Rauhaton

Minusta Suomen Dobberiyhdistyksen sivuilla oli aika vähän kerrottu rodusta; luonteestakaan ei oikeastaan mitään kuvausta! Ei rotumääritelmää, ym...

ei toopet ole rikkoneet ikinä mitään suurta. pentuna ehkä pureskellut upouutta kännykkää tms. olen tosin pitänyt pahimman tuhoamis-iän aikana niitä häkissä aina kun ovat jääneet yksin kotiin. Aikuisena ei siihen tarvetta. Kotona lähinnä nukkuvat/löhöilevät sohvalla. Ulkona lenkkeillessään mielellään pientä härdelliä. Ainakin ovat koko ajan tarkkana kun porkkana. Eli hieman rauhatonta välillä. Kun olin hankkimassa ekaa toopea sanottiin että täytyy hankkia haavi, jos meinaa saada sen kiinni! Enpä ole haavia ikinä tarvinnut, kilttejä ovat olleet. koulutettavuus ja käsiteltävyys ovat tietysti yksilöllisiä,mutta niinkuin muidenkin koirien kanssa, vaatii myös toopet vain pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä..ja runsaasti rakkautta!;)

Toopet toki vilkkaita ja energisiä ja ehkä tuon luontaisen "vartiointinsa" ja näiden muiden ominaisuuksien perusteella jotkut ehkä mieltävät sen rauhattomaksi.

Meidän Toope ei ole koskaan tuhonnut mitään vessapaperirullaa kalliimpaa:D
Kotioloissa tosi rauhallinen, ja makoilee omalla paikallaan. Sohvalle tai sänkyyn ei ole mitään asiaa!:) Jos jää yksin kotiin niin saattaa kengän ottaa unikaveriksi luultavasti vain siksi että on tuttu haju siinä vieressä:D Tosin yksin ollessaan vartiointi vietti meitin Toopella vahvistuu 100%, saattaa pitää vähän mekkalaa jos kuulee jonkin kiinnostavan äänen jostain. Alle vuoden ikäistä Toopea (kuten varmaan mtn muutakaan rotua) ei kannattaisi jättää ilman virikkeitä yksin kotiin, meillä oli "raksupallo" ja piilotetut namit ym. jotta oli edes jotain tekemistä, pelkäsin niin uuden sohvan ja sängyn puolesta:D Onneksin turhaan:)

Se on tietysti ihmisestä itsestään kiinni miten kokee tuon koulutuspuolen...mun mielestä Toope on aika helppo koira kouluttaa ja käsitellä kun on itse todella päättäväinen ja kova! Joku lessukka ehkä saattaisi kokea koiran vaikeaksi, ja jos ei Toopelle näytä omaa paikkaansa laumassa niin tokihan se saattaa yrittää napata alfa-paikkaa, joten on tehtävä nuoresta asti selväksi arvojärjestys.
Se on vähän niinkun lapsen kasvatus:D Eihän lastenkaan anneta hyppiä silmille ja heille asetetaan rajat, jo ihan siksikin että heidän on hyvä ja turvallinen olla.

On tuurista kiinni millaisen saat. Voi olla rauhaton, ylienerginen, rauhallinen, voi rikkoa tai olla rikkomatta. Riski on aina olemassa. Pahimmillaan voi laittaa kämpän remonttiin. Uros vaikeampi kuin narttu, useimmiten. Voi olla että tuhoaa jos ei tarpeeksi aktiviteetteja, on yleensä työkoira eli vaatii tekemistä ja koulutusta ja aikaa, mitä aiot harrastaa jotta saa tehdä tarpeeksi? Energiaa riittää. Riippuu ihmisestä ja koirasta onko vaikea käsitellä/kouluttaa. En ottanut eka koiraksi. Hyvä olla kokemusta ja tietoa koiran koulutuksesta. Lue palstalta muita juttuja niin saat käsitystä, esim. eroahdistus voi olla hankala kerrostalossa. Perehdy kunnolla ennen päätöstä, koska jos otat, elät sen kanssa 24 tuntia/vrk. Siinä vastausta kysymyksiisi näin aluksi. Onnistuneena upea koira, epäonnistuneena helvettiä. Meillä asiat hyvin:)

...entinen "toope" oli aina liikkeellä kun jossain narahti..(ja yleensä vielä kovalla metelillä)..Nykyinen kotona ollessaan pääsääntöisesti nukkuu ja löhöää..Jos on hereillä niin syö tai touhuaa omien lelujensa kanssa..Eli kovasti vaihtelee..

Kun olet koiraa ottamassa, varmistu siitä että kasvattaja jolta pennun otat on oikeasti kiinnostunut koirasta ja sen omistajien hyvinvoinnista vielä senkin jälkeen kun nimet on paperissa ja raha vaihtanut omistajaa!
Oikeanlainen kasvattaja on tukenasi ja myös toiveittesi perusteella osaa valita pennun jonka luonne tuntuu sopivimmalta omiin "tarpeisiisi".

Muista kuitenkin että koira on, rodusta riippumatta, yli 50% ympäristötekijöiden muokkaama, joten suurta vastuuta koiran luonteesta ja käyttäytymisestä kantaa se "remminpää".
Kuten joku aikaisemminkin kirjoitti, on muistettava että kyseessä on alunperin työkoiraksi kehitetty rotu. Näin ollen laiskan ihmisen koirasta ei ole kyse ja mitä enemmän aktiviteetteja sinulla on koirallesi tarjota, sitä onnellisempi on yhteiselonne.

Ole varautunut siihen että varsinkaan dobermannin kaltainen rotu ei mukaudu elämään elämää jota tällä hetkellä elät, vaan sinun on pennun muuttaessa uuteen kotiinsa elettävä "sen ehdoilla" eli otettava huomioon että koira vaatii ennen kaikkea riittävästi aikaa.

Kun teet pohjatyön huolella ja panostat koiraasi ja sen kasvatukseen, koulutukseen, aktivointiin, on sinulla mukava elämä edessä maailman valloittavimman rodun parissa (ei puolueeton mielipide ;O)

Mieti etukäteen kuinka paljon olet valmis uhraamaan aikaa koiran liikuttamiseen, kouluttamiseen yms. ja juttele jonkun kasvattajan kanssa. Rotuja on muitakin ja onnellista niin kasvattajalle, koiralle sekä omistajalle itselleen olisi, jos jokainen pentu saisi luonteensa edellyttämän kodin.
Paljon on rotuja jotka tyytyvät vähempään, kysymys onkin tyydytkö sinä ;)?

Onnea pennun hankintaan ja ennen kaikkea sopivan kasvattajan metsästykseen!
Siitä kaikki lähtee..