiden käytöstä käytännössä ?
- Harkon mittatarkkuus verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?
- Työn helppous, verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?
Valitsimme harkoksi Leca Desingin.Muutama kysymys kokemuksia omaaville.
- Täällä on aikaisemmin tullut jossain keskusteluissa esiin, että harkkojen pontit on vaikea saada niin tarkkaan toisiinsa, ettei pystysaumaan jäisi paikka paikoin rakoja.Kuinka todellinen ongelma käytännössä on ?
- Minkälaiset kokemukset tikasraudoitteiden käytöstä käytännössä ?
- Harkon mittatarkkuus verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?
- Työn helppous, verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ja hyvähän se on tuokin. Perinteinen materiaali jota kaikki kirvesmiehet osaa työstää.
(lämmöneristeenä on höyrynsulkuna toimiva uretaani, mutta se ei rakennetta varmastikaan huononna, teoriassa Design hengittelee saumojen kautta)
" - Täällä on aikaisemmin tullut jossain keskusteluissa esiin, että harkkojen pontit on vaikea saada niin tarkkaan toisiinsa, ettei pystysaumaan jäisi paikka paikoin rakoja.Kuinka todellinen ongelma käytännössä on ?"
Taitaa kaikissa muissa paitsi valuharkoissa ilmanpitävyys tulla vasta rappauksen myötä (kun käy katsomassa työmailla niin asian ymmärtää), sama siis myös leca designissa.
"- Harkon mittatarkkuus verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?"
Tokkopa on ongelma. Kaikissa joutuu "säätämään" jos seinät on korkeita.
"- Työn helppous, verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?"
Lecadesign taitaa olla ohutsaumamuurattava?
Eli latomisvaiheessa kuran tekemistä on vähemmän kuin normaalisti muurattavissa (eikä niin isoja ilmavuotoja jää rappausta odottelemaan).
Muotoilu on helpompaa kuin Lammissa. Ehkä työläänpää kuin sipossa.
Näistä kevytsoraharkoista vois käyttäjät enemmänkin kertoilla...
Näetkö polyuretaanissa eristeenä vaaran paikkoja pitkällä jänteellä.Lähinnä vesihöyryn läpäisyvyyden kanssa.
Maanpäällisissä rakenteissa ilmeisesti hyvinkin toimiva materiaali tuo polyuretaani.
Syvemmällä maan alla (kellarin seinässä) käyttäisin ehkä mieluummin eristeetöntä lecaa ja ulkopinnassa EPS eristettä.
Jos uretaani saa vettä nesteenä sisäänsä niin sepä ei juuri kuivu vaan menettää lämmöneristävyyttään melkoisen pysyvästi.
Pullosta tullut uretaani ei taida olla rakenteeltaan ihan identtistä mutta alustäytöstä sisästä muinoin kun niitä noukin niin ne olivat kyllästyneet vedellä. Eli kun niitä kädessä puristi niin niistä oikeasti valui vettä. Alustaäyttö ei ollut "tulvinut" mutta silti ihan silkkaa vettä oli nuo polyuretaanit puolillaan.
Tuottaneeko ongelmia / lisätöitä (suojauksia) esim. rungon pystytyksen aikana ?
Varmaan Maxit antaa vinkit kuinka tarkkaan kannattaa suojaus hoitaa.
Mikäli se runko saadaan sateelta suojaan järjellisessä ajassa niin homma lienee ok. Ei kannata liikaa fobiaa ottaa, ei uretaanikaan sieni ole.
Minä liotin neljännesvuoden nuita lammiharkkoja sateessa ennen kuin saatiin vesikate päälle. Samaa en tekisi muille eristeille ...
Teoreettiset lussat urtsulla lienee että se on lämmöneristävyydeltään about tehokkain ja se auttaa (teoriassa) parhaiten pitämään huonekosteuden sisällä talvikelillä (käytännössä eroja ei ehkä huomaa muihin harkkoihin nähden).
käydä kattomassa esim. www.tarviketieto.net ennen kuin mollaat kaikki polyuretaanit.(Henkel/makroflex)
Käytin itse Legaharkon(eristeetön)lisänä kyseisiä levyjä eivätkä ne kastuneet(kutistuivat hieman) vaikka olivat talven yli seinässä ennen julkisivu muurausta.
Tuli halvemmaksi ottaa eriste erikseen kuin harkon sisällä...neliöhinta ratkaisee.
Hyvä eriste kivitaloon ei välttämättä sovi puiseen kun ei "hengitä"...
pullosta tullut uretaani menee ihan haperoksi jauhoksi yhden talven auringonpaisteissa (UV säteily hajottaa).
Onko samaa ilmiötä nuissa sun käyttämissä eristeissä.
PS. tarkoitukseni ei ollut mollata kaikkia urtsuja, käytännöstä kuitenkin tiedän ettei ne toimi veden kanssa niin huolettomasti kuin EPS, etenkään pullourtsu
Kyllähän ne tuolla http://www.spu.fi/index.php?sivu=2015
sanoo että tuo matsku jopa kuivuu järjellisessä ajassa, ainakin jos kosteutta on vain muutama kymmenen grammaa per m2.
Maanvaraisessa lattiassa eivät kuitenkaan edelleenkään yllytä käyttämään SPU eristettä.
(ei sellaista rakennedetaljia)
Q: "mikä on SPU-AL tiheys, paljonko tilavuudesta voi olla vettä"
A: "Polyuretaani ei ime käytännössä vettä laisinkaan. SPU-polyuretaanin vedenimeytymä kun ilmassa 100 %:n suhteellinen kosteus on enintään 0,2 tilavuusprosenttia. Polyuretaanilevyjemme nimellispaino on 35 kg/m3 (tarvittaessa 35...80 kg/m3"
SPU systems hauskasti väistää kysymyksen täysin asiattomalla vastauksella. ;-)
En ala rekisteröitymään tuonne rakennustiedon sivuille ainakaan nyt.
SPU:n sivulta ei löytynyt tietoa etteikö uretaanieristeet imisi vettä. (siis vettä joka on vetenä, niinkuin se vesi joka sataa taivaalta)
kysymyksen, ja mikä oli vastauksessa asiatonta. Kyllä tuo vastaus oli aivan samaa luokkaa kysymyksen kanssa. Vastasi jopa kysymykseen.
Se vedenimeytyminen sotki vaan asian.
"Imeekö" mikään eriste vettä jos sitä vettä ei ole nesteenä tarjolla?
((Jos multa joku kysyy että paljonko (pullo)uretaanissa voi olla vettä niin tiedän että moninkertaisesti uretaanin oman painon verran. Mulla on näytepalojakin. ;-) ))
se menee suorassa auringonpaisteessa ns.kusen väriseksi ja haperoksi.
Levyissä on yleensä joku pinnoite esim.alumiini tai voimapaperi joka estää edellisen UV-ilmiön.
Lattioihin tai routaeristykseen käy tietysti paremmin polystyreeni esim www.finnfoam.fi.
Esim kaupunki,jossa asun on kokonaan lopettanut EPS:n käytön koska ne vettyy ja siirtynyt näihin "uuden ajan" eristeisiin.
"EPS:n käytön koska ne vettyy"
Entisajan lattiastyroxit vettyy jos niitä käytetään routaeristeenä tai laiturin ponttooneina. Nykyiset routa EPS laadut toimii (ainakin muualla kuin laiturin ponttooneina. Ei niitä muuten saisi myydä.
Jos pitää olla paineen kestoa tai höyrynsulku niin sitten finfoam tai solimate, muutoin niihin hukkaa vain rahansa (viimeksi kun vertailin niin hinta oli liki nelinkertainen).
ylös parin talven jälkeen ja sitten miettiä uudestaa, että pysyykö "nykyajan EPS" kuivana siellä maassa kuten mainoksessa luvataan. Näppituntumalta voit heti huomata, että max 5% tilavuudesta vettä, ei pidäkään paikkaansa...paitsi siellä mainoksessa.
Epäilen siten vahvasti, että tulet pettymään sen kuivuuden suhteen.
XPS ja vihreä Super EPS laatu ovat ne jotka tosielämässäkin pysyvät kuivina.
Viime syksynä kaivoin rännikaivot/sadevesikaivot paikalleen enkä huomannut että EPS olisi ollut kostunut. Mutta ne oli olleet vasta kaksi talvea maassa...
Pitää tsekkailla kun pihan teko jatkuu.
tietää mikä on väärää tietoa !????
Ethän asu täällä vaan siellä "jänkhällä".
Kaupunki on lopettanut EPS:n käytön juuri edellä mainitusta syystä.Huom!Ei yksityiset ihmiset/rakentajat.
Kaikkihan on paljon rakennuspaikasta kiinni.
Eihän mikään "vety" tai kastu jos ei ne ui vedessä tai muuten ole jatkuvasti suuren kosteuden kanssa tekemisissä.
Itse asun sen verran hyvällä paikalla että salaojituskin on tavallaan turha,kun nurkkakaivoihin ei ole edes noussut vettä.
JA MINULLA ON EPS:siä taloni ympärillä juuri edellisen syyn ja sen edullisuuden takia.
Pistä sitä EPS-styroksia pariksi vuodeksi lillumaan veteen niin voit testata miten käy.
Saman voit tietysti tehdä muillakin eristemateriaaleilla.
Ennen tais olla vaan pelkkää N-laatua(erittäin huokoista)muistaakseni.
Mulla on kohta hiha tyhjä nuista papanavinkkilöistä...
( ja rajansa mutullakin ... tai siis... ;-) )
- raksaaja
(papanaa joskus anoppilassa ovenreikään duunannut & kotona navetan rempassa ollut mukana/sivustaseuraajana yms)
kohta hyökkää nimim. "Asiantuntia" ja kertoo sinulle ettet valinnut OIKEAA kivitaloa..
No mutta minulla sokkelin yläkerrokset sekä kellarikerroksen yksi seinä (rinneratkaisu) ko. harkkoa.
Helppo työstää ja valmiit nurkkaharkot sekä ylitysten tekoon valuurilla varustettuja harkkoja.
Suunnittelu ja muurausohjeet (pdf-tiedostoja) kannattaa käydä lataamassa/printtaamassa maxitin sivuita.
Tikasraudoitteiden käyttö löytyy myös em. ohjeista. Helppoa kuin heinänteko, tosin suhteellisen arvokasta tavaraa kun on haponkestävää, lisäksi kannattaa tilata riittävästi tikasta, koska joka rautakaupasta et hyllystä sitä löydä jos sattuu kesken työn loppumaan.
Muista myös hakaset, näitä käytetään mm aukkojen pielissä sitomaan sisä ja ulkokuori.
Lecasta tulee luja varsinkin designin seinä vahvuudella, mulla lepää TT-talo 380mm:n lecaperustuksen päällä. Maaperä kantavaa moreenia, ei paaluja.
Ja tosiaan lecan pystyttäjiä pitäisi jo löytää suht kivuttomasti.
nurkissa kannattaa olla tarkkana kun pursottaa päätysaumaan uretaania !! nimittäin jos liikaa laitat, niin paisuessaan työntää harkon pois linjasta kun laasti ei vielä kuivunut.
Muutenkin malttia uretaanin kanssa, pieni määrä riittää tiivistämään.
Hyvä puoli noissa Maxitin harkoissa on se, että sisäkuori on ulkokuorta paksumpi. Sisäkuori kun on se kantava osa ja johonkinhan ne roilotukset täytyy lecaharkoissa tehdä.
Tuommoinen valmistui juuri naapuriin ja komia talo siitä tuli.
paksuus, joka on 13 cm. Priimassa on vain 9 cm ja se on tosi ohut, etenkin kun tulee lisäksi roiloja. Me kuitenkin päädyimme Lammiin.
- Täällä on aikaisemmin tullut jossain keskusteluissa esiin, että harkkojen pontit on vaikea saada niin tarkkaan toisiinsa, ettei pystysaumaan jäisi paikka paikoin rakoja.Kuinka todellinen ongelma käytännössä on ?
* oma leca design talomme muurattiin viime kesänä ja silloin maxitin ohje oli että vaakasaumoissa ei tarvitse käyttää villasuikaletta. Pystysaumoihin voi pistää pillillä vähän uretaania jos tuntuu siltä, että jää rakoa. Toisaalta tästäkään ei tarvitse olla huolissaan, koska maxit sanoo että seisova ilma toimii lämpöeristeenä sen jälkeen kun molemmat puolet on pinnotettu.
- Työn helppous, verrattuna muihin lämpöharkkoihin ?
leca design järjestelmästä löytyy harkko lähes joka paikkaan. Se täytyy luonnollisesti muistaa, että jos teet isoja ikkunoita, korkeaa olohuonetta tms. jonka seurauksena rakenteeseen tulee rautaa ja valettavia palkkeja tai pilareita niin se on sitten ihan käsityötä
"koska maxit sanoo että seisova ilma toimii lämpöeristeenä sen jälkeen kun molemmat puolet on pinnotettu. "
Samaa sanovat lammilla jos menee mussuttamaan eteä urtsu ei täydellisesti tiivistä sitä eristeiden välistä rakoa.
Merkitys on pieni, mutta kuitenkin olisi paljon parempi jos ilman konvektio ei pääsisi liikkeelle siellä harkkojen väleissä.
Kun seinät on rapattu niin seinän läpihän tuuli ei pääse.
Ikkuna- ja oviaukkojen pielistä voi kuitenkin tuuli päästä sinne eristeiden väliseen rakoon. Senkin merkitys on pieni, mutta perfektionistille....
Eli ikkuna- ja oviaukkojen ympärykset huolella ilmanpitäviksi (esim. akryyli ennen sisäpintamaalia ja ulkopuolelle joku kitti mikä siellä parhaiten toimii), ettei ilmavirta pääse harkkojen väleihin!
Meillä oli viimetalven vielä seinät tasoittamatta ja koko talven sisäilman vesihöyry (ja ilma) pääsi ikkunanpielistä sinne harkkojen väleihin (ei ilmastointia niin alakerrassa alipaine ja yläkerrassa ylipaine). Kun lämpötila meni lussalle alkoi harkkojen läpi tulla vettä (ei valubetonin kohdalta vaan Lammiharkkojen kevytsorakannasten kohdilta) ja koska haihtuminen kesti viikkoja, arvelen että vettä oli litroja siellä jossain.
ei pitäisi urtsalla laittakaan kuin sisäpuolelta.
Mutta tuo kosteus joka siellä näkyi on luultavammin rakennusaikaista rakennekosteutta, jota on helkkaristi valuharkoissa ja aiva helkkarin helkkaristi sipossa. Se katoaa kun talo on valmis ja sohva sisällä. Rakennusiakana ei kuitenkaan raaskita taloa pitää täysin lämpimänä talvisin, joten mister diffuusio ei hoita hommiaan.
Sitten kun se sohva on sisällä ja mamma valittaa vilua aina alle 25 asteessa, niin se rakenne kuivuu lopullisesti ja halkeilee siinä samalla.
Saman efektin huomaan jos on erhtynyt ostamaan kotimaista laatua olevat ikkunat. Kiinteät menee alanurkista sisäpuoleta jäähän kun ulkona on pakkasta -15 tai kymempi. Lämmin virtaus kun ei pääse sinne smyygin alareunaan.
" ei pitäisi urtsalla laittakaan kuin sisäpuolelta."
Max 2/3 on suositus. Ulkopuolella mulla on villaa / ilmaa tapauskohtaisesti.
"Mutta tuo kosteus joka siellä näkyi on luultavammin rakennusaikaista rakennekosteutta,"
Ei ole sitä.
Rakennuskosteus haihtui ekavuonna.
Tokavuonna oli jo 15 sisälämpönä.
Viimetalvena about 15...17.
Diffuusiot on toimineet, ei se tarvitse kamalan korkeaa lämpötilaa, etenkään jos ulkona paukkuu pakkanen.
Vettä on tullut harkon läpi vain ikkunoiden ympäristössä. Eli olen asiasta aiva pomminvarma. Joskus tästäin laittanen kuvat näytille.
"jota on helkkaristi valuharkoissa ja aiva helkkarin helkkaristi sipossa."
Sitä on kyllä rakentamisen jälkeen about sama määrä sipossa ja lammissa (jos osa valubetonin vedestä sitoutuu, silti lammi antaa tarvittavan tasoituksen esi ja jälkikastelun yhteydessä).
Kokemusta sekä jämäkästä, että Designista.Design helpompi työstää,kuin jämäkkä.Huomattavasti!
Mittatarkkuus suunnilleen sama;luotisuoraa ei saa kummastakaan lämpöharkkotyypistä.Seinä on niinku joulukuusi väärinpäin; harkko yläpäästä leveämpi kuin alapäästä.Johtunee sekä rakenteesta, että kuljetuksesta,no kuitulaasti oikaisee pohjia hyvin;pelkillä valkosilla tasoitteilla ei voi aloittaa.
LecaD:n pontti parempi huomattavasti,siinä on sentään uros- ja naaraspontti:Jämäkässä oikeastaan hidasteena jokapaikan urospontti=Joutuu käyttämään nokkalaastia=hidastaa
Uretaania voi laittaa nokkaan jos pala väljä, muuten turhaa.Laasti sisällä ja ulkona toimii niinku valmistaja ilmottaa(design)
LecaD raudoitusjärjestelmä eri planeetalta= tikakset sekä uriin että valukouruihin.
Kaikenkaikkiaan esimerkiksi näistä kahdesta valitsisin työstön kannalta ehdottomasti LecaD:n.
Mutta muuten hyvät ihmiset: ajatelkaa nyt "kiveä" on vain nimeksi varsinkin jämäkkä ja vast enimmäkseen tyroksia,herranen aika! Ja miljoona roiloa tänä päivänä seinään (sähköt). Kyllä kahi/tiilirunkoinen täystiilitalo on AIVAN toisella tasolla! Miettikää nyt kaksi kertaa.
Työmäärä? Väitän ettei tule yhtään työläämmäksi kuin tyroksitalot.
Tuli vielä mieleen,että roilottaessa noita tyroksiseiniä,suuri osa raudoituksista saattaa vaurioitua,jos roiloista tehdään riittävän syvät.
yhtään terästä roilottaessa. Kaikki sähköt mahtui hyvin raudan sisäpuolelta ja vesipisteet meni alta.
Design on helpompi työstää koska sen on kaikkein pehmein k-soraharkko.
Ulkoseinässä eristeestä on enemmän iloa, kuin kantavuudesta jota kaikissa harkoissa piisaa enemmän kuin tarpeeksi. Jos tekisin tiilitalon, niin kyllä sinne 130mm tiilen taakse ainakin 250-300mm villaa laittaisin. Ja se olisi minusta silti oikein hyvä talo. Vaikka jonku mielestä villaa ilmeisesti pitää olla ohuemmalti kuin kantavaa osaa.
Mutta tuosta roiloamisesta vielä Yleinen käsitys tuntuu olevan, että se on hirmuinen työ ja pölyä piisaa.
Pölyä ei tule nimeksikään kun hakee vuokraamosta roilokoneen ja imurin, jossa on automaaginen käynnistys.
Suurin osa roiloista on kuitenkin noin 20-30 cm pituisia ja muutama hassu sitten metrin mittaisia.
Harkoista ottaisin sen joka on halvin.
Siis ihan harkon tyypistä riippumatta. Ja halvin tarkoittaa tässä kokonaiskustannuksia.
Ainoastaan tiilitalosta olisin valmis maksamaan enemmän.
Meille valmistuu Jämäkkä -harkosta muurattu talo. Muita kevytsoraharkoista ei ole kokemusta.
Roilotuksesta: leikkasin 7 euroa maksaneella 100mm pikkurälläkällä ja muutaman euron timantilla roilon reunat ja piikkasin 30 eur poravasaralla auki. Pölyä tuli niin pirusti, ettei vaimo meinannut tuntea kun tulin illalla nukkumaan. Ikkunoita ei ollut vielä asennettu, joten leppeä syyskesän tuuli puhalsi leikkauspölyt veks naapurin valkopyykkiin.
Teräksistä ei ollut haittaa, timanttilaikka ei oikein pure teräksiin joten ne on helppo väistää.
Harkon nokkasauma lisää rakenteen lujuutta. Muurauslaastin puristuslujuus on muuten heikompi kuin Jämäkkä -harkon.
Aukon ylitykset meni helposti palkkiharkoilla, alle viritettiin tuet kakkosnelosista.
roilonnut....muutaman läpiviennin tein.!!
Onnistuu ne "vedot" ilman suurempaa pöllyttämistä.
Onko teillä kaikki lopulliset pinnat ns. pelkällä tasotteella??
Esim jos paneloi/levyttää jotain tai vast. niin mikäs sen parempi ja helpompi tapa viedä "vedot" kohdalleen.
Ja muutenkin sähkötarvikkeita löytyy juuri roiloamista(pöllyttämistä)kammoavan tarpeisiin.