tutustuin netissä ihanaan poikaan nimeltä henri ( nimi muutettu ). Meseiltiin ja sillain. Hän oli saman ikäinen kuin minä 14. Asui helsingissä. minä pienellä paikkakunnalla. Olin ystävieni kanssa hesassa kun hän käveli selkäni takaa virnistäen. sitten tutustuimme samana päivänä. seuraavana viikonloppuna näimme kahden kesken. hänen piti tulla meille yöksi, mutta isäni pilasi kaiken. ihan kaiken. niinpä siis. se poika: henri, oli mun ensirakkaus, hänkin sanoi myös rakastavansa minua, ja jotenkin tunsin sen. mutta nykyään se ei enään edes välitä minusta. minä rakastan sitä vieläkin. mutta jos kerran ei kiinnosta, niin sama se. vähän henrin jälkeen purkasin paineita silloiseen poikaystävääni, ei se kauan kestänyt... ei oikein toimi.
Rakkaus stooria paskimmillaan
gilpert
2313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hah Hahhaaa
Tollaset helvetin 14v kakarat jotka puhuu rakkaudesta aivan kuin edes tietäis mitä se tarkottaa. Ihastuit varmasti, niin kuin hänkin suhun, mutta SE EI OLE RAKKAUTTA!
Rakkaus syntyy hitaasti. Pitää tuntea toinen täysin ja riidoista selvittävä jne. Vasta vuosien päästä voi olla varma että rakastaa, jos tuntee samallai toista kohtaan kun vielä silloin kun ensi kertaa tapasi.
Katsotaanpa muistatko koko "henriä" enää vuoden päästä.. Tuskinpa.
Vituttaa tuollaiset teinit jotka hormoonihöyryissä väittää rakastavansa toista parin tunnin kohtaamisen jälkeen.
Ja sitte tulee vielä nettiin tollasta paskaa kirjottamaan, voi vittujen vittu menkää hoitoon!