Henkilöt A ja B olivat keskenään naimisissa eikä heillä ollut avioehtoa. Avioliiton aikana B peri vanhemmiltaan pari kiinteistöä.
A ja B tekivät keskinäisen testamentin (1994), jonka mukaan jälkeenjäänyt puoliso saa hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Lisäksi testamentissa mainittiin, että molempien puolisoiden kuoltua omaisuus jää yhteisesti perillisille eli yhteisille lapsille C, D ja E. kuitenkin siten, että kodin asumis-ja hallintaoikeus jää perilliselle E. Myyntioikeus on vain sisaruksilla keskenään.
Vuonna 1996 A kuoli. Testamentissa mainittu perillinen E luopui asumis-ja hallintaoikeudestaan. Tosin luopuminen kirjattiin perukirjan kopioihin perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä. Alkuperäinen perukirja testamentteineen meni käräjäoikeuteen.
Vuonna 2006 kuoli B. Hän oli laatinut 3 testamenttia, aina edellisen luonnollisesti kumoten. Viimeisen testamentin mukaan perillinen D saa B:n kuoleman jälkeen omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, olipa se minkä laatuista tai nimistä tahansa.
Siis kuka perii ja missä suhteessa? C ja E haluavat lakiosansa. (A ja B olivat naimisissa 41 vuotta)
A ja B tekivät keskinäisen testamentin (1994), jonka mukaan jälkeenjäänyt puoliso saa hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Lisäksi testamentissa mainittiin, että molempien puolisoiden kuoltua omaisuus jää yhteisesti perillisille eli yhteisille lapsille C, D ja E. kuitenkin siten, että kodin asumis-ja hallintaoikeus jää perilliselle E. Myyntioikeus on vain sisaruksilla keskenään.
Vuonna 1996 A kuoli. Testamentissa mainittu perillinen E luopui asumis-ja hallintaoikeudestaan. Tosin luopuminen kirjattiin perukirjan kopioihin perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä. Alkuperäinen perukirja testamentteineen meni käräjäoikeuteen.
Vuonna 2006 kuoli B. Hän oli laatinut 3 testamenttia, aina edellisen luonnollisesti kumoten. Viimeisen testamentin mukaan perillinen D saa B:n kuoleman jälkeen omistusoikeuden kaikkeen B:n omaisuuteen, olipa se minkä laatuista tai nimistä tahansa.
Siis kuka perii ja missä suhteessa? C ja E haluavat lakiosansa. (A ja B olivat naimisissa 41 vuotta)
Vastaukset 3
Vanhimmat
c ja d ja e saavat yhtäsuuret osuudet A:n kuolinpesän omaisuudesta. B:n omaisuudsta C ja E saavat 1/6 kukin ja loput D:lle.
asioita? Miksi joku lapsista on eri asemassa? Mutta asiaan...
Ajatellaanpa, että A:n ja B:n yhteinen omaisuus on X silloin kun A kuolee. Silloin kunkin lapsen perintöosuus on X:2:3, joka tietysti jää lesken hallintaan testamentin mukaisesti.
Kun B sitten kuolee, hänen omaisuutensa Z (=X:2 mahdollinen karttuma Y) jaettaisiin ilman testamenttia tasan kolmelle lapselle. Tässä vaiheessa tulee eteen myös E:n hallintaoikeus kotiin, eli nyt on ilmoitettava ettei halua tätä oikeutta käyttää.
Koska B on tehnyt testamentin omasta omaisuudestaa Z, niin lakiosa, johon C ja E ovat oikeutettuja, on Z:2:3. Siis C:n ja E:n perintöosuus on X:2:3 Z:2:3 ja D tulee saamaan X:2:3 Z:6*4.
Koti on hiukan ongelmallinen, jos kukaan ei sitä halua, koska keskinäisen testamentin tarkoituksena oli säilyttää koti jollakulla sisaruksista. Olisiko esim D, joka muutenkin saa eniten, halukas sisällyttämään kodin omaan osuuteensa?
Lapsen perintöosuus on X:2:3 vain siinä tapauksessa, että A oli rikkaampi kuin B kuollessaan. Lapsen perintäosuus voi olla jopa 0 euroa, jos A kuolee varattomana, sillä lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa.