löytyykö muita himourheilijoita? Itse olen ihan koukussa ja treenaan 8-12 tuntia viikossa salia, aerobicia, spinningiä. Tykkään sporttisista, ehkä hieman poikamaisista tytöistä. Itse olen enemmän ehkä femme, mutta en mikään hirveän naisellinen tyyliltäni. Olisi kiva tietää onko täällä muita urheilijoita ja mitä lajia harrastatte?
Supertreenaajat
sportgirl
533853
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
on on koukussa oon, samoin sporttinen leidi viehättää minuakin.
Täytyy sanoa, että etenkin maastopyöräily on lähellä sydäntäni, mutta arkiliikkumisen oheistuotteena tuota pyöräilyä tulee hyvin paljon.
XC-maastoa vai dirt/DH? Itse enemmän jälkimmäistä... :)
Enemän tykkään tuon puutavaran kanssa nyhjäämisestä. Koivet niin raavittuja, että ihmiset varmaan luulevat että minä kasvatan kissoja.
Kaikkeni olen tehnyt pyöräni tuhoamiseksi paitsi ampunut sitä.
ajelet? Ostin tänä keväänä ensimmäisen täysjoustomaasturin, mutta nyt se pölyttyy varastossa, kun teloin itseni muita lajeja harrastaessa ennen kuin ehdin kertaakaan maastoon asti! Harmittaa!!!
nykyisin... Se on aika perusmallin Dirt-pyörä, mutta toimii loistavasti ja geometria sopii minulle. Toivottavasti urheiluvammasi paranevat... voitais vaikka sopia ajotreffit myöhemmälle ajankohdalle ;)
kunhan kirurgi niille ens viikolla jotain tekee... Voi jäädä rankemmat ajoreissut ens kesälle! Mutta täällä meidän suunnalla ei ainakaan maasto lopu kesken...
Hyvä on, että saat hoidettua kintun kuntoon... Mutta toden totta, leikkaushoito asettanee rajoituksia tämän kesän riennoille - eli ehkä fillaroimme toiste. Kävisikö talvella skimbailu tai lautailu... meinaan, jos ei jaksa ensi kesää odotella, että saisi seuraa toisesta hurjapäästä ;)
Eli halpispyörä kaiken lisäksi.
fillari!
Kunhan ei tartte nurinpärin polkeee...
vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältävä laji tule kysymykseen... Mutta menee tosiaan jokunen kuukausi ennen kuin uskaltaudun liikenteeseen!
kilpaurheilija. Kilpaura päättyi jokunen aika sitten erinäisten vammojen vuoksi, mutta urheileminen ei ole silti jäänyt. Sitä kun on pienen ikänsä urheillut, niin en osaa olla liikkumatta. Nyt liikkuminen ei tosin ole enää ohjelmoitua ja tarkasti suunniteltua niin kuin ennen, vaan nyt saan tehdä sitä mitä haluan ja silloin kun huvittaa. Vapaus on ihana asia!
Mutta muistakaa, että urheilija ei tervettä päivää näe - en mie ainakaan! Koko ajan on joku paikka rempallaan ja se rajoittaa lajivalikoimaa aika paljon...
Urheilullista kesää!!!
on jonkun verran paikat reistaillu, et kiivaimmat pomppimiset on pitäny jättää vähemmälle. Nivelet ei kestä. Mitä treeniä pystyt nykyisin tekemään ja kuinka paljon? Mä oon huomannu, et spinning sopii mulle aika hyvin, mut vähän pelottaa et siinäkin nivelet kärsii. Pitäis kai syödä kalkkia ja magnesiumia...
Nivelille glugosamine on parasta. Saat sitä esim. JRFitnessistä, tai muusta lisäravinteita myyvistä liikkeistä, myös reseptillä on tuotetta saatavilla apteekista (tulee halvemmaksi).
mulla on resepti (ja lääkkeet) johonki tommoseen aineeseen, mut en oo pystyny syömään. ne on NIIIN pahoja! Ekan kerran oksensin ne ja sen jälkeen on jo pelkkä purkin haju riittäny pitämään ne poissa suustani. Hyväähän ne varmaan tekis, mutta...
kiitti vinkistä. vaivaako suakin nivelet? jotenkin pelottaa, et vaivat pahenee enkä kestäis sitä, et urheilu pitäis lopettaa. Jatkaisin varmaan henkeni uhallakin, koska se on mulle kaikki kaikessa...onko sulla pahatkin vaivat?
treenaaminen jää ainoastaan ylä- ja keskikropan treenaamiseen puntilla. Polvi on rikki, joten käveleminenkin on vaikeaa - vähän rajoittaa harrastamista!!!
Salilla on tullu nyt käytyä 2-4 kertaa viikossa, aikatauluista riippuen. Tosi vähäiseltä toi määrä tuntuu, kun aikaisemmin treenasin semmoset 10-18 tuntia viikkoon. Se siis sisälsi hyvin monipuolista treeniä. Ehkä taas sitten kun saan paikat jonkunmoiseen kondikseen...
Uskoisin, että jokaista joka on punttia nostellut enemmän ja pitkään niin niveliin tulee kaikenlaista kremppaa.
krempat taitaa johtua muusta kuin puntin nostosta. Aktiivisen kilpauran aikana treeniin kuului suht vähän punttien kanssa ähertämistä. Nyt tulee ahkerammin käytyä, kun en tosiaan muuta oo voinu puoleentoista kuukauteen tehdä...
vesijuoksua vaan 3x1h viikossa alkuun, kyl se siit sit lähtee ja uintia myös..
miten sä olet sopeutunu, ku et voi enää entiseen malliin treenata vai onko se tulevaisuudessa vielä mahdollista? Millaista kilpauraa sulla on ollu, jos saa kysyä? Ootko miettiny uimista tai spnningiä vai kestääkö sun paikat sitä? Mä en tiedä mitä tekisin, jos mä en enää vois treenata jostain syystä. Ehkä jollain lailla pelkään myös, et joku päivä mun nivelet ei enää kestä. Urheilu on mun elämän keskiössä ja tiukkaa tekis, jos siitä joutuisin luopumaan.
ei ole toisaalta ollu sopeutuminen ei-urheilijan elämään! Jos puolet elämästään urheilu on ollut se asia, jonka mukaan on muut jutut sumplinu, niin voit uskoa, että viimeset puol vuotta on aika ajoin melkoista itsensä kanssa taistelua. Sitten kun on vielä samalla kuunnellu kipuja ympäri kroppaa. Ens ees muista, millon ois ollu sellanen päivä, ettei mihinkään ois koskenu... Mutta sopeuduttava vaan on. Toisaalta on ollut ihan mukava viettää rennompaa ja vapaampaa elämää, sillä kilpaurheilijan elämän on melkoisen kurinalaista. Asioilla on aina tarkoituksensa. Ehkä minun kohdalla tarkotus on vähitellen rauhottua ja asettua aloilleen eikä reissata koko ajan.
Uinti... ei käy - mun olkapää ei tykkää siitä ;)
Spinnig... ei taida olla mun mieleen sekään ;) Mutta enköhän jotain keksi kunhan tästä taas jaloilleni ja vauhtiin pääsen. Rakastan yli kaiken pelata kaikkia mahdollisia pallopelejä, joten enköhän suuntaa niiden pariin, vaikka ne aika riskialttiita lajeja onkin. Ja sitten etsin myös maastopyöräni varastosta pölyn seasta ja kruisailemaan pitkin metsäpolkuja...
Kilpaurani oon erään talvisen lajin parissa viettäny, tarkemmin en taida kertoa.
...toivottavasti jaksat jatkaa uutta elämää positiivisin mielin ja avoimena uusille asioille. Moni tilanteessasi varmaan masentuisi, mutta sä vaikutat ainakin optimistiselta, mikä sinällään on jo hieno juttu. Elämässä on paljon muutakin.
Välillä mäkin mietin, et otankohan urheilun liian tosissaan, ku kaverit välillä vihjailee. Toisaalta valitsen mielummin sen, ku sohvalla makaamisen tai jatkuvan dokaamisen. Mä en kuitenkaan noudata mitään (omasta mielestäni ainakaan) liian tiukkaa ruokavaliota. Terveellinen elämä noin yleensäkin on vaan mun juttu, toki herkkupäiviäkin pidän.
Hieno homma, jos uuden intohimon oot löytäny pallopeleistä. Mun intohimona ois jatkaa vanhaa harrastustani, joka joskus jäi, mut jota kaiholla muistelen. Enivei, toivottavasti sun kivut alkaa hellittää ja elämä alkaa hymyillä uudella tavalla.
Nyt jäin oikein miettimään, et mikähän se sun talvinen lajisi on oikein ollu, hmmm....
Nyt saankin sit unohtaa ne pallopelit loppuvuodeks... Polvi operoitiin tänään ja siellä olikin vähän enemmän vikaa kuin aluks luultiin :( Mutta jospa se nyt tulis kuntoon!
Nyt makoilen mukavassa lääketokkurassa...
keskusteluunne "sekaannun".Myötätuntoisena ihan pakko todeta että täällä toinen lääketokkurainen,ja kivusta sekaisin oleva.
Jalka paketissa ja koko keho sen tuntuinen että ois mankelin läpi menny...
Kesä pilalla näin harrastuksen kannalta(ja vähän muutenkin pidemmäksi aikaa.),mutta positiivisena ihmisenä kehittelen jo jotain korvaavaa hauskaa,mielen pirteenä pitävää.Vähän on vielä ideat hukassa mitä se voisi olla?
Toipumista sinulle ja toivottavasti polvesi tulee kuntoon!
sinullekin! Ja hyviä ideoita ajankuluksi!
Ihan huippista näköjään tässä maailmassa on muitaki joille on käyny samalla tavalla. Tai siis ei oo kiva, että keltään hajoo paikat, mutta kiva silti lukea muidenkin kokemuksia. Ymmärrättekö mitä yritän änkyttää?
Minäkin oon koko pienen ikäni urheillut. En osaa olla paikallani. 1,5 vuotta sitten meni polvi isommin rikki. Oli sitä operoitu jo aiemminkin, mut tän äksidentin takia joutu tyttö pysähtymään pitemmäksi aikaa. Siihen jäi sit laskemiset, pallopelit, maastopyöräily, kaikki. Ja ei se polvi oo kunnossa vieläkään. Eipä oikeestaan oo päivääkään ilman kipuja. Liikuttua tulee kyllä edelleen, mutta kyllähän se ottaa päähän olla varjo vain entisestä..
Mutta minäkin uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Tämän tytön oli tarkoitus rauhoittua. Sillon oli vaan pään kestäminen todella lujilla, ku sen polven takia meni talven työpaikkakin ja kaikki kaverithan oli sit aina treeneissä..
Mutta sittenpä elämääni tuli semmoinen ihana tyttö ja minun mielestä kaikki oli siis tarkoitettua! :) (exä se jo nyt on, mut silti..) =)
Mut nykyään nauttii peruslenkkeilystäkin jo ihan eri tavalla kuin ennen. Se on jo aika mahtavaa ku pystyy siihen! :) Mutta voltin tekemistä on vaan niin ikävä... *huoks*
siinä minun lajini.
siis lajina? kuntoiluko?
wau...lurps...;)
Ensi kerralla, kun menet isompaan tavarataloon käy tsekkaamassa lehtihyllyä. Bongaa sieltä Body-lehti tai/ja Bodaus-lehti ja selaile kaikessa rauhassa ja nauti näkemästäsi tiukkalihaisista mimmeistä!
Fitness-lehdellä EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ itse urheilumuotona olevan fitness`in kanssa.
"Body-lehti tai/ja Bodaus-lehti ja selaile kaikessa rauhassa ja nauti näkemästäsi tiukkalihaisista mimmeistä!"
Mieleni rauhoittuu.
Tunnen sisäistä tyyneyttä.
Päivän asiat tuntuvat etääntyvän.
Tavaratalon häly vaimenee.
Näenkin edessäni tavaratalon katon.
Hapkidoa, salilla käyntiä ja kerran jos toisenkin olen eksynyt satsin bodypump ja bodycombat tunneille :)
..erittäin mielenkiintoista ;)
Tsau! Viikossa about 10 tuntia treeniä myös kuulunut aina elämään! Duuni myös fyysistä, en pidä itseäni himotreenaajana todellakaan, vaan jos treeni olis esim. 30tuntia viikossa..
Lajit; uinti, lenkki,jumppa,jooga.
Löytyyhän meitä... tai nykyään en enää HIMOLIIKKUJANA itseäni pidä. Kuitenkin työ jo itsessään on liikuntaan liittyvä ja sen lisäksi harrastelen kaikenlaista. Lajeina näin kesällä rullaluistelu, pyöräily, lenkkeily ja tennis. Varsinainen harrastus löytyy kuitenkin kamppailulajien puolelta ;) Ja myös aerobik-salilla tulee pompittua ja pumpattua...
intohimo:) Hallille on pakko päästä niin usein kun vaan ehtii ja kisoja kierrän ympäri Suomen.
olen luullut että agility on koirien kisailua. Olishan se aika venkaa kun ihmisetkin juoksisivat putkissa, hyppisivät renkaiden läpi ja kipittäisivät riun päällä, Hehehehehehehe
agility? kertokaa tyhmälle...
koirien esteratakilpailu,jossa koiraa ohjataan radalla äänellä,vartalolla ja käsimerkeillä.
voihan niihin putkiin mennä itsekin juoksemaan,mutta mulle kyllä on jo siinä tarpeeksi haastetta että pysyn koirani vauhdissa mukana ihan tasamaalla:)
arvaan, että sulla on partis? menikö oikein?
muttei partis vaan corgi.
Näitä kun lukee, vois päätellä parhaan iskupaikan tai kumppanin tapaamispaikan olevan joku kuntoiluun liittyvä sali, kenttä, halli...
Sinne vaan notkumaan tiskille kaikki paria vailla olevan. En ookaan tajunnu katsella naisia ympärilläni ihan sillä silmällä, pitääpä herätä.
Onhan noita :D Karate, jalkapallo, juoksu... ja syvempiä lihaksia tulee harjoitettua laulamalla :D
urheilua
ja urheilu on elämän tarkoitus..
pyöräilyä, juoksua, rullaluistelua, kuntosalia, tennistä.. ainakin 10tuntia viikossa tarttee treenata-- muuten tulee kamalat vieroitusoireet..
Käsi paketissa ja kausi ohi, ketuttaa. Lajina palllolu, 4 reenit viikossa. Siihen oheiset päälle.
:)) Treenii, protskuu jne... = elämäntapa!!
Treenaan neljään jaetulla ohjelmalla, mutta kehonrakentaja olen 24/7.
Minäkin treenaan hullun lailla eli siis jumppaan Helsingin Motivuksissa erittäin tiiviisti, lähes päivittäin.
ai säkin...mä tänään taas vähän innostuin vetää 3,5 tuntia putkeen aerobista treeniä ja vielä ois menny yks tunti, mut tunnit loppu kesken. Nyt levittelen hoitavaa voidetta mun jalkaraukoille. Mutta kyllä treenaaminen on ihanaa, ku tulee niin hyvä olo...ja huomenna taas...hihii..
eilen meni pari tuntia ja tänään lisää, näin kesäisin se on vaan niin hikistä puuhaa ;)
Luin kaikki viestit ja hyvä tytöt! Jatkakaa samaan malliin!
Mut ikävä myös kuulla (lukea) että on muitakin paikkansa hajottaneita. Mulla meni talvella polvesta eturistiside ja nyt leikattu kaks kertaa. Ja harmitti todella paljon! Kilpaurheilija kun oon ni ei hyvää tee... Nyt oon aika epäsopusuhtanen ku oon keskivartaloo ja ylävartaloo treenannu himona ku ei oo jalkoja pystyny, vaikka jalat on mun lajin tärkein osa.
Mä treenaan kanssa 10-12h, joskus 16h nyt kesällä ku on aikaa, päivässä. Nyt kun polvi on alkanu jo kestää ni oon jo kuukauden saanu tehä oman lajin lajitreeniä kuivaharkkana. Siihen lisäks uintia, juoksulenkit, kuntosali ja aerobic josta todella tykkään! Ja nyt kesällä rantalentis, jalis ja koris on ihan ykkösiä! Mut niitä ei lasketa treeniin, ne on vaan hauskanpitoa.
Viikon pästä Ranskaan alpeille laskemaan, oon ihan onnessani jo! Kausi kun katkes siihen maaliskuuhun ja sen jälkeen lumilla en oo ollu mut nyt onneks pääsee! Lajini siis on alppihiihto...
Tseppiä kaikille treenajille!
että pääset laskemaan vielä ennen ensi talvea. Hyviä laskuja ja mukavaa lomaa!