14v ja 20v

No onhan teillä kyl vähän tota ikäeroo...Mut sehän riippuu ihmisistä..Mä oon kohta 16 ja oon parikymppisen kans..mut 14..aika nuori

mikä oli pointti?

itse olen 17 ja seurustelen 28 vuotiaan kanssa... että mun mielest iällä ei ole merkitystä vaan sillä että rakastaa ja välittää ja on onnellinen hänen kanssaan..... ikäero ei haittaa.....

14 ja 19... En ollu eka kiinnostunut tytöstä mutta hitto ku menin siihen rakastuun...

Ootkos puhunut sen kanssa? Itse sain kerrottua tytölle tunteistani... Kirjoitin kanssa et mua vähän vaivaa tää ikäero...

Mut saas nähdä mitä tästäki tulee...

Ongelma on AINA muut ihmiset.

Hanki elämä, olla nyt 20v jätkä 14v lapsen kanssa! Vitun raukka, et taida saada samanikäisiä!?

Mullä on 1v tyttöystävä, mennään tänään naimisiin!

Kai munkin pitää 26v pokaa joku 16v muija ja naida sitä reilusti, koska en saa tällä ketään

6 vuotta on aika suuri ikäero, varsinkin tossa iässä. 14-vuotias on loppupeleissä ihan lapsi, vaikka näyttäisikin ulkoisesti kehittyneeltä.

Mietippä mitä ongelmia teillä voi tulla. Hän ei pääse ravintoloihin, ei välttämättä edes ruokaravintoloihin iltaisin. Seksiä et oikeestaan saisi lain mukaan harrastaa hänen kanssaan ennen kuin hän täyttää 16-vuotta..

Teillä on kumminkin aika erilainen ajatusmaailma, jollet ole hyvin jälkeen jäänyt. Olethan kumminkin jo 20, eli siis "aikuinen". Ja hän on 14-vuotias, pikkutyttö yläasteella... Kyllähän sen jo huomaa tuosta, että hän roikkuu perässäsi melkeen joka paikkaan. Muistanpa vaan oman nuoruuteni... :)

Ja mitäs 14wee sulle voi tarjota? Älykästä keskustelua ja elämänkokemusta?

On sitä pahempia nähty ja kuultu.. toisilla toimii,toisilla ei.. mut muista tuo Suomen laki.. onko se 14-veen ihastus kumminkaan niin lopullista? et kannattaako? ittekki oon 14vee..

Eipä tuo ikäero ole uutta auringon alla. Nyt siitä pidetään kauheaa metakkaa, mutta muutaman vuoden päästä - jos suhde sattuu kestämään - se ei enää ole kummoinenkaan asia.

Usein kuvitellaan että miehet jotka seurustelevat itseään nuoremman kanssa ovat jotenkin henkisesti jälkeenjääneitä. En hyväksyisi väitettä. Mieleen tulee, että miehen pitääkin ehkä olla ikäisiään kypsempi. Oletko valmis hyväksymään sen että tytön vanhemmat asettavat rajat seurustelulle: ymmärrätkö miksi hänellä on kotiintuloajat? Ja miksi hänen vanhempansa saattavat kysellä yksityiskohtaisestikin menoistanne? Jos uskot että pystyt pitämään asialliset välit hänen vanhempiinsa, homma voi vaikka toimia siltä osin.
Mitä haluat hänestä? Kuten yllä mainitaan, lain mukaan et saa mennä hänen kanssaan sänkyyn. Toisaalta - pelkkä seksi nyt ei kauan pidä mitään suhdetta pystyssä. Miten vietätte aikaa? Mitkä asiat teitä yhdistää?
Ja entä sitten kun tämä nuori tyttö löytää uuden ihastuksen? Se käy muuten käden käänteessä jos niikseen on.
Pienenä rohkaisuna: olen erään chattisivun vakkari, ja kyllä aikuisilla ja teini-ikäisillä näyttää olevan paljonkin yhteisiä puheenaiheita. Ei tilanne mun mielestä toivoton ole.

Tiedän tapauksia, joissa seurustelu on alkanut tytön ollessa murkkuikäinen, ja suhde on kestänyt. Mutta vanhemmalta osapuolelta se varmasti vaatii erityistä pitkämielisyyttä.

Haluaisin sanoa, että kokeile, mutta muista että sinun pitää kohdella häntä erityisen hienotunteisesti. Ja ehkä sinun kannattaa myös pikkuisen huolehtia siitä, että merkittävät ihmiset saavat huomata hienotunteisuutesi.

Ei sillä ikäerolla ole loppujen lopuksi juuri yhtään mitään merkitystä, jos vain suhteen kummatkin osapuolet tuntevat olonsa mukavaksi. Ikä on kuitenkin vain kaksi numeroa henkilötunnuksessa. Jos kaksi ihmistä oikeasti välittävät toisistaan, niin ei pitäisi ruveta laskemaan vuosilukuja ja loppujen lopuksi ilmoittaa, että "hei sori, sä oot nyt mulle kaksi vuotta liian vanha". Tietenkin jotkut rajat pitää olla viitaten pedofiliaan.
Itse en ole koskaan seurustellut ns. "oman ikäisteni" kanssa monistakin syistä. Mulla oli kuitenkin takana jonkinmoinen elämän koulu ja sitä myöten jouduin kasvamaan hyvinkin nopeasti ja oppimaan pitämään itsestäni huolta.
Nykyinen suhteeni alkoi minun ollessa 15-vuotta ja mieheni oli tuolloin 27 v. Me ei juurikaan juteltu tuosta paljon kohutusta ikäerosta ennen kuin sitten, kun jo asuttiin yhdessä. Ja silloinkin lähinnä naureskeltiin asialle...
Ainut ongelma mikä on tullut vastaan on muut ihmiset. Niiden oli varsinkin alkuun hyvin vaikea hyväksyä meitä ja ikäeroamme kauhisteltiin paljonkin. Pää pystyssä vain kuljimme eteenpäin ja ne ihmiset, joille tämä ikäero oli ylitse pääsemätön juttu sai jäädä taaksepäin.
Älkää missään nimessä haudatko tunteitanne pelkän ikäeron vuoksi. Järjen käyttö ei kuitenkaan ole kiellettyä, kunhan ei anna sille liikaa valtaa.