Kuulin toissapäivänä (?) radiosta Khalil Gibranin runon, jossa kerrottiin lapsista ja heidän kasvamisestaan ja jotain sen tapaista, että emme omista heitä. Minusta tuo runo kuulosti todella kauniille.
Tietääkö kukaan tuon perusteella mikä runo voisi mahdollisesti olla kyseessä ja mistä sen runon voisin saada? Sanoja en muista ulkoa.
Kävin jo lukemassa kirjastossa Khalil Gibranin kirjoja, mutta yhdessäkään paikalla olleista kirjoista ei löytynyt kyseistä runoa.
Tietääkö kukaan tuon perusteella mikä runo voisi mahdollisesti olla kyseessä ja mistä sen runon voisin saada? Sanoja en muista ulkoa.
Kävin jo lukemassa kirjastossa Khalil Gibranin kirjoja, mutta yhdessäkään paikalla olleista kirjoista ei löytynyt kyseistä runoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
- Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,
sanoi:
Puhu meille Lapsista.
Ja hän sanoi:
Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.
He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä
itsestänne.
Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he
sittenkään kuulu teille....
Tämä runo löytyy mm. kirjasta "MAAILMAN RUNOSYDÄN"/WSOY/Hannu ja Janne Tarmio
Toivottavasti löydät ;D
Että nimeä tuolle runolle ei ole ja että laitoin vain katkelman...
Mahtaisiko mennä jotakuinkin näin:
"Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.
He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne.
Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.
Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.
Sillä heillä on omat ajatuksensa.
Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan.
Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa, minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne...".
Jos tämä on etsimäsi teksti, se löytyy Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta. Loistava teos muutenkin.
Suuret kiitokset teille molemmille. Ilmeisesti puhutte samasta runosta ja se vaikuttaa juuri etsimälleni runolle.
Lähdenkin saman tien katsomaan, olisiko kirjasto vielä auki.
Hyvää juhannusta teille!