Eli kuinka kauan perintätoimistolla on oikeus periä laskua?Kuulin että siinä olisi joku aikaraja?
Ja eikö niitä ihme kuluja kuulunut vähentää jotenkin,vai olenko ihan väärässä?
Otetaan esimerkiksi velka vuodelta 1993 ja summa 150,nyt tulee lappu jossa summa 4000e,maksuaikaa viikko.
Onko ihan normaali näillä uusilla muutoksilla?
T;tyhmä nuori,nyt tyhmä aikuinen
Ja eikö niitä ihme kuluja kuulunut vähentää jotenkin,vai olenko ihan väärässä?
Otetaan esimerkiksi velka vuodelta 1993 ja summa 150,nyt tulee lappu jossa summa 4000e,maksuaikaa viikko.
Onko ihan normaali näillä uusilla muutoksilla?
T;tyhmä nuori,nyt tyhmä aikuinen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Perintätoimistolla on oikeus periä laskua just niin kauan, kuin toimeksiantaja haluaa. Velat eivät vanhene koskaan, jos vain muistaa uusia saatavansa määräajoin. Ainoa muutos tässä asiassa on se, ettei ulosoton kautta perintää jatketa enää 15 vuotta kauempaa.
Perintäkulujen määrä on rajoitettu, näet tarkat summat vaikkapa googlaamalla. Mutta sen sijaan, jos velkasi on vuodelta 1993 niin korkokulut ovat varmasti huimat!
Mutta sen verran lisänä, että itse asiassa joitakin velkoja perintätoimistot eivät edes siirrä eteenpäin ulosottoon, vaan pitävät itsellään perinnässä ja aina välillä yrittävät. Ihan miten toimeksiantaja haluaa. Tosin jos ei saa perinnän kautta mitään, niin turhaa vaivaa toimistolle ja turhia kuluja velkojalle. Ulosotto kuitenkin siitä varma paikka, että perinnässä on jo kovemmat keinot. Tyhjästä tietty paha nyhjäistä siinäkin, eli eipä se rahaa tuo velkojalle oli missä vain jos velallisella ei ole mistä ottaa.
Mutta tosiaan velat eivät häviä mihinkään, vaan mahdollisuus periä niitä ulosotossa häviää uusien systeemien mukaan aikanaan. (Kirjoita googleen ulosotto, en muista suoraa linkkiä, ja katso sieltä MUUTOKSIA ULOSOTTOON VUONNA 2004 -kohta). Sieltä näet vanhenemissysteemit.
Mutta siis luottotiedot eivät palaa jos velkoja ei maksa, eivätkä velat katoa. Ainoastaan niiden perintä ei onnistu enää ulosottoteitse. Velkojalta ne eivät häviä mihinkään, kunhan vain tietyin lakisääteisin vuosivälein muistetaan laittaa uudestaan ns. aktiiviseksi ja perintään velalliselta.
Toisille tietty velat ovat tässä vaiheessa lukuja paperilla ja toisille isompiakin rasitteita. Ero kuitenkin on siinä, että perintätoimisto ei voi tehdä ulosoton pakkotoimenpiteitä, se voi vain lähettää laskuja ja muistutuksia. Samoin kuin itse velkojakin.
Kertyneet korotkaan eivät minnekään häviä, ne ovat ne joita on kertynyt. ELLET pääse suoraan velkojan kanssa sopuun asiasta. Perintätoimistokaan ei ole se joka asiassa tekee päätöksen, ellei velkaa ole myyty kokonaan heille perittäväksi eikä ole enää mitenkään velkojan vallassa. Perintätoimisto on vain välikäsi, joka välittää tarjoamasi ehdotuksen velkojalle ja ilmoittaa hyväksytäänkö. Tietty joku velkoja voi hyväksyäkin isomman könttäsumman ja pääsette sopimuksen esim. osan koroista mitätöitymisestä, mutta virallisemmat tahot eivät kyllä diilejä juuri tee.
Jos esimerkkisi nyt oli jotain aitoja summia, eli 150e aikanaan ja nyt summa 4 000 euroa. Ja maksaa olisi ollut aikaa 13 vuotta:) Voin kuvitella mitä mieltä kuka tahansa velkoja on kummemmista sopimuksista tässä tilanteessa.
Nykyään on systeemi perintämaksukatoista jne. mutta ei se vaikuta jo kertyneisiin, niiden summa on se mikä on ehtinyt tulla.
Se mitä voit kuitenkin itse tehdä, on varmistaa ettei laskun periminen ole jo vanhentunut. Useimmiten ei, mutta 10 vuotta on aina jona pitää uusia periminen. Jos ajatellaan, että tuon vuoden 1993 jälkeen ennen tätä hetkeä ei ole tullut kukaan asiaa uusineeksi ja nyt on herätty perimään, on aikaa jo niin paljon mennyt ettei ole enää oikeutta tähän. Tällaisessa tapauksessa lasku on jo mitätön. Eli toisinsanoen jos koko 13 vuotta olisi kulunut eikä ole tällä välin mitenkään sinulta peritty.
Kyllä noita maailmalla aina välillä putkahtelee laskuja, joita ihan täkynäkin heitellään maksuun velkojan itsekin tietäessä unohduksen käyneen ja ettei enää voisi maksattaa. Perintätoimistoltakin voi helposti tulla kirjeitä jotka ovat aiheettomia, kaikki menee koneen kautta joten äkkiäkös tekniikka takkuaa ja ei mikään laskuri laske ja totea, että jokin velka on vanhentunut kun ei ole pidetty vireillä.
Se sitten pitää itsesi pystyä myös osoittamaan, ettei ole peritty. Se ei riitä, että väittää ettei ole saanut postia tai ilmoituksia. Paperilla pitää pystyä osoittamaan, ettei ole pidetty vireillä. Se onkin jo vaikeampi homma.
Velanperimistilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että velallisen pitäisi pystyä todistamaan, että hän EI ole saanut perintäkirjeitä kymmeneen vuoteen. Jos velkoja väittää velkaansa asiallisesti perineensä ja velallinen puolestaan inttää, ettei ole muistutuksen muistutusta saanut, kumpaa oikeus uskoo?
Tilanteessa, jossa (luonnolliselta tai juridiselta)henkilöltä koetetaan perusteettomasti karhuta jotain, tämä asia todellakin merkitsee jotain. Lusmuilevat tai varattomat tosivelalliset ovat sitten kaksi eri juttua sinänsä.