On olemassa ystävä, joka on mielettömän valloittava, hauska ja kiinnostava persoona. Jalat menivät altani jo kauan sitten. Vuosien aikana kertaakaan hänkään ei ole onnistunut rakentamaan suhdetta kehenkään, heti alkututustumisen jälkeen se tyssää siihen ettei ihastusta olekaan hänellä. Joskus olen kuvittelevinani että hänkin voisi tuntea jotain meidän välillemme ja että ehkä meillä saattaisi jotain ollakin olemassa, muutakin kuin ystävyyttä. Sitten palaan taas maan pinnalle - hänen miehenetsimisprojektinsa on taukoamaton ja kovatahtinen, minun tulee usein keskustella ja kommentoida hänen ehdokaskuvioitaan... Silti mikään ei koskaan johda mihinkään. Ei hänellä eikä itselläni.
Mutta onkelman ydin: Miten pystyä suhtautumaan neutraalisti miessuhde(suhteettomuus lähinnä) keskusteluihin, ja miten aidosti kyetä kannustamaan ja luomaan uskoa hänelle, kun itse haluaisin ja tunnen juuri HÄNTÄ kohtaan enemmän...
Mutta onkelman ydin: Miten pystyä suhtautumaan neutraalisti miessuhde(suhteettomuus lähinnä) keskusteluihin, ja miten aidosti kyetä kannustamaan ja luomaan uskoa hänelle, kun itse haluaisin ja tunnen juuri HÄNTÄ kohtaan enemmän...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heippa!
Ensinnäkin on sanottava, että älä ainakaan moiti itseäsi, jos et pysty suhtautumaan ihan neutraalisti saati kannustavasti ihastuksesi miesjuttuihin... Olet ilmeisen ihastunut/rakastunut ja harvoinpa sellainen tunnetila saa täysin pyyteettömän ilmiasun - ihmisiähän täällä ollaan :)
Tämä saattaa tuntua kovin kliseeltä, mutta luuletko, että ystävyytenne kestäisi avoimen keskustelun asiasta? Voihan kaveritasollakin tuntea mustasukkaisuutta tai ärtymystä siitä, että toisen pitäisi jatkuvasti olla kiinnostunut toisen seuraelämästä kaverisuhteen ulkopuolella...
Voisitko/rohkenisitko olla ystävällesi avoin tunteistasi ja kertoa, että sinun on vaikea myötäriemuita tai olla kannustava miessuhdeasioissa, koska pelkäät muun muassa, että yhteinen aikanne käy vähiin mahdollisen suhteen alkaessa jne? Tunnustele ystäväsi reaktioita ja etene mahdollisuuksien mukaan syvemmälle tunteittesi syövereihin...
jos se ei tiedä sun tunteistas nii ehkä sun pitäis jotenki siitä kertoo :) mäki oon ihastunu mun yhteen kaveriin ja se helpotti huomattavasti et ku kerroin siitä sille mun (bi-seksuaalisuudesta ja siitä et toivoisin ehkä meidän välillä tapahtuvan jotai)... Tää mun kaveri otti tän tosi hyvin vastaan ja joskus kiusoittelee mua (ns."ärsyttää" mua tahallaan) tulee tosi lähelle mua jne... Mut hei sun pitää kertoo siitä ja jos et tiiä et miten se suhtautuu tän laisiin ihmisiin nii kysy siltä... Pitää olla rehelline!!! Vaikka se onki joskus tosi vaikeeta :) Mut koita pärjätä :)
olen kanssasi täsmälleen samassa tilassa!!olen rakastanut ystävääni jo jonkun aikaa ja hän tietää asiasta.hänkin valloittaa miehiä ja jättää saman tien.olisipa hauska vaihtaa mielipiteitä kanssasi!!