Mitä mieltä olette?

siitä hoidetaanko niitä ja miten.

tällä hetkellä 17-vuotiaan navettakissan, joka vieläkin pyydystää pääskysen lennosta. On ollut todella hyvä hiirikissa ja tehnyt lukemattomia pentueita. Voi hyvin ja on ihmisrakas. Se on todellakin pitkälle omistajasta ja hoidosta kiinni.

Toisaalta navettakissoilla on usein juuri tuo ongelma: pentueet. Kun ne juoksentelevat vapaana, niitä pentueita syntyy ja pennuista tulee usein villejä, jos ei niitä huomata ja totuteta ihmisiin ajoissa. Sitten niitä pitää lopettaa. Navettakissat jäävät usein myös muiden eläinten saaliiksi tai työkoneiden alle, jos liikkuvat vapaasti.

En pidä navettakissojen pidosta. Navetoissa ei sitäpaitsi lain mukaan edes saa pitää kissoja hygieniasyistä.

En ole törmännyt ainoaankaan hyvin hoidettuun navetta-/tallikissaan. Ne ovat aina olleet leikkaamattomia, rokottamattomia ja madottamattomia. Lisäksi niitä on ruokittu huonosti, ja ne ovat tehneet pentuja keskenään (sisäsiitos). Niitä on kadonnut hirveät määrät autojen alle, tapaturmissa tai muuten vain hävinnyt jonnekkin. Syntyneet pennut on joko tapettu tai annettu eteenpäin alaikäisinä :(

Minulle kissa on ennen kaikea lemmikki eikä työeläin.

Mielestäni navettakissan kohtalo ei ole kovin ruusuinen. Ajattelen sitä tavallaan tuotantoeläimenä, josta otetaan kaikki hyöty irti mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Työsuhde etuihin ei kuulu sairaanhoito, eikä palveluspäivistä lasketa eläkekertymää työnsä hyvin hoitavalle hiirestäjälle. Alalla jo ammattitauteihin sairastumisen riski on suuri puhumattakaan suuresta tapaturmataajuudesta. Eläimet ja koneet maatilalla voivat koitua navettakissan kohtaloksi. Ellei homma enää hoidu, korvataan kissa uudella ja vanha unohdetaan.

Mieleeni on jäänyt vain yksi navettakissa Sinttu. Viralliselta nimeltään Sini Minttu, jolla hänet näyttelykissapiireissä tunnettiin. Eräs täydenkuun kissaihminen otti Sintun hoiviinsa. Madotti ja rokotutti sekä hoiti kissan hyvään kuntoon. Asiansa osaavat kissatuomarit tutkivat Sintun ja hyväksyivät hänet siniseksi eurooppalaiseksi rotukissaksi. Näin vietti sinttu elämänsä ehtoon hyvässä hoidossa ja hyvässä seurassa arvostettuna rotukissana. Ja tämä tarina on tosi.

Minua harmittaa, kun joissain paikoissa kisuilla tosi huonot oltavat ja pentujen jatkuva tekeminen.Kannattaisi narttu kissat maallakin leikkauttaa.Juuri pikku kisu pojun hakenut maalta ja aivan liian pieni, mutta saipa ainakin hyvän kodin ja on iso kisu kaverina hoitamassa.