Mikä on teidän mielest'änne sopivin juhannuskukaksi ?
Pihlajankukkaa kovin kannatetaan ! ?
Pihlajankukkaa kovin kannatetaan ! ?
JUHANNUSKUKKA
mentori-x
502060
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
kyllä se on juhannusruusu, joka juuri nyt on kukassa pihamaallani.
mun haudalleni. Lakastuis ainaki yhtä nopeesti kuin minun fiilikseni tästä juhannuksesta.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan.
Siankärsämö tunnetaan monin paikoin juhannuskukkana.
http://www.yrttitarha.com/kanta/siankarsamo/
vähän liian korkealle asetettu ? Vai mikäs sen fiiliksen lakastutti?
ainoa, minulle oikea, on juhannusruusu.
Se violetti, tuoksuva ah´niin ihana. Tulee nuoruuden juhannukset mieleen.
Minusta unkarin syreenin valkoisuus ainakin kontrastina sopii hyvin - niinpä,
ah ! niitä tuoksuja...
Aikoinaan hyödin hyasinttejakin tuhatmäärin jouluksi. Sitten tuli yhtäkkiä reaktio - en voinut enää sietää hyasintin tuoksua.
lilja haudalleni kiitos. Hyvää juhannusta.
siitä tulee mieleen se onneton kuuskytluvun juhannus kun putosin kännissä pihlajasta ja pian sen jälkeen sammuin. Mieluummin syreeni, mummola ja tämä oma rauhallinen nykyelo ynnä imelät tuoksut...
... kukassa. Minulla ei ole sireenejä kyllä itselläni, kun asun asumislähiössä.
Hyvää Juhannusta kaikille täällä poikkeaville! Olette ajatuksissani lämpimästi.
Paloauton katolla, mutta syreeni on kukka. Onko näin?
juuri, ja kyllä tulokseksi tuli sekä hälytysajoneuvon merkkiääniä, kuin kukkiakin. :)
..paloautoa, paljonks saa sireenistä. ;)
ps. tästä sireenistä ei si kuulu mitään?
Huomaan, että paljon käytetään näistä pensaista myös sireeni-nimitystä. En osaa pitää sitä edes
kummoisena rikkeenä. Sireenien aikaa !
Juhannusruusu
Juhannuskukkien kukka
täydessä kukassa
parasta aikaa.
Pihlajankukka jo lakastunut
marjaansa valmistamassa.
Paras juhannuskukka kuitenkin
liinatukka
pieni tyttärentytär
mummonsa kanssa
valvomassa
keskisen kesän taikaa.
Juhannuskukka on ehottomasti kullero.Tosin alkaa luonnontilasena oleen harvinainen näilläki séuvuin.Keltainen kulleroniitty, voi miten silimiähivelevän kaunis se on.
En kyllä piä kieluakaan huonona vaihtoehtona.
Kukkivaa Juhannusta kaikille!
Saunokaa ja vihtokaa kunnolla!
..muuta, ku niitä on joka juhannus ojat täynnä paikka paikoin,..
Juhannusruusu, kukkii ja on myös maljakossani nyt juuri
lemmikki
et mä en oo lukennu muit,mut muulle tuli mielee,et se elon horsma joka ei tykkää kasvaa kuivas yksinäisyydes ilman tuulen tuomaa viestiä joka antaa auringon tulla uudestaan, uudestaan ja uudestaan yön jälkeen tarjoten aina uudestaan ja sittenkin uuden, uuden uutee uskovan kasvualustan joskus jopa vanhaa käytettyyn multaan.
Ps.
Mä joskus osaaaan.... ylittää jopa itseni pitkissä lauseissa.
Vautsi ku mä oon upee!!!
Sivulauseena niinku ihan hyää kesänjatkeskeluu sulle ja sun läheisille.
Olen usein miettinyt, että miksiköhän Suomen vaakunaan on valittu leijona eikä karhua.
Toinen omituisuus on ruusut, joita ei juuri luonnosta luonnostaan tapaa.
Maitohorsma on ulkomaalaisten mielestä erinomaisen kaunis ja sitätapaa laajalti eri puolilla maata.
ällistyttävän upee ! Onneks olkoon vaan minunkin puolesta ;))
Minäkin toivottelen "hiukan onnea".
Muistan jo nuoruudessani tapanani toivottaa nuorelle parille:
- Hiukan onnea !
Monet ällistelivät kun tapan on toivottaa PALJON ONNEA !
- onni on minusta kuin hellepäivä, jos helle jatkuu niin kaikki kaunis kuihtuu
- ukkoskuuroja kukaan ei toivo, mutta aatelkaas kuinka raikas ilma on sen jälkeen
- myös parisuhteessakin !
itkiskö vai nauraisko?
Jos on pelkkää päivänpaistetta niin eihän sitä enää hyväksi osaa ajatellakkaan Alkaa pian luulemaan että on pilvistä vaikka porottaa täydeltä terältä.
Muistan aikoinaan keskustelumme lottovoittajista.
Kukaan ei osannut sanoa yhdellekään siitä olleen ylämässä onnea. Avioliitot hajonneet, työpaikat menneet ja terveyskin alkanut reistailla...
On kuin eräs rovasti kysyi kultahäitään viettäviltä, että mitenkäs elämä on mennyt:
- Ei me ole koskaan tuon mati kanssa riidelleet, sanoi Maija.
Rovasti siihen:
- Kylläpä on ollut harmaa avioliitto !
nuo ruusunkukkaset. Oletkos kuullut sellaisesta ruusupehkosta kuin Neidonruusu? Mulla kasvaa pihassa sellainen ja siinä on peräti kukkasia.
Taidanpa lähettää sulle sen kuvan..
Ilahduin kovin neidonruusuista.
Saisinpa tutustua niitten lähettäjäneitoon,
jonka kuitenkin arvelen olevan rouva...
Lähetin vastauksenkin, mutta liekö operaattori nähnyt sen liian hehkeäksi miehen lähettämäksi eikä päästänyt sitä tulemaan...
Katsellaan ja ihmetellään, josko "pullopostina" tai peräti kirjekyyhyn saisin tuomaan....
mitäs minä kirjoitinkaan;)))
- Se minkä kirjoitin,
sen kirjoitin.
Jumala minua auttakoon.
Näin sanoi eräs Martti-tohtori ja siihen yhdyn. Eli kun kirjoitan jotain niin pyrin olemaan sanopjeni takana...korjaan toki erheeni kun ne asiallisesti ilmitetaan.
jotain "kummallista" vai valehteliko mun silmät?
Pastalkeskusteluissa usein väitetään minun valehtelevan, mutta kukaan ei ole koskaan kertonut yksilöiden ja pereustellen mitä olen valehdellut, missä ja milloin.
Siksi koen edelleen voivani sanoa niinkuin siteerauksen jälkeen kerroin.
näkevinäni, en voi muuta sanoa kuin että olipas
se ihana ele ! Ja höpsistä pussiin siihen päälle....
Kun joku väittää jotain vihjaillen niin hän ei useinkaan kykene, viitsi tai ei osaa perustella.
- Luulo ei ole milloinkaan ollut tiedon väärtti
- ei nytkään. Avoin hyvä keskustelu on toooodella suoptavaa, mutta niin harvinaista herkkua.
alkaa tuntua siltä että en ymmärtänyt puoliakaan noista edellisistä viesteistäsi. Oli senverran hmm... vaikeaselkoista sisältöä noissa lauserakenteissa;))
Paitsi toi "Luulo ei ole milloinkaan ollut tiedon väärtti".
laitoit tuon:" Jumala minua auttakoon ?"
Minulle Martti Lutherin teokset ovat tuttuja - toisin kuin useimmille "kirkkouskovaisille".
Kohta neljä vuosikymmentä sitten eräs ystäväni teetti minulle kauniin taulun Martti-tohtorista.
En toki ole hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä,
mutta pyrin kuitenkin olemaan sanojeni takana.
Kun joku huomaa niissä perustellusti jotain korjattavaa niin mielelläni oitis korjaan vääriksi osoittautuneita asioita.
Se ei ole minulle arvovaltakysymys ensinkään.
pyytävät apuaan Jumalalta epätoivoisessa tilanteessa..
Tokihan olisi pitänyt jo ennakoida ettei siitä ollut kyse ;))
Varmuutesi motiivaistani osoittaa, vain, että et todellakaan tunne Raamattasi. Vain täysin tietämätön voi kirjoitta noin kuin kirjoitat.
Voisit perustella solvauksesi, jollaiseen ei minusta ainakaan tosi kristitty koskaan sorru.
olen todellakin täysin tietämätön. Mitä tulee Raamattuun en ole väittänytkään että tunnen sen tekstit. En myöskään ole ilmaissut mitään mielipiteitäni uskonnon suhteen enkä voi itseäni "tosiuskovaiseksi" ainakaan sanoa. Syntiä tulee tehtyä joka päivä ja anteeksi ei joka ilta muista pyytää.
Mitä tulee tuohon Jumalan apuun niin uskovaiset on tietenkin oma lukunsa. Heillehän Jumala on elämän ykkösasia ja varmaan keskustelevat korkeimman kanssa muulloinkin kuin silloin kun on ns. hätätila elämässä. Tai mistäs minä tuonkaan tiedän kun en ole tosiuskovainen. En arvioi koskaan ihmisen uskonlaatua siis siten että onko joku henkilö tosi- tai tekouskovainen. Se on jokaisen henkilökohtainen asia.
Me tavalliset tallaajat käännymme Jumalan puoleen usein vasta sitten kun elämään tulee joku "hätätila". Ja mistäs tämän sitten tiedän?
Ehkä olen joskus muutaman ihmisen kanssa asiasta keskustellut ja mitä nyt lehdistä vähän lukenut. Tieto on siis " musta tuntuu" tietoa. En siis oleta että "aika pitkälle ymmärrän muitakin ihmisiä" ja siksi haluankin oppia juuri tuota aluetta elämässäni enemmän.
Varmuus ?? Mistä hiton motiiveista:)) ??
juhannuksen on juhannusruusu;)
Tunnen elämässäni näiden keskustelujenkin kuluessa tulleen koetuksi:
- Olin tavallinen saviastia
kunnes minuun istutettiin ruusuja.
Olen onnellinen mies kun huomaan, että palstalla on monia, jotka haluavat istuttaa ruusuja
- minunkin saviastiaani.
Sehän se kukkii kuin morsian juhannuksena
- Sinisiä, punasia ruusunkukkia...
Ruusuista on monenlaista nautintoa vielä juhannuksen jälkeenkin.
Syksyllä poimimme ruusunmarjoja, teen, viinin ja monen muun laittoon kuivatettuna aromi paranee.
Ruusuvesi myös moneen kosmeettiseen ja muuhunkin tarkoitukseen.
Kertokaapa ?
Vuoteeseenneko terälehtiä sirottelette....
Puutarhassani kukkii parasta aikaa hennon vaaleanpunakukkainen pensas, joka on nimeltään juhannusmorsian.Siinä on kerrotut kukat ja se on sukua tavalliselle juhannusruusulle. Itse olin juhannusmorsian kauan sitten. Morsiuskimpussani oli vaaleanpunaisia ruusuja ja sinisiä orvokkeja sekä valkeaa harsokukkaa. Huntu oli kiinnitetty samoilla kukkasilla.
Olihan vähän piikikästä kantaa hiuksissa piikikkäitä ruusuja,aivan kuin orjantappura.
Kauneimmankin ruusun mukana saat myös piikkejä !
Oletko joskus nähnyt okaattoman ruusun, paitsi tietysti
- Rentunruusu...
Varovasti, varovasti poimi elon ruusujs.kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä. Tarjoaako ajomies nyt minulle horsman, rentunruusun.Olen kyllä koasti kukkien perään, syönkin niitä.
Minustakin monet kukinnot, jopa ruusun kiulukat ovat verrattoman hyviä.
Minähän lähettäisin ja jopa ojentaisin Prinsessa Ruususelle kauneimman ruusun ja samalla salaa suukon suikkajaisin - unesta herättäjäisin.
Kuvitteleisin - Prinssisi Uljas olen !
Heräsin ja karistelin hämähäkin seitit kultakutreistani. Näin unessa komean prinssin ja kuulin ratsun hirnahduksen. Tunsin huulllani suloisen hellän kuuman kosketuksen. Mutta ruusupensaat vain rutisivat , kun ratsukko karahti karkuun. Nukuin kai liian kauan. Taitaa olla pötypuhetta, mitä kauneusunista sanotaan.
Oooooomien tutkimusteni perusteella väittäisin,
että Prinsessa Ruususen lumoavan kauneuden salaisuus piilee nimenomaan
- pitkissä kauneusunissa !