Kun tällä palstalla puhutaan puukaupasta esiintyy usein käsite "paras tarjous". Kertokaa mulle mikä se on ja miten sen laskette? Minä kun olen tässä vaiheessa tietämätön.
Heittäkää laskukaavoja !
Ja jos kerrotte ensin oman näkemyksenne niin pitäähän minunkin kertoa se mitä epäilen tietäväni.
Heittäkää laskukaavoja !
Ja jos kerrotte ensin oman näkemyksenne niin pitäähän minunkin kertoa se mitä epäilen tietäväni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuutio suhteutettuna laatuvaatimuksiin ja katkontaan. Savotan alkaessa kun pyytää konekuskin soittamaan ja kysyy vielä silloin mitä pitäs enite saaha ja jos tämä ei vastaa kaupan tilannetta ni eiku protestoimaa...
meilläpäin koneesta näkee heti mitä puuta kone tekee mieluummin ja täää kone on oppivainen ku teet jonkuaikaa niin kone heti puolimetrii syöttäneenä jo ehottaa parasta mahollista puun mittaa et ei latvasta mene tukkia kuiduksi , mun tarvii vain katsoo onko edempänä puussa teknisesti vikaa tai onko puu väärä et ei saa tukkii.
noi katkonta mitta jutut näkee osaava heppu suoraan koneesta et ei tarvi soitella mihinkään.
Yksinkertainen kaava olisi: ∑(Kunkin puutavaralajin yksikköhinta x kyseisen puutavaralajin m3-määrä)
Mutta jos (=kun) eri ostajilla on erilaiset PTL-mitat ja laadut, niin tarjousten paremmuusjärjestystä on edes metsäammattilaisen vaikea sanoa, mikäli tarjousten euromääräiset erot ovat noin +/- 10 %:n sisällä.
Yleisesti ottaen, mitä pienempiä ja lyhyempiä tukkeja + mahdollisimman monia erikoispuutavaralajeja tekee, sitä parempi on isännän tili (=parempi tarjous). Eli kuidun osuuden minimointi parantaisi tarjousta.
Jos on kyse harvennuksesta, niin voidaan ajatella myös harvennusjäljen vaikuttavan tarjousten paremmuusjärjestykseen. Toisin sanoen, pyritäänkö harvennuksessa poistamaan mahdollisimman paljon kuutioita, vai jätetäänkö paras puusto vielä kasvamaan.
Ja voihan pakkaa vielä sekoittaa, jos ottaa tarjouksia katsellessaan huomioon eri yhtiöiden maksaman bonukset, hinnantarkistukset, osuuspääoman korot jne jne.
http://www.metsakoneet.fi/keskustelu3.php?lan=fi&content=keskustelu2&showmsg=2919 -katso tuota keskustelua, siinä on aikapaljon asiaa siitä kuka ja mikä sanelee....kenen etu onkaan etusijalla?
Kyllä oli hienoja ajatuksia "alan mieheltä" puun mittauksesta?
On vain vain niin, ettei siitäkään asiasta saa keskustella, miksi ostajalla on kaikki valtit puiden mittauksessa käytössä?
Normaalistihan myyjä tietää, tai laittaa olosuhteet niin, että tietää mitä myy ja kuinka paljon ja millä hinnalla.
Nyt on mittausvaltti ostajalla?
Kardellistakaan ei saanut puhua, kun sitä ei ole, mutta yksi siihen osallistunut taisi pettää toiset siihen osallistuneet:))
jos yhtään jaksaa nähdä vaivaa niin kannattaa seurata naapureiden hakkuujälkeä, ja varsinkin että millaistapuuta kertyy kuituläjään, ja metsikön kunto hakkuun jälkeen. Näin ainakin minä teen, ja kyllä sekin puukauppoihini hieman vaikuttaa.
Kerran jopa puuyhtiönostomiehen koira raapi ulko-ovea silläaikaa kun tehtiin pirtissä kauppatarjouksia (eikä se kiinnostanut ostomiestä paskanvertaa), ja kaffeetkin tarjosin. Kun sitten katselin raapimisjälkiä ovessa niin oli helppo tehdä ratkaisu ko. tarjouksesta. Sellainen on koira kuin isäntänsäkkin.
Minulle paras tarjou on se joka antaa taloudellisesti parhaan hinnan myytävälle leimikolle. Toisinaan leimikko voi tällöin jakaantua myös useammalle ostajalle. Lopputulokseen vaikuttaa hyvin paljon myytävänä olevien puiden laatu ja se, mikä on kunkin puutavaralajin saanto milläkin laatuvaatimustasolla myytävässä leimikossa.
Aina ei kallein kuutiohinta ole paras tuloksen antaja jos vastaavasti laatuvaatimukset ovat tiukemmat tai puutavaran pituusmitat ovat epäedulliset. Osa tekijöistä on sellaisia jotka lopullisest ovat nähtävissä vasta kun hakkuu on suoritettu.
Tähän kun lisää vielä mahdolliset hakkuuvauriot ja vastaavat tekijät, on sellainen "soppa" valmiina johon ei pysty selkeitä laskentakaavoja asettamaan.
Oma uskomukseni on että moni hakee parhaan sijalle "turvallisinta" tarjousta. Kun myyjä tietää jonkun ostajan huonot ja hyvät puolet hän tietää mihin ryhtyy. Minusta yksi leimikko on liian pieni laskennan kohde jos hinnat on suurinpiirtein samalla tasolla. Kun euromääräiset hinnanerot muutetaan prosenteiksi on erot minimaalisia. Katkonnassa, kannossa ja latvassa tulee paljon suuremmat erot.
Ja nyt on ollut hyvät ajat, puurahojen maksua pidetään itsestäänselvänä asiana. Riski kuitenkin aina on olemassa. Myyjähän antaa kahdeksi vuodeksi hakkuuoikeuden ja siinä ajassa ehtii tapahtua paljon.
Ja sikäli myös on ollut hyvät ajat että miltei kaikki tarjottu puu on kelvannut markkinoille. Varsinkin metsätalousyrittäjälle tämä on ensiarvoisen tärkeää.
"Paras tarjous" on yhdistyksen tavaramerkki joka voidaan hinnoitella joka leimikolla mutta jolla ei saa pitkällä tähtäyksellä välttämättä parasta lopputulosta.
"Turvallisin tarjous" lienee pitkäaikainen kauppasuhde. Sopimuksella tai ilman.
Hyvin yksinkertaista on laskea paras tuotto leimikoista tukin hinta ratkaisee päätehakkuulla ja 2 harvennuksessa.1 ei muuta tulekkaan kuin kuitua.ikuinen sekameteli tämä parhaan lopputuloksen selvitys on. olen juuri saamassa kaikkia tarjouksia myyntiin menevästä hakkuu alueistani,olisi mielenkiintoista antaa esim, sinulle laskettavaksi paras lopputulos,Mhy antaa oman suosituksensa.
Olet oikeassa siinä, että hyvä kauppasuhde suoraan ostajaan, sopimuksella tai ilman, on taloudellisesti kuitenkin paras.
Vakisuhteessa saat ensiharvennuksista/harvennuksista myös kunnon hinnan. Toisin käy jos myyt tukkileimikkosi "huutokaupalla". Tällöin tulet saamaan harvennuksestasi myös huonompia tarjouksia kun kyseiset tukkileimikon vinguttajat eivät ole kisassa mukana ja ostomies muistaa miten kävi sen edellisen tukkileimikon kanssa. Näin siis todellisuudessa.
jos olet myymässä päätehakkuu tukkileimikkoa, niin tuskimpa paras ostaja on ainakaan paperiteollisuusfirma. Tukit sahelle ja hervennusnäreiköt paperitehtaalle.
itse olen tehnyt niin että harvennukset hoitaa yhdistys ja päätehakkuut kilpailutan itse! toiminut hyvin ja olen ollut sekä hakkuujälkeen että myös hintaan suht tyytyväinen(: