3.KKK/JR 45

Vastaanpa tähän kun kukaan muu ei ole kerinnyt (tai tiennyt).

Keväällä 1943 oltiin asemasotavaiheessa. Aunuksen kannaksella eli Laatokan ja Äänisjärven välisellä alueella suomalaisjoukot olivat ryhmittyneet puolustukseen ison Syväri-joen linjaa noudatellen. JR45 kuului 8. divisioonaan, joka oli tietääkseni tuolloin ryhmityksessä Syvärin keskivaiheilla 10-20km Syvärin voimalaitoksen koillispuolella.

Suistamo sijaitsee lähellä Sortavalaa, noin 250km Syväriltä luoteeseen, ja oli siis 1943 vahvasti suomalaisten hallussa.
Lisätietoa Suistamosta http://heninen.net/suistamo/suomeksi.htm

Kaatuneet pyrittiin aina toimittamaan koti- tai syntymäkuntaan haudattaviksi. Taistelutilanteista riippuen tämä ei aina ollut mahdollista, vaan osa kaatuneista jouduttiin hautaamaan sopivimpaan paikkaan, mutta usein tilanteen rauhoituttua, vainajia siirrettiin kotikuntien multiin. Kenttähautauksista saa hyvän mielikuvan ja ensikäden tietoa esim. Voitto Viron kirjasta Korsupappina Syvärille (ISBN 951-0-07294-X).

Mainitsemillasi tiedoilla tietokannoista löytyy yksi henkilö, sotamies Veikko P., synt. 1922. Onko tämä mies setäsi? Kyseinen henkilö on syntynyt Suistamolla ja Suistamo on merkitty myös kotikunnaksi, joten hänet on siis haudattu em. tavalla "omiin multiin".

Mikäli haluat tutkia setäsi sotatietä tarkemmin, lue kirjoitukset tältä palstalta otsikon "JR44" alta, siellä on vihjeitä miten hakea tietoa sota-arkistosta (http://www.sota-arkisto.fi). Kirjastosta voi aloittaa lainaamalla uuden, palkitun tietoteoksen Jatkosodan pikkujättiläinen, toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (ISBN 951-0-28690-7).

Setäsi joukko-osasto, 3.KKK/JR45 kuului ko. rykmentin 3. pataljoonaan. Jos alat etsiä tietoa joukko-osastojen liikkeistä, katso siis III/JR45, sillä lyhenteellä löytyy helpommin teksteistä, kartoista jne.

Appeni Pentti Koivu kuului JR 45 2.pataljoona 7:s komppaniaan. Hän on kertonut miten Karhumäessä ja Syvärin alueella ollessaan oli nähnyt vihollisien kaatuneita taistelupaikoille jääneenä, jopa purossa josta juomavettä otettiin oli ollut kaatunut. Suomalaiset kaatuneet kuljetetiin kotisuomeen, mutta kävi niinkin että taistelujen aika moni jäi vihollisenkin puolelle. Varsinkin tilanteissa joissa jouduttiin perääntymään, joitain kaatuneista ei pystytty kuljettamaan mukana, koska miehet joutuivat perääntymään välillä vauhdilla selvitäkseen hengissä täpäristä vihollisen motitus yrityksistä. 1942-43 mm. Lamparessa, Mäkriässä sen alueella asemasota oli lähinnä leirien kunnostusta ja vartio ja partioretkiä. Vihollisen aina välillä tehdessä iskujaan. Appeni on vuosikymmenien jälkeen käynyt sota-arkistossa josta löytyy materiaalia ja joista saanut kopiot.

Kansallisarkisto/sota-arkisto löytyy setäsi joukko-osaston ym. sodanaikaiset päiväkirjat. Sieltä voi etsiä kaatuneiden luetteloita ja ehkä hautaamispaikatkin. Niitä voi saada kopiot.
Suurin syy hautapaikan valitsemisille oli se ettei ollut ehkä aikaa vainajien siirtoihin sotatilanteen vuoksi. Appeni oli JR 45 2. pataljoona ja 7:s komppaniassa ja he olivat 1943 alkuvuoden Mäkriä alueella, sitä ennen Karhumäessä, josta siirto Syvärin suuntaan. Asemasota-aikana kuoli eri hyökkäyksissä miehiä, jotka "palautettiin" kotimultiin, paitsi silloin (appeni mukaan) kun oli peräännyttävä helvetin nopeasti vihollisen voiman alta. Silloin vainajat haudattiin tilaisuuden tullen sinne missä oltiin.

Mistä voisi etsiä listaa ihmisistä jotka oli JR45 :ssä? Oma isäni oli todennäköisesti siinä. Ainakin viiri liehuu tuossa vielä. Hän ei koskaan kertonut mitä sodan aikana teki, kertoi vain mitä oli nähnyt ystävilleen tapahtuneen. Nyt hänen tuhkaamisen jälkeen minua kiinnostaa, kiitos avusta jos voit auttaa...

Ystävällisin terveisin,
Jani R

Isäni oli myös kk-miehenä 3.KKK/JR 45:ssä. Selvisi hengissä, mutta melko tuulinen paikka on tuokin "virka" varmasti ollut.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2019.