Insinööripula?

Tuo Helsingin Sanomien uutinen liittyy siihen, että di-osastoille hakeneiden määrä on vähentynyt, ja erityisesti tietotekniikassa. Nyt ICT-alan teollisuus haluaa, että di-paikkoja lisättäisiin. Tuossa 16% teollisuusyrityksistä on sitä mieltä, että he ovat kohdaneet rekrytointivaikeuksia. Ei se minusta mikään iso luku ole, jos 84% yrityksillä ei ole ongelmia löytää päteviä työntekijöitä. IT-alalla palkkakehitys on aika lailla pysähtynyt, ja jos pyytää lisää palkkaa, aletaan uhkailla, että työt siirretään Intiaan tai johonkin muuhun halpamaahan. Kuka ihme tuollaiselle alalle viitsii kouluttautua? Akateeminen työttömyys yleensäkin on muuten yhtä korkealla tasolla kuin laman aikaan (ks. http://www.akava.fi/pages/index.asp?osio=8011&uutis_id=866). Taitaa todelliset ammatit löytyä kirvesmiehistä ja hitsaajista.

Miten ihmeessä tässä näin k... kirjoitti:

Tuo Helsingin Sanomien uutinen liittyy siihen, että di-osastoille hakeneiden määrä on vähentynyt, ja erityisesti tietotekniikassa. Nyt ICT-alan teollisuus haluaa, että di-paikkoja lisättäisiin. Tuossa 16% teollisuusyrityksistä on sitä mieltä, että he ovat kohdaneet rekrytointivaikeuksia. Ei se minusta mikään iso luku ole, jos 84% yrityksillä ei ole ongelmia löytää päteviä työntekijöitä. IT-alalla palkkakehitys on aika lailla pysähtynyt, ja jos pyytää lisää palkkaa, aletaan uhkailla, että työt siirretään Intiaan tai johonkin muuhun halpamaahan. Kuka ihme tuollaiselle alalle viitsii kouluttautua? Akateeminen työttömyys yleensäkin on muuten yhtä korkealla tasolla kuin laman aikaan (ks. http://www.akava.fi/pages/index.asp?osio=8011&uutis_id=866). Taitaa todelliset ammatit löytyä kirvesmiehistä ja hitsaajista.

Eipä ollut tuossa AKAVA:n artikkelissa päätä eikä häntää: ensin todetaan, että:

"Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on nyt noin puolet, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla kaksi kolmasosaa maan keskimääräisestä työttömyydestä."

ja seuraavaksi perään: "Hän muistutti, että koulutusjärjestelmän yksi perustehtävä on huolehtia siitä, että yhteiskunnalla on käytössään sekä käden että pään taitoja. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja aloitusmääriä lisättävä."

Siis ymmärsinkö oikein, että akateemisten työttömyys on puolet siitä, mitä maan keskiarvo? Mitäs muuta ne ei-akateemiset ovat kuin ammatillisesti kouluttautuneita, joiden työttömyys on siis huomattavasti korkeammalla tasolla kuin akateemisten - ja siitä huolimatta hehkutetaan duunariammattien vetovoimaisuutta? Eivätkö työmarkkinaosapuolet uskalla myöntää sitä totuutta, että tässä maassa kaikille tekeville ei löydy työpaikkoja?

Muuten olen samaa mieltä artikkelin kirjoittajan kanssa: opiskelijoiden taso on laskenut selkeästi massasisäänottojen seurauksena. Oletan, että AKAVA järkevänä järjestönä on ymmärtänyt senkin, että liikakoulutus eli työvoiman liikatarjonta laskee palkkatasoa... Lääkärit ja eräät muut tahot ovat aina haltsanneet tämän puolen.

töitä kirjoitti:

Eipä ollut tuossa AKAVA:n artikkelissa päätä eikä häntää: ensin todetaan, että:

"Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on nyt noin puolet, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla kaksi kolmasosaa maan keskimääräisestä työttömyydestä."

ja seuraavaksi perään: "Hän muistutti, että koulutusjärjestelmän yksi perustehtävä on huolehtia siitä, että yhteiskunnalla on käytössään sekä käden että pään taitoja. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja aloitusmääriä lisättävä."

Siis ymmärsinkö oikein, että akateemisten työttömyys on puolet siitä, mitä maan keskiarvo? Mitäs muuta ne ei-akateemiset ovat kuin ammatillisesti kouluttautuneita, joiden työttömyys on siis huomattavasti korkeammalla tasolla kuin akateemisten - ja siitä huolimatta hehkutetaan duunariammattien vetovoimaisuutta? Eivätkö työmarkkinaosapuolet uskalla myöntää sitä totuutta, että tässä maassa kaikille tekeville ei löydy työpaikkoja?

Muuten olen samaa mieltä artikkelin kirjoittajan kanssa: opiskelijoiden taso on laskenut selkeästi massasisäänottojen seurauksena. Oletan, että AKAVA järkevänä järjestönä on ymmärtänyt senkin, että liikakoulutus eli työvoiman liikatarjonta laskee palkkatasoa... Lääkärit ja eräät muut tahot ovat aina haltsanneet tämän puolen.

30% työttömyys näyttää olevan normaalia maailmalla ja historiallisesti. Se oli normaali taso jo Rooman valtakunnassa.

Vain pieni osa töistä on tuottavia, suuri osa plus-miinus-nolla tuottoisia ja pieni osa tuottaa tappiota. Näin ollen täystyöllisyys on aina poliittinen ratkaisu. Markkinatalous ei sellaista tasapainotilaa tarjoa.

Korkean työllisyyden maissa viimeiset työpaikat on tarjonnut valtio (Norja) tai sitten kulttuuriin kuuluu työllistäminen (Japani - irtisanomiskynnys korkea) tai pienipalkkaisten huuhaa-töiden teettäminen (USA, UK), jotka eivät tuota.

Meikäläisellä oli ilo tutustua kaupungin palveluja käyttäessäni neljään akkaan, jotka tekivät korkeintaan yhden ihmisen töitä. Aikansa ne kuluttivat tappelemalla siitä, kuka tekee ne vähätkin työt. Parempi kai näin, muuten olisi 3 työtöntä äkäistä akkaa lisää pyörimässä kapakoissa.

niin en olisi hakenut yliopistokoulutuksella IT-alan työpaikkoja 10v kokeneena asentaja/tietokanta-asiantuntija/kouluttaja/ohjelmoija/suunnittelijana turhaan kolmesta läänistä samanaikaisesti jo 4 vuotta putkeen.

Jos ylin ikäraja työllistymiseen on 34v, niin mitähän sitten tekisi seuraavat 31vuotta, kun ei kelpaa tuettomana edes lehtiä jakamaan? Ei taida työeläke kertyä.

Jos alatte IT-alalle, niin älkää menkö naimisiin, ja jos menette, niin 34vuotiaina huomaatte, että miksi olin oikeassa.

johtaisi koulutusmäärärahojen pienentämiseen - laatukriteereistä on pakko joustaa sisäänotossa.

Jos kaikki korkeakoulutusta vaativat duunit siirretään ulkomaille, niin kenelle sitten sinä niitä taloja rakentelet tai kenen mersuja korjailet? Veromarkat loppuu nopeaan eikä vanhusten hoitoonkaan riitä edes sitä vähää rahaa mitä nyt, joten turha on terveydenhoitoalallekkaan suunnata.

mutta kun.... kirjoitti:

Jos kaikki korkeakoulutusta vaativat duunit siirretään ulkomaille, niin kenelle sitten sinä niitä taloja rakentelet tai kenen mersuja korjailet? Veromarkat loppuu nopeaan eikä vanhusten hoitoonkaan riitä edes sitä vähää rahaa mitä nyt, joten turha on terveydenhoitoalallekkaan suunnata.

Joulupukki on ainoa yhtenä iltana vuodessa ylityöllistetty ammatti. Lopun aikaa voikin viettää lomaa (ihanneammatti) tai ilmoittautua työttömäksi kortistoon.
Veroprosenttikin voi jäädä tulojen pienuuden vuoksi sopivan alhaiseksi, joten työn tuottavuus työntekijälle on maksimaalinen.

Eri asia on sitten, jos kaikki lakkaavat uskomasta Joulupukkiin.

Olen itsekin samaa mieltä ohjelmoijana 20 vuotta työskennellenä, että jos tänään valitsisin koulunpenkin, viimeiseksi menisin tietotekniikaan. Pitää valita sellainen ala, jossa voi hyödyntää tietotekniikaa,mutta kyseistä toimintoa ei voi siirtää ulkomaille. Mikähän olisi tällainen ala, olisiko tietoliikenneasentaja mitään? LAN:in piuhoitus varmaankin pitää tehdä ko. talossa, johon se tulee. Ideoidaanpa vähän, jookos.

Tuosta jutusta jää kuva, että "uutisen" takana ovat oppilaitokset. Siellä ollaan huolissaan ettei tietotekniikan opintoihin enää riitä hakijoita. Nykynuoret taitavatkin olla viisaita, kun lähtevät opiskelemaan muuta kuin IT-alaa. IT:stä on nykypäivänä glooria kaukana.

... vaan niistä teknikon hommat osaavista vasta pulaa onkin; tästä on puhuttu mediassakin jo pitkään.

Kyllä avoimiakin työpaikkoja on tarjolla, mutta
vaatimukset hakijoiden suhteen ovat reippaasti ylimitoitettuja. Itse en ole koskaan tavannut ”taitavaa, kielitaitoista ja joustavaa tiimipelaajaa”, joka hanskaa Microsoft BizTalk Serverillä sovelluskehityksen…