Koska en löytänyt parempaa palstaa aiheelleni, pistän tämän tänne koska tämä liittyy kuitenkin käytökseen jne.
Suomessa ei osata palvella eikä asiakasta arvosteta. Kaikki on tehty mahdollisimman itsetoimiseksi eikä palveluhenkisyyttä juurikaan löydy monelta, vaikka juuri sille olisi varmasti kysyntää.
Esimerkki 1: Menet kahvilaan, joudut itse ottamaan kahvisi ja pullasi, purkkaa märehtivä/sitruunan syönyt kassa rahastaa sinut ja pääset etsimään istumapaikkaa itsellesi.
Esimerkki 2: Haet yksityiseltä puolelta lääkäripalvelua, koska sait ikävää kohtelua julkisella. Yksityinen lääkäri alkaa lähes väittelemään kanssasi, jos kehtaat kertoa hieman kuinka sinuun suhtauduttiin yleisellä ja valistaa sinua, kuinka rankkaa kys. työ on jne.
Esimerkkejä löytyy niin paljon kuin löytyy ihmisiäkin. En tosin menisi vannomaan, että muissa maissa palvelu on yhtä surkeaa ja nyrpeää; vrt. USA. Persettä ei tarvitse alkaa nuolemaan, mutta jos asiakas sijoittaa esim. yksityisen puolen lääkäripalveluihin, pitäisi sillä rahalla saada jo vähän sympatiaakin, eikö teistä? Ja miksi maksaa surkeasta kahvista pakastepullasta 4€, kun et saa edes sitä hymyä kassalta(pöytään tarjoilusta ym. puhumattakaan), saat ennemminkin tuntea syyllisyyttä kun kehtasit valita juuri sen kahvilan ja häiritä kassaa! Tässä on ongelma.
Asiakaspalvelijat varmaan käyvät kimppuuni, mutta ei voi mitään; olen itsekin alalla ollut ja edelleen olen sitä mieltä, että esim. kiire ravintolassa tai puute henkilökunnasta terveyskeskuksessa EI ole mikään syy alkaa sättimään asiakasta tai edes kertoa, miksi palvelu tökkii. Se ei yksinkertaisesti KUULU asikkaalle!! Missä on ammattimaisuus? Tietävätkö nykyiset "kyl-mä-palvelen-jos-mulle-ollaan-kilttejä" työntekijät, että jollain (sairaalla) tavalla asiakas on aina teitä hitusen ylempänä, koska hän teidät elättää?
Selvennykseksi: En tarkoita, että pitäisi vain hymyillä nätisti, jos asiakas valittaa. Silloin pitäisi muistaa se oma asemansa, oma vastuunsa- ennenkuin tuot asiakkaan tietoon, mikä idiootti hän mielestäsi on, mieti vielä kerran että kenen palkasta se lopulta on pois...
Suomessa ei osata palvella eikä asiakasta arvosteta. Kaikki on tehty mahdollisimman itsetoimiseksi eikä palveluhenkisyyttä juurikaan löydy monelta, vaikka juuri sille olisi varmasti kysyntää.
Esimerkki 1: Menet kahvilaan, joudut itse ottamaan kahvisi ja pullasi, purkkaa märehtivä/sitruunan syönyt kassa rahastaa sinut ja pääset etsimään istumapaikkaa itsellesi.
Esimerkki 2: Haet yksityiseltä puolelta lääkäripalvelua, koska sait ikävää kohtelua julkisella. Yksityinen lääkäri alkaa lähes väittelemään kanssasi, jos kehtaat kertoa hieman kuinka sinuun suhtauduttiin yleisellä ja valistaa sinua, kuinka rankkaa kys. työ on jne.
Esimerkkejä löytyy niin paljon kuin löytyy ihmisiäkin. En tosin menisi vannomaan, että muissa maissa palvelu on yhtä surkeaa ja nyrpeää; vrt. USA. Persettä ei tarvitse alkaa nuolemaan, mutta jos asiakas sijoittaa esim. yksityisen puolen lääkäripalveluihin, pitäisi sillä rahalla saada jo vähän sympatiaakin, eikö teistä? Ja miksi maksaa surkeasta kahvista pakastepullasta 4€, kun et saa edes sitä hymyä kassalta(pöytään tarjoilusta ym. puhumattakaan), saat ennemminkin tuntea syyllisyyttä kun kehtasit valita juuri sen kahvilan ja häiritä kassaa! Tässä on ongelma.
Asiakaspalvelijat varmaan käyvät kimppuuni, mutta ei voi mitään; olen itsekin alalla ollut ja edelleen olen sitä mieltä, että esim. kiire ravintolassa tai puute henkilökunnasta terveyskeskuksessa EI ole mikään syy alkaa sättimään asiakasta tai edes kertoa, miksi palvelu tökkii. Se ei yksinkertaisesti KUULU asikkaalle!! Missä on ammattimaisuus? Tietävätkö nykyiset "kyl-mä-palvelen-jos-mulle-ollaan-kilttejä" työntekijät, että jollain (sairaalla) tavalla asiakas on aina teitä hitusen ylempänä, koska hän teidät elättää?
Selvennykseksi: En tarkoita, että pitäisi vain hymyillä nätisti, jos asiakas valittaa. Silloin pitäisi muistaa se oma asemansa, oma vastuunsa- ennenkuin tuot asiakkaan tietoon, mikä idiootti hän mielestäsi on, mieti vielä kerran että kenen palkasta se lopulta on pois...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kertomasi kuullostaa tutulta.
Tässä oma kokemukseni: Tilasimme ravintolaan pöydän 10 hengelle. Siellä sanottiin, että voidaan joutua kahteen eri pöytään. Kun menimme ravintolaan he tarjosivat meille kahta vierekkäistä pöytää. Ihmettelimme miksi niitä ei voi yhdistää ja vastaukseksi tarjoilija urputti jotain epäselvää. No, me tartuimme toimeen ja siirsimme pöydät itse yhteen. Jossain vaiheessa tarjoilijakin tuli avuksi, kun huomasi, että me ollaan tosissamme. En ole koskaan matkoillani tavannut moista kohtelua. Aina ollaan saatu yhteinen pöytä koko isolle porukalle, ilman erityis pyyntöjäkin.
Hesalaisista taxeista mulla on pelkästään hyviä kokemuksia. Samoin kavereilla. On jopa talutettu kotiovelle, jos on sattunut ottamaan vähän liikaa tms. Se on sitä kunnon palvelua!
Ajattelen lämmöllä niitä taxikuskeja, jotka Hesan yössä ajavat. Se ei varmasti aina ole mukavaa ja siksi olen iloinen, että minun kohdalleni on aina sattunut mukava ja hyväntuulinen kuski. Työniloa teille!
Itse aina jos kohtaan huonoa palvelua, en vaan ajatteli mielessäni, että on paskamainen henkilö, vaan sanon yleensä mitä mielessä liikkuu. Asunu sen verran kauan ulkomailla (Japanissa), että tottunu hyvään palveluun. Suomessa kun käy vituttamaan joku, niin hyvin sille voi vähän sanoa takasin.
Itsepalvelutiskin koluttuasi läpi, saatuasi "kurakupin ja käntyn" halutessasi maksaa rahalla, alkaa MYYJÄ tiukkaamaan "hyvän palvelun nimissä" tuleeko muuta tuleeko muuta?? Voi vittu sanon minä ! Itsepalvelutiskillä???
Nää meitin tienvarsien KURAKUPPILAT.
myöhässä aikataulustaan.
Laitoin palautetta ko. bussifirmaan, ettei ole asiakkaan syy jos aikataulut mättää. Eipä ole sieltäkään pahoittelua kuulunut.
Nimim. kävellen olisit jo perillä
Ehkä sun asenteessa on vikaa, koska mä olen ainakin saanut ihan hyvää palvelua kahviloissa ja lääkäriasemilla. En ymmärrä mistä puhut. Itse olen aina ystävällinen, ehkä metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Toki silloin tällöin törmää huonoihin asiakaspalvelijoihin, mutta harvemmassa ne tapaukset kuitenkin on.
Tässä varmasti juuri erottuu ihmiset, jotka ovat tyytyväisiä, kunhan saavat kahvinsa ja pullansa. Itse haluan rahoilleni vastinetta, enkä todellakaan esim kahvilassa/ravintolassa kuskaa käyttämiäni astioita keräilyvaunuun.Taikka tyydy raakaan pullaan ja vanhaan kahviin. Tai liian lämpimään punaviiniin yms.
Itse olen palvelualalla ja olen mielestäni hyvä siiinä. Kaikki eivät vain sovi alalle.
Moni firma ottaa töihin opiskelijan, jonka motivaatio on jossain ihan muualla, kun työssä, jota hän tekee pari tuntia illassa... Tällainen säästäminen palkkakustannuksissa voikin koitua yritykselle pitemmällä aikavälillä kalliiksi.
Hyvä itsetunto ja kyky ottaa korjaavaa palautetta vastaan, ovat ehdottoman tärkeitä ominaisuuksia. Aina oppii jotain ja palvelun laatua saadaan näin parannettua.
Tuota tuota, oli ihan pakko vastata tähän. Poikkeuksiakin nimittäin on. Itse teen töitä satunnaisesti asiakaspalveluammatissa rahoittaakseni opintojani ja pyrin kyllä olemaan ystävällinen ja myönteinen asiakaspalvelija. Hymyilen ja toivotan hyvää päivää ja kiitän ja sanon ole hyvä ja huikkaan vielä heihei kun asiakas tiskiltäni lähtee.
Minulle työ on lottovoitto, koska pystyn opiskelemaan sen avulla ilman lainaa. Olen kiitollinen työpaikastani ja koska en homehdu tiskin takana jatkuvasti osaan ottaa siihen sen asenteen että se on hauskaa vaihtelua nenä kirjassa istumiselle. :)
Asiakaspalvelusta. Metsä vastaa kuten sinne huudetaan. Itse olen yleisesti myönteinen ja ystävällinen asiakas, mutta jos en saa palvelua tai se on mielestäni huonoa huomautan siitä.
Kunnioitan asiakaspalvelualoilla työskenteleviä ihmisiä jotka oikeasti jaksavat olla energisiä ja iloisia. Se on joskus rankkaa. Silti: Hyvä asiakaspalvelija voi pelastaa jo mönkään menossa olevan päivän!
Törkeimpiä ovat puhelin myyjät. Eivät lopeta, vaikka sanoo ei kiitos! Sitten on vaan pakko lyödä luuri kiinni, vaikka mieluummin lopettaisi tuohon ei kiitos -lauseeseen.