Miksi crossilla ei voi ajaa tasaisella tiellä?mikä menee rikki?
miksi
hesaboy
153148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Senkun ajelet.. kyllä ne iskarit TODELLAKIN kestää ja kuka sulle nyt tommosta on päähän pistänyt!!?? EI mukamansa voi ajella tasaisella tiellä...
YM. Mikä menis rikki..
Ainut on että riippuen minkä kovuudet(mediun/soft Hard/mud jne.jne..) nappularenkaat sulla on alla, NE nimittäin kyllä kuluu aikalailla nopeasti jos sulla SOFTIT on alla..
Renkaat tosiaan kuluvat luvattoman nopeasti, mutta toinen seikka on se että ainakin 2t-kone leipoo kiinni. Tai ei se tien tasaisuus siihen vaikuta vaan tasakaasulla ajo. Syystä en ole 100% varma mutta luulisin että kone menee laihalle tai voitelu on puutteellinen kun ei mene tarpeeksi öljyä kampikammion läpi.
Viisammat saavat korjata jos olen väärässä.
että voi ajaa luvattoman pitkiä siirtymiä. Esim crossista rakennettu ei kestä.
moni väittää että crossi ei kestä tavallisella tiellä ajoa.
mulla on ainakin tähän mennessä kestänyt, 125cc CR (ihan täysiverinen crossipyörä) valkoisilla kilvillä ja olen runnonut asfalttitiellä pitkiäkin matkoja eikä vielä ole kertaakaan leikannut kiinni eikä mikään ole hajonnut. toki nyt voisin koputtaa puuta... mutta ainaki tähän mennessä on kestänyt.
toki jos ajaa täysillä pienillä välityksillä niin eikai sitä mikään moottori kestä, varsinkaan jos kierrokset on koko ajan jossain 13 tuhannen paikkeilla. mutta niinkuin jo mainitsin, olen ajanut crossipiikillä ihan normaalia tietä pitkin mutta en täysillä. toki voisi sitäkin kokeilla, mutta ensin pitää vaihtaa välitykset. 100 km/h on yleisin pikatie-rajoitus, ja sitten kun on jääratavälitykset alla niin ei pitäisi koneen huutaman ihan kierrokset tapissa.
Itse en ole ajanut omalla 2t crossilla paitsi radalla, mutta kaverin uusi TM ei kestänyt katuajoa juuri nimeksikään. Hän ajoi talvella auton perässä 60-70km/h tasakaasulla ja tuloksena oli konerikko. Kone korjattiin ja toimi lopputalven kunnes taas hän ajoi tasakaasulla ja kone leipoi.
Saattoihan se olla sattumaa että hajosi juuri silloin, mutta uskon että se johtui juuri tasakaasu ajosta. Niin moni huhu kertoo ettei kone sitä kestä, ja syyksi epäilen edelleen koneen menemistä laihalle/puuttuvaa voitelua, eli suuremmat suuttimet voisivat lieventää tätä ongelmaa.
merkistä. jos itävallan pojat ei ole onnistunu tekemään kovinkaan kestävää konetta.
japsi-kone on ainaki tähän mennessä kestäny aina =D
kyse oli TM pyörästä, joka on italialainen ja KTM on itävallasta...
kyllä se kone kestää, mutta jos ajat pitkään tasasesti pintakaasulla (2-t) niin tulppa saattaa mennä. outo väite tämmönen, että ei kestäis, onhan esimerkiks endurossa crossipyöristä rakennettuja versioita ja joudutaan tiellä ajelemaan kisoissa ja varsinkin kuntoluokka ajaa paljon tiesiirtymiä.
toi kun sun kaveris tm leipo talvella, voi johtua siitä, että on kylmäleikannu eli talvella olis tarvinu syyläreitä peitellä, eestä ja mielellään vaikka takaakin. ei olis jäähtyny niin paljoo.
mutta renkaat kuluu nopeasti, jos siis on ihan tavalliset crossirenkaat.
itse olen ainakin ajanut montakymmentä kilometriä tietä pitkin eikä ole mikskään mennyt.
Ei todellakaan mitään ongelmaa, kun hiukan käyttää pääkoppaansa. Ensimmäisenä asiana on välitys. Kun välitykset on maantieajoon järkevät, vähenee kiinnileikkaantumisen riski merkittävästi. Crossivälityksillä helposti kilahtaa, kun vinguttaa yhtäsoittoa.
Mikäli crossiväleillä on pakko siirtyä pidempi matka ja on kiire, käyttävät enskakuskit menetelmää, jossa vetetään ihan hetki urut levällään. Sitten kaasu vex ja kytkin pohjassa rullataan mahd. pitkään. Rullailun aikana voi kaasutella hiukan. Sitten taas uusi veto ja taas rullailua.. jne. jne....
Uskoakseni nämä puheet kiinnileikkaamisista ovat alkujaan lähtöisin niiltä, joilla pääkopassa ei ole muuta kuin pelkät korvat ja sitten kun vielä vedetään crossivälityksillä älyttömillä kierroksilla pitkään, niin syytetään laitetta, kun ei kestä.. Vika on satulan ja tangon välissä.
Jääratavälitykset ovat hyvät maantiekäyttöön ja alhaisempien kerrosten mukana vähenee koneen kulumisen ohella kulutuskin.
Lisäksi kannattaa huomioida se, että kilpakoneiden litrateho on suurempi katumoottoreihin ja siksi männän käyttöikä on paljon lyhyempi, kuin katumoottorin.
Piikkiseen vaihdetaan mäntä 20-30 käyttötunnin jälkeen. Puolikkaalla itseasiassa ajaa yhdellä männällä pikäänkin, mikäli mänänrenkaat vaihtaa
usein. Männänvaihtoa varten ei kantta yleensä kilpakoneissa irroiteta lainkaan, vaan sylinteri irroitetaan pelkästään alapäästää ja nostetaan sylinteri kansi-pakettina pois paikoiltaan. Noilla tuntimäärillä palotilan puhdistukseen riittää huuhtelu bensiinillä ja mannetiivistettä ei tarvita. Ainoastaan alapään tiiviste mahdolliset uudet klemmarit ja pyörämerkistä riippuen muutama muu tiiviste.(pakoaukko jne..)
Kannattaa hankkia tiivistepaperia ja leikata valmiita alapään tiivisteitä hyllyyn varalle.
kansi irroitetaan vain silloin, mikäli sylinteriä tarvitsee porauttaa.
Toinen asia, välitysten ohella, mitä tulee huomioida, kun kilpakoneita otetaan katukäyttöön, on jäähdytys. Enduro/crossi pelien jäähdytys on suunniteltu huomattavasti alhaisemmille nopeuksille ja maantienopeuksissa niiden jäähdytyskyky on poikkeuksetta ylitehokas. Kone käy silloin liian kylmänä ja käyntivälys männässä on silloin liian suuri. Mikäli tässä tapauksessa jatketaan ajoa ja vieläpä tiuhojen välitysten vuoksi kohtuu suurilla kierroksilla, pääsee palopaine lämmittämään mäntää männänrenkaiden/-renkaan alapuolelta ja palopaine polttaa sylinteriltä voitelevan öljykalvon.
Seurauksena mäntä laajenee ja kone leikkaa kiinni.
Liian kylmä moottori siis saattaa leikata liian kuuman ohella kiinni. Tästä(kin) syystä kylmää moottoria tulisi kohdella nätimmin, kuin sopivan lämpöistä.
Otettaessa kilpakone katukäyttöön pitää ylävesiletkun väliin laittaa noin 60-70 asteen termostaatti. Valmiinakin noita sarjoja jo nykyään myydään, mutta vähänkään kätevä tekee termostaatille kotelon itse ja laittaa jonkun 600-1000cc moottoripyörän termostaatin. (todettu toimiviksi) Myös auton termostaatti käy, mutta hitaan avautumisnopeuden vuoksi avautumislämpötila pitäisi olla lähempänä 50 asteista. Sellaisia vain ei saa moneenkaan merkkiin. Auton termostaatilla helposti tapahtuu siten, että moottori pääsee ensin liian kuumaksi ja sitten se jäähtyykin jo alle optimin. Lämpötila siis "soutaa" helposti edes takas, mikä ei ole kovin hyvä asia.
Termostaattiin pitää tehdä myös pieni ohivirtausreikä, mikäli sitä ei valmiina ole. Jos reikää ei tehdä, pettää vesipmpun stefa melko nopeeaan, kun vesipumppu pyrkii kierrättämään vettä, mutta termostaatti estää kaiken vedenkierron.
Ohivirtausreijän koko määräytyy termostaatin mukaan. On parempi tehdä useampi 2-2,5mm reikä, kuin kerralla liian iso. Mikäli noita pieniä reikiä on liikaa ja koneen lämmöt liian alhaiset, on helpompi juottaa 1-2 pienistä reijistä umpeen ja kokeilla taas, kuin yrittää pienetää yhtä isoa.
Termostaatin koppaan voi laittaa lämpömittarin anturan (vaikka auton tai prätkän) ja pyörään kannattaa laittaa ainakin siksi aikaa lämpömittari, että löydetään sopiva termostaatti ohivirtausreikä-yhdistelmä, jossa lämpötila pysyy oikeana sillä ajotyylillä, millä ajokkia pääosin käytetään.
Virran mittarille saa kätevästi vaikka akkuporakoneen akusta. Parilla reilulla klemmarilla akkuporakoneen akun saa ohjaustankoon kiinni. Ns. halpis porakoneita saa jo alle 10 eurolla. Vaikkakaan itse porakoneilla muutoin ei juuri virkaa ole, niin niiden akut ovat käteviä, kun syövyttäviä akkuhappoja ei tarvitse pelätä. Tärkeintä on hommata 12 Voltin malli, josta saa mittarille sopivan virran suoraan.
Noista akuista on myös hyötyä Yö-enskakisoissa, kun valoja tarvittaisiin enemmän, mutta laturin teho ei riitä.
Mittarin anturaa ja mittaria asennettaessa tulee myös huomioida anturan vastus arvo, että se on suunniteltu juuri kyseiselle mittarille. Muutoin mittari ei näytä oikeaa lukemaa.
Tämän termostaatin rakentamista/hankkimista kannattaa jääratakuskienkin harkita. jos ei muuten, niin ainakin talvikäytössä.
Niin ja lisätään tohon vielä sekin, että oikean lämpöinen moottori antaa ulos suuremman tehon, kuin liian kylmä tai liian kuuma.
Itse en ole kilpaillut enää vuosiin, mutta 300cc kotarilla tulee liikuttua maantiellä. Termostaatti on muistaakseni FZR 600:n 68 asteinen.
Jaaratakäyttöön(ja maantie) saa hyviä vinkkejä Laineen sivuilta ja foorulilla voi esittää kysymyksiä : http://www.teamlaine.com/
Toivottavasti tämän jälkeen asiasta ei tarvitse enää suomi 24:llä tapella, ja tietämättömätkin ovat oppineet edes jotain.
Ohoh, Tulipa kirrjjoitusswihreitä palajon! :D
Kiitokset hyvästä vastauksesta...
"Mikäli crossiväleillä on pakko siirtyä pidempi matka ja on kiire, käyttävät enskakuskit menetelmää, jossa vetetään ihan hetki urut levällään. Sitten kaasu vex ja kytkin pohjassa rullataan mahd. pitkään. Rullailun aikana voi kaasutella hiukan. Sitten taas uusi veto ja taas rullailua.. jne. jne...."
Eli siis enskakuskitkaan eivät aja tasakaasulla koska kone ei sitä kestä.
Itse luulin että kone menisi laihalle mutta ilmeisesti kyseessä on kertomasi liiallinen jäähtyminen.
Kyllä kestää ajaa tasakaasulla. Ainoastaan tulppa voi hajota.
Epäselvyyden välttämiseks; mistäs kilometrimäärästä me puhutaan? Ei ole kone hajonnut tasakaasulla ajettaessa yhdessäkään kilpailussa.
Niin, kuin kirjoitin "mikäli on kiire".
Tiuhoilla välityksillä ei kannata vetää pitkään kovilla kierroksilla. Jos koneessa on 13-14000rpm ja vedetään pitkään, ovat laakerit ym. osat kovilla. Kiinnileikkaamista tossa ei varsinaisesti ajatella, vaan että kaikki osat ovat nipussa vielä siirtymän jälkeenkin ja kilpailua voidaan jatkaa. Vaikkakin kisakoneiden osien valmistusmateriaali on poikkeuksetta laadukkaampaa, kuin katukoneiden, on lähes 15000 kierrokset kova kuorma osalle, kuin osalle. Noilla kierroksilla jo 0.15 ylisuuri välys esim kiertokangen tai kampiakselin laakereissa saattaa lennättää osat pitkin korpea ja kisa jää siihen.
että nopeusrajoitusten mukaan siirtymät normaalisti ajetaan ja usein tasakaasulla.
Hieman väljistyneet laakerit voivat kestää aivan hyvin hetkellisiä ylikierroksia (kuten on yleensä tilanne itse kilpailussa), mutta pettää, mikäli niitä käytetään yhtäsoittoa. Tarkoitus ei ollut yllyttää ketään laittomuuksiin, vaan esittää tapa, jolla tiuhaan välitetyllä pyörällä uskaltaa suhteellisen turvallisesti edetä pitkiäkin matkoja kovaa. Silti pitää pitää mielessä jäähdytysasia. Talviolosuhteissa(ilman termostaattia) kiinnileikkaamisen riski on paljon suurempi.
Tuo nopeusrajoitus oli hyvä lisäys.
Mielenkiintoisen seikan olen huomannut. Olen ajamassa siirtymää huoltoon (jonka jälkeen AT). Isommalla numerolla ajavat työntävät reippaalla ylinopeudella ohitse, vaikka aikaa on reilusti. Ehkä seuraavan kerran menen suoraan kysymään asianosaiselta itseltään asiaa.