Ukko läx lusimaan. Olis kiva tietää, että onko teillä muilla ottanu yksin jääminen kuinka koville? Välillä tuntuu, että eihän tästä tuu helvettiäkään, kun on niin kova ikävä sitä rutaletta.. Kuinka jaksoitte vastaavassa tilanteessa? Meillä kaks pientä lasta, lisäx pitäis jaksaa nyt hoitaa töiden lisäksi koti ja kaikki muutkin asiat yksin. Onnex kuitenkin on se työ, työkaverit on ollu ainakin mulle välillä oikeita hengenpelastajia! Lomiin on vielä piiiitkä aika (ukolla siis), perhetapaamista ei olla vielä ees saatu ja se 45min kerran viikossa on vaan ittensä kiduttamista. Auttakee arvon leidit, voimat on aika vähissä jo tässä vaiheessa, mut lasten vuoksi pitäis kuitenkin jaksaa vaan...
Vankien puolisot
kuinka jaksaa?
6010245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Missä mies istuu jos saat tavata 45 min. Kun olin Vantaalla tutkarina, tapaamiset oli 30min ja riippuen pampusta, siitäkin höylättiin 3-5min pois. Turha siellä oli mekastaa, että ei olemenny 30min kun pamput katso kelloa ja sano että on menny.
Yrittäkää kirjoitella paljon, ja soittelua tietysti. Lomatkin alkaa jossain vaiheessa rullaamaan ja sitten se helpottaa todella paljon.
Tapaamiset kannattaa ottaa prioriteetti ykköseksi ja varata niitä vaikka molemmille päiville jos mahdollista.
Muista, että ukollakaan ei ole helppoa kun tietää miten paljon sulla on tekemistä ja kestämistä.
Olen mies ja kerron siis omasta näkökulmasta miten meillä ja minun kannalta siis ajateltuna. Helpottiko, en tiedä, kerro toki... ja kysy jos on jotain mielessä muuten.
Se 45min pitää sisällään kaiken sen jonottamisen porteilla ja "tervetuloseremoniat" vartijoiden kanssa.. Sit kun ajelen parin sadan kilsan päästä lasten kanssa tapaamaan miestä, niin jos jossain vaikka tietyöt tai onnettomuus hidastais matkan tekoa ja myöhästyisin tapaamisesta, niin sekin myöhästyminen on sitten tapaamisajasta pois. Ei tunnu kauheen reilulta mua, lapsia eikä edes ukkoa kohtaan! Kun oliskin mahdollisuus käydä molempina päivinä, vaan kun ei toi rahatilanne anna periksi! Ja kaikkein paras, mitä sain kuulla viime viikolla, pitää valita vaan toinen lapsista tapaamiseen, kun vieraiden määrä on kerralla rajoitettua, sais tulla kerralla korkeintaan 2aik. ja 1lapsi, vaan 1aik. ja 2lasta ei sitten onnistukaan!Outoa!
Miten sitten selität muksuille tän,ne kun molemmat kaipaa isäänsä ihan höperöinä?
Kirjeet kyllä onneksi kulkee ja voi että niitä on kirjotettukin! vaan eihän se silti ole sama kun toisen läsnäolo arjessa. Pelottaa kaikki tää tuleva, kun ennen se vastuu jaettiin asioista, mut nyt kaikki onkin yksin mun vastuulla!
Mut onko vankiloilla sit paljonkin erilaisia käytäntöjä näissä tapaamisjutuissa yms? Tosin parempi se 45minsaakin on ku poliisivankilassa armollinen 10 min...
Et sitten niihin rehellisiin miehiin koskaan ole rakastunut,,en haluaisi pahoittaa mieltäsi,mutta ajatteliko miehesi rötöstellessään sinua ja lapsia??? Oikeasti vituttaa tuollainen ruikutus? Eroa ja hanki kunnon mies, valtaosa suomalaisista ei syylisty edelleenkään rikoksiin.
Voisko "koppihoitoa saanut" kertoa tosiaan omasta näkökulmastaan ja kokemuksistaan? Varmaan oli elämän suola ne tapaamiset? Itsellä on välillä tullut kirjoteltua vihaisiakin ja masentuneita kirjeitä, sitten huono omatunto tietenko, tosin mies on sanonu et kirjota vaan just miltä tuntuu...jotenki muutenkin pelkään et suhde muuttuu liian pumpuliksi jos siinä vaan kokoajan lässytetään ihania ikäviä!
Entä Yhdesti mies on sanonut et ei tiedä olisiko helpompi jos mua ei olis - kun on niin ikävä kokoajann.. Mitä oot mieltä, miten ne tyttöystävättömät vangit siellä suhtautui teihin joilla oli joku joka kävi joka viikonloppu?
Mulla lähti mies kans lusimaan 3 vikkoo sitten. Mulla matkaa sen luokse 330km ja tapaaminen kestää 55min. Perhetapaamista ei olla saatu. Alussa otti tosi koville, jäin sairaslomalle ja sain lääkkeet. Nyt alkaa jo helpottaa vähän. Tosiaan ei oo varaa mullakaan käydä ukkoni luona kovin usein. Ja puhelinkortteihin on menny omaisuus ku mies on halunnu soittaa mulle melkeen joka päivä, tosin lyhyitä puheluita ovat ku sairaan kallista. Kirjeitä kirjotellaan joka päivä. Se onki ainoo lohtu tässä ruletissa.
Koitahan jaksella, mä yritän myös..
Onko teillä tietsikkaa? Lataa siihen skype ja osta skypein numero ja käännä siitä puhelut kännykkään. tulee ihan sika halvaksi. puhelut maksaa jotain 0.017 minuutti. nii me tehhään. säästyy kullalla tupakkiin ja muuhun sitä rahhaa.
eli latasin skypen nyt koneelle. sitten haen ärrältä vissiin set kortin.. mitenkäs mä saan siirrettyä puhelut kännyyn?
katso www.skype.com ja siellä on tarkat ohjeet ja neuvot.
Ymmärsin että numero pitää ostaa ja pitää olla luottokortti että sen voi maksaa. Vai saako sen jostain muualta. Ostin jo puheaikakortin 500min.
Laitoin eilen skypen, ja hyvin toimii. Mun käsittääkseni saa ostettua R-kioskeilta myös, ettei välttämättä kaadu luottokotittomuuteen. Tosin en oo varmoja onko ne SkypeOut vai SkypeIn -aikaa mitä ne myy, itse ostin netistä.
Mut SkypeIn tarvii ostaa, et saa sen oman numeron ja sitten sitä omaakin puheaikaa, että tosiaan saa siirrettyä kännyyn.
Muuta ei tarvi, ei siis tosiaan niitä mikrofoneja ja semmosia koneeseen jos sitä ei koneella käytä. Ja puhelut siirtyy aina kännyyn kun skype ei ole päällä. Ja siirto skypestä kännyyn maksaa 1 snt/min... =) Tämmöstä.
jos ostat useamman skypesetelin ja lataat ne skype tilille, ni voit avata niillä krediiteillä skypenumeron ni ei tarvi niinku sitä luottokorttia.
ostin sen numeron tilisiirrolla, mutta en huomannut ottaa sitä ylös ja nyt en tiedä omaa numeroani. enkä läydä sitä mistään.. soitin skypestäni omaan kännyyn niin numero ei näy.. Mistä saan tietää oman numeron?
loggaudu sisään omaa skypetilille ja kahto sieltä.
sieltäkään
hei skypettäjägirlie, tässä ihmettelen vaan, et eikö se pitänyt maksaa vaan 0,01€ mulle se puhelunsiirto... nyt mies soitti just, semmonen vähän alle 5 min puhuttiin niin mulla oli tipahtanut jo €urolla tuo saldo! kummaa...?
Se ukon soittaminen maksaa 0.01 mutta kääntö maksaa enempi. vähempi kuin suoraan kännyyn soitto. halvinta ois istua koneella ja ottaa puhelut siihen
siis kävikkö siellä skypen tilisivulla, eli siellä missä voi ostaa luottokortilla lissää puhetta ym.? siellä näkyy se numero
joo sielläkin oon käyny monesti mutta numeroo en löydä.. eikö se oo sitten jotenki rekisteröityny se mun numero... en tiiä..
se voi olla että numero ei oo vielä rekisteröityny ku maksoit tilisiirrolla.
Ootko sä päässy valitseen jo sitä numeroa?
Mies oli n.6 vuotta sitten istumassa 10kk. Itsestään se on kiinni,kuinka jaksaa sen ajan, kun puoliso on vankilassa.Kävin tapaamassa häntä viik.loppuisin molempina päivinä,ja ylimääräisenä juhlapyhät.Nyt on tietty noi tapaamisajat kiristynyt, mut kirjoita hänelle.Itse saatoin kirjoittaa parikin kirjettä päivässä, se helpotti ikävää, samoin mies kirjoitti minulle,se piristi kummasti.Tietysti on kova ikävä, mutta ajattele itseäsi ja lapsiasi; eli harrastakaa jotain kivaa yhdessä, kyllä sä totut aikanaan,alku aina hankalaa.
Itse jaksoin hyvin,odotin tapaamisia ja kirjeitä, ja kirjoitin itse miehelleni joka päivä.
Kyllä se siitä lähee sujumaan,alussahan on tietysti vaikeinta.
Jaksamisia sinulle, ja positiivisuutta elämään, kyllä se mies sieltä ajallaan pois pääsee..toivottavasti ei joudu takaisin.Meillä istumiset jäi mieheltä 6v.sitten ja nyt elämä hymyilee, on töitä ja asiat kunnossa.
Kaikkea hyvää toivon sinulle ja voimia halien kera.T Kohtalotoveri:))
Minä olen joutunut kolmesti pyörittämään arkea, kun isäntä on suorittanut tuomiotaan. Ekan kerran vetäydyin kuoreen...olin illat yksin kotona tai oikeastaan aina...seuraavat kerrat olen..(hävettää tunnustaa)..hankkinut "poikaystävän". Ravintolat ovat täynnä ukkomiehiä ja molemmilla kerroilla minulla oli suhde tuomioiden ajan ukkomieheen. Moisessa elämäntilanteessa ukot ei jää roikkumaan, kun oma kulta pääsee siviiliin. Toisaalta on kiva kun voi pyytää selänpesijän saunavuoroille..
Lusiiko sun ukko missä päin? Mulla se on Keravalla ja oon harrastanu samaa ku sä, eli löytäny "vara-sulhon". Enemmänki kyl kaveripohjalta... *tosi noloa, mutta en jaksa muuten...*
Moikka!
Mieheni on ollut kaksi edellistä tuomiotaan Helsingin vankilassa ja ensimmäisen Keravalla.
Ekan tuomion aikana en käynnyt missään. Duuniin jälkeen vaan kotona istuin ja sulkeuduin muulta maailmalta. Koko ajasta en haluakaan enää muistaa juuri mitään. Taisin olla melkoisen masentunut silloin..
Kun mies hommasi itsensä uudestaan sisään, ni en halunnut enää riutua kotona. Kyllähän se nuoruus kuluu kotonakin istuessa, mutta minä haluan elää. Kävin jokusen kerran ulkona kavereiden kanssa, kunnes eräällä kerralla tapasin yhden miehen jonka kanssa juttu luisti ja hän ymmärsi ainakin jollain tasolla tilanteeni. Kemiat kohtasivat hyvin, tuntui kun oltaisi tunnettu jo vaikka kuinka kauan. Tämä mies oli ja on naimisissa tahollaan, mutta sovimme yhteiset "pelisäännöt" ja homma toimi hyvin. Oikeastaan kaipaan häntä aika ajoin edelleen.
Viimeisimmän istutun tuomion aikana homma eteni saman kaavan mukaan erää toisen herran kanssa. Tosin suhde oli paljon "fyysisempi". Tapaamiset olivat lähhuinnä muuta kun keskustelua viinlasin ääressä. No sillonkin molemmat saivat silloin mitä kaipasivat ja olimme puolin ja toisin tyytyväisiä.
Molemmat "suhteet" loppuivat mieheni vapautumiseen ja olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni. Nyt meillä menee mieheni kanssa oikein hyvin, tosin hovista on jotain tulossa jollain aikavälillä alas...
...kertonut miehellesi "seikkailuistasi"? Mä en oo ite pettäny, ne on just ollul sitä viinilasin kanssa juttelua. Mutta pusuja on vaihdettu.
Moi!
En ole kertonut, enkä aiokaan kertoa. Tässä tapauksessa tieto lisää tuskaa. Tämä on minun pikku salaisuuteni. Enhän minäkään kaikkea tiedä mieheni asioista. Olen kokenut paremmaksikin olla tietämättä jotain asioita..esim en ole kiinnostunut mieheni ja hänen "kerhokavereiden" asioista. Enpä ainakaan koskaan erehdy niistä puhumaan vaikka tilanne olisi mikä tahaansa.
aikalaillakin ulkona "kerhoasioista",tietty riippuen kerhosta, mutta jos vähänkin tietäisit, tietäisit senkin että sana leviää ja äkkiä.
Ja myös tietäisit senkin ettei ukkosi kattois kovinkaan hyvällä touhujasi;)
Niin se täälläkin vaan arki alkaa rullaamaan, pari kuukautta on tätä jo jaksanut, pari vuotta kai edessä... Pahalta tuntui kun miäs on vaan riuhtastu elämästästä... Tuntuu kyllä myös julmalta itseä kohtaan tämä "tuomio" kanssa, mut minkäs teet kun vaan rakastaa toista =)Äläkä kuuntele noita ukkovaihtoon-juttuja, pöh.
Niinku mun miäs sanoo, et ei se auta tätä kokoajan vaan surkutella ja hautautua murheeseen, pitää vaan koittaa selvitä arjesta.
Nyt jännittää et josko kohta jo saatais perhetapaaminen, sitä tässä oottaa kuin kuuta nousevaa. Ja yleensä seuraavaa puhelua tai tapaamista...ja postia =)
Mut minä taidan lähtä nyt skypeajan-ostoon, kun se vihdoin selvisi et tietokoneelta saa käännettyä kännykkään ne puhelut, heips! =)
Ei toki millään pahalla, mutta saat vain miehesi kuullostamaan niin viattomalta, kun hänet olisi tuosta vain "riuhtaistu" elämästäsi ja tilanteenne on tällä hetkellä sitten sen takia se mikä on. Ymmärrän kyllä että itsensä vankilaan teolla tai toisella hankkivan perheellä ja puolisolla on varmasti ikävääkin elämää edessä sen takia, mutta kyllähän se tilanteiden suurin aiheuttaja on sitten siellä valtion säilössä.(tuskin syyttäsuotta ja aiheettomasti siellä kuitenkaan on)
Halusin vain mainita kun tuntuu että se olisi täysin yhteiskunnan syytä että se mies on riuhtaistu elämästä. On toki ikävää kun perheet rikkoontuvat ainakin joksikin aikaa ja kärsivät siitä että toinen osapuoli vanhemmista on tehnyt jotain josta on vankilaan joutunut, eipä sellaista toivoisi yhdenkään perheen kohdalle. Joka tapauksessa voimia teille odottamiseen...odottavan aika on joskus turhankin pitkä mutta kyllä se siitä.=)
Laama, nimenomaan mies on riuhtastu pois elämästäni kun pidätettiin ja ei päässyt vapaalle odottamaan käräjiäkään. (=ei sanut hoitaa asioitaan kuntoon ennen kiveen sisään joutumista) Ja riuhtaistu myös sillälailla, että kun itselleni tämä koko hässäkkä tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta...
Tiedän kyllä tasan tarkkaan, ja tietää hänkin, että tuli mokattua, että se on tasan mieheni syytä että hän siellä nyt on. En mielestäni olekaan yhteiskuntaa syyttänyt. Yhteiskunta; poliisit ja vankilan henkilökuntakin on päinvastoin ollut erittäin avuliasta ja hyvin on toimeen tultu asioita hoidellessa heidän kanssaan.
No, olet tietysti oikeassa siinä että onhan hänet sillä tavalla riuhtaistu elämästäsi että se on tullut sinulle täytenä yllätyksenä, sen uskon. Kyllähän siinä menee tulevaisuuden suunnitelmatkin varmasti uusiksi. Et olekaan syytellyt yhteiskuntaa, ja mukava vain kuulla että muutkin osapuolet jotka liittyvät tai ovat aiemmin liittyneet tilanteeseen joka teillä nyt on ollut osana elämää, ovat olleet asiaankuuluvan asiallisia.=)
kanssa kaksi pientä lasta ja ukkeli lusimassa.kyl siihen tottuu,ja on pakkokin.mulle se 45min/vko on se henkireikä, kun näkee toisen.Eikä olla saatu perhetapaamisia myös mekään.aluks tuntuu et kaikki kaatuu päälle, mut se elämä voittaa jossain vaiheessa, täytyy vaa kelata että kuitenkin se palaa sieltä kotiin. Alku oli mulle ainakin tosi vaikeeta, mutta kun aika kuluu, niin siihen vaan tottuu, että kaikesta pitää vaan selvitä yksin.ja hyvinhän kotona asiat on, lähinnä murehditutti miten se mies siellä pärjäilee! Voimia, kaikki kääntyy hyväksi=)
En ymmärrä teitä? ukko menee aina uudestaan lusimaan ja silti jaksatte sen kaiken paskan.. no omahan on elämänne...
varmaan näillä riitä ajatella lapsiansa ja itseensä.
Jaksaa sitä jos iskee joka vkonloppu uuen miehen. On se ihanaa vaihtelua ja sitte tapaamises jaksaa hymyillä. varo vaan niitä nuoria poikia, etteivät ime fritsuja. ukolle sanon aina, että ikinä en pettäis. paras on ollu, ku yks vieras pano vei mut tapaamisee ja toinen kävi hakemassa.
sellasta se on ku ukko on linnassa puhaltelemassa nahkahuiluun ja pylly pystyssä kongilla jakorasiana. saankai minäki tehä niin?
sulla on sairaat fantasiat-konenörtti=D
Mä jaan itteeni yhtä paljo tai enempi ku mun mies linnassa itteesä. Miks mun pitäs olla puutteessa? Nytki oli viimeyönä naaapurin opiskelijapoika panemassa mua. pikkasen on peppu hellänä... haluisitkos nörtti itte pimppiä?
no,en siitä nörtistä tiedä...pimppi ei maistu, vaikka oon sitäkin joskus koittanut;) mut naisena kuitenkin tykkään enemmän miehistä, ja varsinkin vankimiehestäni niin paljon, että jaksan odotella...ei tarvi jakaa itteeni, vaikka sitäkin oon teinimpänä tehnyt.Ja missä puutteessa?Eikai silti puutteessa tarvi elää..keinot on muutkin ku pettäminen...vai ootko niin nörtti, ettet kehtaa pornokaupassa poikkeilla?
ihana nainen.no minä itte olen pamppu ja olen käynyt paria sellileskeä kahvittamassa.toinen jätkistä istui omassa laitoksessa.tuskin tietää vielä itekään että pamppu joka kusitestiä teki oli käynyt oman muijan pissavehkeillä kokeilemassa myös.joskus jututin että mitä kotirintamalle, mutta enimmäkseen olin mielissäni että minä tuttu mies kuitenkin kävin siellä eikä joku vieras runkku.
Kuka helvetti antaa pampulle pimppiä? Pamput on suklaapuolenpoikia. Mulle kelpaa kaikki muut paitti pamput, kytät ja muut viranomaiset.
Tänäänkin kävi ihanasti lähikaupan lihamestari rynkyttämässä mua. Mies soitti ja oli pakkko pitää taukoo hetki. Otin kyl välillä munaa suuhun ku ukko tilitti jotain rakkaudessta.
pamppu käynyt on hoitamassa ja olet ollut aivan ekstaasissa.eihän me pamput ensimmäisenä mainosteta olevamme pamppuja.kyllähän me tiedetään että jos rosvon muija tietäis heti ammattimme niin ei piparia tulisi, mutta kun on tavan duunari niin kyllä sitä pesää jaetaan.mutta hyvä että sinun tavara on käytössä, koska kyllä minä kerron aina kerroksella ukoille että niiden muijat niitä jaksaa odottaa ja rakastaa vaikka tuomiota olisi kymppi jäljellä.musta tuntuu että sinun ja minun pitäisi kuitenkin laittaa pissavehkeet yhteen!voisi sitten puoltaa sitä perhetapaamista ukollesi ja miksi ei saattolomaa kun osoitekin olisi jo tuttu.tiedä vaikka heitettäisiin sinusta sämpylä juttu.
Kyllä mä oon sillälailla tarkka, että annan vaan tyypeille jotka tiedän. eli pamppu ei ole päässy mun pimppiin eikä pääse.
ihan turha tulla ees yrittään ku noita pissajuttuja ei oo tapana harjottaa ja pamput on usein kuulemma impotentteja.
herkkään kohtaan?on tainut kuitenkin pampun mato luikerrella sinuunkin!ei se mitään jos et vielä ole kerennyt harrastaa pamppua, kyllä me se vielä korjataan ihanainen.hyvää kesää ja pampun metsästystä.
Pamppu sai lähipupissa melkoiset naurut kun tuli mua vonkaan. Poke vinkkas etä toi on pamppu, varo sitä.
Pamppu tuli siihen paita auki ja reteesti tarjoilee drinkkei. Tyttöjen kans pistettii sen drinkkii laksatiiveja. Pamppu pasko housuusa ja kaikki näki.
Ei vonkaa muute enää. Poke sai multa kiitoksena ku se toi ne laksatiivitki.
haaveilet noista paskaleikeistäki...rohkeesti koittaan vaa...et oo tainnu koskaa saada edes, sellasii noi sun juttus...=D
tilanne sikäli, kun muilla, että koko suhde alkoi kun mies oli linnassa ja kirjoitin hänelle aikani kuluksi kysyäkseni kuulumisia:) Nyt on "yhteistä" elämää takana 3v ja tuomiosta enää alle 2v jäljellä. Perhetapaamiset saatiin, kun kävi "loma vahinko" ja jonka seurauksena saimme pojan, jota odottaessani menimme naimisiin. Uskollisuus? En ole pettänyt, enkä petä, muutenkin tämä jo on vaativaa molemmille!
sekä vapautuvien tuki ry. ! Niistä saat vertais tukea, täältä yleensä pelkkää vittuilua.. Ota yhteys vap.tuki ry/Pekka Sillanpää, voisit kysellä perheleiri mahdollisuuksista, kun teillä ompi lapsiakin. Tsemit!
...ROUTE 81...
Moi tavattiin kerholla??? Muistatko vielä? Onko ukkos lusimassa? Mä voin tulla "lohduttaan" *wink wink*
Tunnetaanks me? Soita samaan vanhaan numeroon jos oot se joksi luulen. Lomat ei pyöri vielä. =)
minulla on kaksikin ystävää kenenkä miehet on istunut muurien sisällä. sinne mennään niitä "mies parkoja" tapaamaan lasten kanssa viikonloppuina monien satojen kilometrien päähän.
lapset istuu autossa satoja kilometrejä mielummin kun olisivat ulkona leikkimässä taikka tekemässä muuta lapselle sopivaa. lapsille sanotaan että "muista sanoa päiväkodissa että isiä käytiin sairaalassa tapaamassa".
jotkut "vankila lesket" sitten tapailevat myös toisia miehiä omasta mielestä oikeudella. no. siinä mielessä oikeudella että mies on mokannut ja pahasti. mutta! laittakaa oma elämänne kuntoon. älkää odottako miestä joka kaltereitten takana istuu. antakaa istua siellä. niin kauan kun te heitä säälittelette ja hyysäätte niin ei he ainakaan opi yhtään mitään.
Voihan se noinkin olla.Mieheni kyllä istuu turussa, mutta en todellakaan ole lapsia vienyt pleksitapaamisiin! Ei se oikeen mun mielestä ole kohtuullista istutta niitä autossa, ja pieni mieli ei voi ymmärtää miksi isää ei saa halata.Ja metelikin loosseissa on iso, joten turha lapsia on mukana raahata.Tietty ymmärrän jos matka on lyhyt, niin sillon otetaan mukaan.Itse ajan juuri sen montasataa km.joka viikonloppu.
Minulla on elämä kunnossa, oma koti ja töitä, enkä todellakaan tapaile muita miehiä.
Luulen että vangille on parempi palata kotiin, oman perheen luo.Rikoksenuusinta riski on silloin myös pienempi, kuin "tyhjänpäälle" vapautuvien kohdalla.
Minä en miestäni rankaise teostaan, sen on tehnyt jo oikeuslaitos!Todellakin rakkaus voittaa, ja odotan ihan niinkauan kun on tarvis. Yhdessä kohti tulevaa, mitä se sitten tuokaan.Hyvät kesänjatkot, ja odotelkaa niitä miehiänne, niin minäkin teen,ja olo on hyvä!
..mies on tehnyt "rikoksen" perheen yhteisen edun takia.., -eli tappanut murtomiehen tai tehnyt rikollista toimintaa jolla saanut perheelle taloudellisen turvan. Sääli on turhaa mutta kaiken "se" kestää!
näin meillä just kävi..lähinnä se oli minun suojeluani,mutta kukapa sitä ottaa huomioon?Kun ei edes itseään saa puolustaa saati vaimoa!
Ja kerta on todellakin ainoa.
Oot vissiin sama "Ammattina rikos" jolta sain aikanaan ainoan ööööh....kunnollisen vastauksen kysymyksiini vankilasta jo tammikuussa..?
kallupin paikka!
Miksi se mies joutui lusimaan?
en minä ainakaan kerro, sen enempää kuin että meni suojelemaan minua liiankin kanssa.Ei sillä, etteikö olisi tarvinnut, itse en olisi tilanteesta selvinnyt pois loukkaantumatta luultavasti vakavastikkin.
Ja kyse ei ole mistään rikollisjengistä tms.
Mutta täälä kyllä liikkuu paljon samalla nimimerkillä varustettuja rosmoja.. Itse kyllä yritän mielelläni jakaa fakta tietoa. Kunpa palstalle sais jonkun homolinko sheriffin joka pyyhkis palstan ei-heterot siviilit pois palstalta..Kaapo on kans huippu ukko.. TERKKUJA KAAPOLLE!!!!!!!!!!!
Moicca!
Voin vaan sanoa että alux tuntuu mahdottomalta odottaa miestä siviliin, mutta loppujen lopux aika menee tosi nopeasti.En tiedä paljon sinun miehesi istuu, mutta minun ukkoni lusii elinkautista kakolan kivitalossa ja odotettavaa on viellä ainakin 10 vuotta. On kausia että masentaa tosi paljon varsinkin kun näkee muiden parien kuhertelevan esim rannalla...mutta yritän ajatella asiaa aina niin että samallailla mieheni joutuu olemaan ilman minua kuin minä sitä!!!!!!
Vertais tuki on myös auttanut minua tosi paljon,olen yhteydessä puhelimella ja sähköpostilla aika monen vanki lesken kanssa ja vaihdamme aina kokemuksia jne...
Voimia sinulle
*hali terveisin* Kohtalo toverisi
kestää.älä kisu välitä...ei se ole viimenen keikka siellä kiven sisällä....
Mulla on äijä istunu pari vuotta ja pääsee nyt loppukesästä. Se oli todella rankkaa aikaa sillon kun se lähti ja tuntu et en ikinä kestä selväjärkisenä sitä aikaa. Mutta usko pois, siihen tottuu ja sen kanssa oppii elämään. Aika on kuitenkin kulunut nopeesti kun on kehittänyt tekemistä, mä painoin duunia ja opiskelin hulluna tän ajan. Oon käyny joka viikonloppu katsomassa ja sitten varsinkin kun lomat alkaa se helpottuu kovasti niinkuin joku jo sanoikin.
Jaksamista sulle ja muksuille, kyllä se vielä iloks muuttuu.