Kysyisin nyt sitä, että mitä te mieluiten fantasiakirjasta haette? Sitäkö, mikä vie lukijan jonnekin täysin omaan maailmaansa? Mietin tässä kun hahmottelen omaa tarinaani, että olenko edes oikeilla jäljillä jos tarina on puoliksi historiallinen seikkailu ja puoliksi fantasiaa... Taikuutta, outoja ilmiöitä..? Taisteluja, salaliittoteorioita... Kertokaa oma mielipiteenne!
kyselisin
Eunukki
5529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että fantasiakirja kuskaa minut kertaheitolla pois omasta todellisuudestani. (Ehkä omaan makuuni yksi parhaista keinoista on tehdä omasta maailmastamme erikoinen niin, että kaikki on melkein kuin tavallisesti, mutta ei siltikään ole.) En pidä kuitenkaan välttämättömänä, että kirjassa selitetään kymmenen sivun verran fantasiamaailman historiaa ja toimintaperiaatteita. Kartat ovat kivoja, jos tarina perustuu liikkumiseen paikasta A paikkojen B, C, ja D kautta paikkaan E.
Fantasiakirjallisuus on minulle vähän kuin joillekin ovat ns. hömppäkirjat tai kioskikirjat. (Antakaa anteeksi karkea rinnastukseni). Fantasiakirjaa lukiessani päätavoitteeni on viihtyä, rentoutua ja pitää hauskaa. Fantasiakirjan pitää olla jännittävä tai pelottava tai hullun-hauska tai riipaisevan surullinen, mieluiten näitä kaikkia samaan aikaan. Pieni romantiikka ei ole koskaan pahaksi, mutta se ei pidä olla kirjaan tungettuna vain sen takia, että "saatais ny kiva rakkaustarinakin". Fantasia/tieteiskirja saa sivuta vakavia aiheita, mutta sen ei pitäisi millään tasolla olla kovin raskasta luettavaa.
Henkilöt ovat minulle tärkeitä. Minua miellyttävän fantasiakirjailijan pitäisi siis kohdella henkilöitään arvokkaasti ja perehtyä heihin kunnolla. Kaikenlaiset taruotukset ovat myös lähellä sydäntäni. Pidän merirosvoista, legendoista, vanhoista tai miksei nykyisistäkin uskomuksista, kansantaruista ja saduista. Jos fantasiaakirjaan on jotenkin nerokkaalla tavalla ammennettu aineistoa näistä lähteistä, onneni on jotakuinkin taattu. Historialliset romaanit ovat mieleeni, sillä vähän kaukaisempi historia on nykyihmisellä kuin fantasiamaailma. Näin ollen historiallisuus on mukava lisä myös fantasiakirjaan.
Sinun ajatuksesi tulevan kirjasi aineksista on melko ympäripyöreä, joten siitä on vaikea sanoa juuta tai jaata. Noista voi syntyä aivan yhtä hyvin hyvä kuin huonokin tarina. Kaikki riippuu itsestäsi. Meitä on moneksi, ja nämä edelliset aisiat ovat todellakin vain vain minun mieltymyksiäni. Onnea kirjoittamiseen!
Omasta mielestäni fantasia-kirjallisuudessa A ja O on persoonalliset ja monitasoiset henkilöhahmot, joiden tekemisiä jaksaa seurata kyllästymättä.
Varsinkin sellaiset hahmot, joita on vaikea luokitella suoraan joko hyväksi tai pahaksi, ovat kaikista mielenkiintoisimpia ja ansaitsee sympatiani puolelleen.
Näistä esimerkkejä mm. Kuolemanporttien Haplo, Dragonlancen Raistlin ja Eddingsin Prinssi Kheldar, ym. ym.
mielestäni fantasia kirjojen pitää olla pitkiä.
aina on parempi jos keksii ihan oman maailman ja omia rotuja.kirja on silloin hyvä jos kuvittelee itsensä jonakin hahmona.suuria taisteluja ja menetyksiä ettei aina ns.hyvä voita . hieman hstoriaa ja mullistavia käänteitä
hei!
mää pidän fantasiasta joka on täynnä jännitystä, pelkoa ja ripaus romantiikkaa.
siinä pitää olla paljon eläin mäisiä olentoja, omia rotuja/ lajeja.
keskiaikainen on parasta. ettei ole muita aseita kuin jouset, keihäät, miekat ja muut.
tietenkin henki olentoja pitää olla, kuten menneiden soturien henkiä jotka viestivät unissa.
tietty puoli pahiksii, että niistä ei tiedä että onko ne hyvii vai pahoi.
sit vaan jännitystä!
morjens!
Itse kirjoitan fantasia kirjaa johon olen luonut maailman, rodut ja historian, koska en halua lähteä muuttamaan ns. valmista maailmaa ja historiaa. Lisäksi näin saan parhaiten maailmasta sellaisen kuin haluan. Muuten en voisi edes kuvitella kirjoittavani mitään pidemmän puoleista tarinaa. Mutta tärkeintä on että kirjoitat sellaisesta maailmasta kuin mihin itse tunnet istuvasi parhaiten.