hankkia saksanpaimenkoiran kun ois just sopiva koira mulle! Paitsi noi sairaudet... Tietääkö ketään hyvää kasvattajaa ketä kasvattais EHDOTTAMASTI terveitä pentuja?? Et suvussa ei sais olla mitään sairauksia..
oon tässä
vähän ajatellut
473194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
käy lelukaupan pehmo-osastolla ja tarkista ennen ostoa, että saumat ei falskaa ja että nenä ja silmät on otuksella kunnolla kiinni päässä.
Siis oikeesti semmosta kasvattajaa, tai sukua ei ole olemassakaan joka voi taata niitten koirien terveyden.
Ennemminkin etsisin kasvattajaa joka avoimesti kertoo mitä sairauksia ja vikoja pennun sukulaisilla on ollut. Huomattavasti paremmat edellytykset onnistua koiran hankinnassa näin.
niin huonosti asiat että kaikkien sakemannin suvuissa on perinnöllisiä sairauksia?
sakemannien :)
mun siskolla on sakasanpaimenkoira ja se on tosi ihana muuten mutta se on joutunut käymään varmaan noin miljoona kertaa lääkärillä ku sillä on kaikenmaailman allergioita ja ties mitä niin vähän pelottaa sen takia...
ihan sama se on onko kyseessä sakemanni tai mikä tahansa rotu, tai sekarotuinen.
Yksikään kasvattaja ei voi taata sitä, ettei koira jossain vaiheessa sairastu johonkin perinnöllisen juttuun.
Niinkauan kun ollaan tekemisissä elävien otusten kanssa,kaikki on mahdollista ja mikään ei ole varmaa.
..vastataan silti.
Maapallolta et löydä yhtään ihmissukua tai eläinlajisukua jossa ei olisi taustalla perinnöllisiä vikoja tai sairauksia. Korkeintaan erittäin homogeenisestä laboratoriohiirikannasta voit mahdollisesti löytää tälläisen suvun.
Mutaatioita sattuu aina, kuin myös joitain perinnöllisiä sairauksia on ollut "aina" ja niiden periytyminen on niin monimutkaista että karsintaa on mahdotonta toteuttaa niin että ko viat katoaisivat täysin. Ja vaikka SKL:n kannassa näyttäisi joku rotu "terveeltä", on se vain pintaraapaisu: sieltä kun ei näe kuin vain rajatun määrän luustokuvaustuloksia.
Jos joku kasvattaja väittää rodussa kuin rodussa myyvänsä sinulle pennun täysin riskittömästä yhdistelmästä = ei perinnöllisiä vikoja/sairauksia suvussa taustalla, älä ota pentua. Kasvattaja joko valehtelee tai pitää päätään puskassa.
Todennäköisin keino saada itsellensä terve koira on ottaa itse selvää suvuista, kasvattajien toimintaperiaatteista ja etsiä itsellensä kasvattaja joka rehellisesti kertoo yhdistelmän mahdollisista riskeistä ja miten ne on otettu huomioon yhdistelmää tehdessä.
Tieto lisää tuskaa, mutta myös todennäköisyyttä saada terve koira.
nyt kirjaimellisesti tarkoittanutkaan että TÄYSIN kaikki suvussa pitäisi olla terveitä ... (Sori kirjoitin väärin aluksi) mutta sillattiin suht koht terveitä.(äiti ja isä nyt ainakin tietty pitäis olla terveitä yms) jos nyt tajuatte???? ja niitä sakemannien kasvattajia???? ja eikä kyllä ollut mikään provo.
kasvattajalistalta löydät kasvattajia.Surffaile siellä.
Saksanpaimenkoira on aika sairas rotu,mutta ei lähelläkään sairain rotu.Käyttöpuolen kasvattajat laittaisin etsinnässä etusijalle,koska he arvostaa terveyttä kun taas näyttely kasvattajat ulkonäköä jollon se terveys on vähän toissijainen asia.Näin karkeasti sanottuna.
Onnea etsintään.
karkeasti sanottu,
"Käyttöpuolen kasvattajat laittaisin etsinnässä etusijalle,koska he arvostaa terveyttä kun taas näyttely kasvattajat ulkonäköä jollon se terveys on vähän toissijainen asia."
Tän täytyy olla joku provo...vai voisitkos jotenkin todistaa väitteesi? Ellei kyse ole jonkun tai joidenkin kenneleiden koirien selän kaarevuus, muuten aika paha yleistys!
Jos KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä katselee näyttelypuolen muotiuroksia kahdeksankymmentäluvulta tähän päivään niin varsinkin lonkkaindeksit ovat pääosin niin surkeita, ettei voi kun ihmetellä, kiinnittääkö suurin osa näyttelypuolen kasvattajista terveyteen juuri ollenkaan huomiota.
Nykyään näyttelypuolella on melko yleistä käyttää koiraa, jonka lonkkaindeksi on alle 90, kun taas käyttöpuolella se on harvinaista.
Juu siis kyllä jalostusvalinnat puhuvat puolestaan, ja niitä voi seurailla itsekukin tietokannoista.
Kyllä nly puolellakin on ihmisiä, jotka selvästi kiinnittävät huomiota terveyteen, mutta se, että onko se tärkein asia, siitä en menis takuuseen. En ehkä käyttöpuolellakaan, kyllä varmasti monet kasvattajat joutuvat punnistsemaan vaihtoehtoja, jos joudutaan tekemään terveyden tai käyttöominaisuuksien kustannuksella. Kummallakaan ei tee yksinään mitään.
Mutta kun kauneus on etusijalla, niin silloin ei ole mitään puolusteltavaa jalostusvalinnoilla. Ja sen näkee kun käytetään jalostukseen koiria, joilla itsellään tai jälkeläisillään on selvästi taipumusta perinnöllisiin sairauksiin.
mielestäni asiaa ei voi yleistää niin ,että kaikki tekisivät niin, jos jotkut suuremmat kasvattajat toimivat näin!
-80 ja vielä pitkään sen jälkeenkään ei kukaan puhunut indekseistä yhtään mitään, se on aika tuore juttu, eikä tietokoneita pahemmin ollut saati tällaisia tiedotoja, joista tilastoja on helpompi selvittää. Silloin luotettiin vain uroksen omistajan lausuntoihin ja "puskaradioon". Erikoisnäyttelyiden luetteloista sai lonkkatuloksia selville aikuisten luokista. Ja kuinka moni muu kuin aktiivi pk-harrastaja ehkä huvikseen maksoi koiransa etupään kuvauksen, se on vielä tuoreempi juttu!
Samoista koirista käyttö- ja näyttölinjat kuitenkin periytyvät, mutta käyttöpuolella näyttää olevan nykyisten tuloksien valossa onnistuttu paremmin, miksiköhän?
suvussa on aina joku joka on ollut sairas. Niin myös meillä ihmisillä.
-Mekin olemme eläimiä, Darwin.
Se, että kun koirien kanssa tehdään töitä, ja rakennetta kuormitetaan vuosi toisensa jälkeen, silläkin puolella jyvät erottuvat akanoista. Siihen ei paljoa indeksejä tarvita, jos koiran kanssa kilpaillaan suojelukokeessa 9 - vuotiaana.
Kun taasen nlykoirat, joille tehdään nuorina bh ja ehkä joku alokasluokan tulos jostakin lajista, ja sen jälkeen siirrytään "suuriin kehiin" nämä luuston heikkoudet eivät koskaan tule ilmi.
yleistit kaikkiin näyttelylinjaisiin, en mä jaksa enää teidän putkiaivojen kans, vaikka vääntäis rautalangasta niin aivoihin ei mahdu kuin yksi sana SUOJELU!
Jos rekisteröi pennut vasta kun ne on välikuvattu tai iskee monttuun kuvissa kun on sököt eikä voi harrastaa, niin totta hitossa tulee hyvät tilastot! Eihän sellaisia viettihirmuja uskalla edes kenellekkään kotikoiriksi tai kaveriksi antaa, joku voiskin tehdä tutkimusta kuinka vanhoiksi käyttö ja näyttelylinjaiset on eläneet, mikä on keskiarvo...ja kumpia on enemmän yli 12 vuotiaita!
Tilastoja sopiikin lueskella sillä periaatteella, että kuvaamaton koira on yhtä kuin rikkinäinen koira. Ja sitten takaisin tonkimaan tilastoja, HUIPPUuroksia, ja kuvausprosentteja... eivät päätä huimaa. Ja SILTI indeksit ei nouse, miettikäähän sitä...
Ja vielä mainitakseni, kuvaamattomat koirat EIVÄT heilauta indeksejä kumpaakaan suuntaan, kuvaamaton koira = terve koira. Ja jos johonkin nii siihen tarvis puuttua. Kuvaamaton = D-lonkkainen, johan alkais kasvattajat panostamaan tähän kuvaushommaankin.
Sinä joka pyörryit yleistyksistäni:
Eikö siinä ole sinun mielestäsi mitään perää, että käyttökoirien rakennetta kuormitetaan pikkuisen eri tavalla, kuin kehää sipsuttavien nlykoirien? Elä puhu putkiaivoista mitään, kun ei omat tunnu ottavan mitään ajatusta vastaan....
>> Jos rekisteröi pennut vasta kun ne on välikuvattu tai iskee monttuun kuvissa kun on sököt eikä voi harrastaa, niin totta hitossa tulee hyvät tilastot!
sait päähäs et kaikki näyttelylinjaiset sipsuttelis vaan kehässä, onpa niitä sellaisiakin ollu, jotka hakee vaan sen pakollisen kakkosen KVA arvosanaa varten...ja tulee olemaan jatkossakin!
Ja ei ne kehää sipsuttavatkaan kuormitu pelkästä kehän kierrosta.
Esim. n. 20 vuotta sitten kun treenattiin meidän koiraa Helsingin päänäyttelyyn, juoksetettiin hiekkamontun pehmeitä rinteitä ylös, suolla, vedätettiin autonrengasta ja ajeltiin pyörällä pitkin metsäautoteitä, puhumattakaan veneen perässä uittamisesta, mitenkähän näitä käyttökoiria rakenteellisesti kuormitetaan enemmän.
Pakko sillä kehän sipsuttajallakin olla kuntoa, ei sitä sohvalta kehään viedä, tai sitten se näkyy kyllä arvostelussa
Turha opastaa mua noista lonkka kuvaus jutuista ja indekseistä, mulla on ollu varmaan sakuja ennen ku sä oot edes syntyny, ja pidän itseni ajantasalla.
Voisinkin ottaa jotain vastaan jos todella antaisit ajattelemisen aihetta!
Ole kiva ja lähde pätemään sinne oikeelle foorumille ja jätä meidät tavikset tänne ihmettelemään keskenämme.
tuokin oli vaan sun kirjoittelustas lähtöisin, maailmalla tapahtuu paljon enemmänkin. Lonkkia jopa leikellään, värkätään uroksille palleja ym. kaikkea tuskin tiedetään tai halutaankaan tietää.
Muutta esimerkkinä siitä, miten tilastoja voi saada paremmaksi, muutamia vuosia sitten tietoon tuli kun koira oli lonkkakuvattu toisena koirana. Ja jos DNA testejä ei tehdä vastaavat tapaukset ei selviä koskaan.
Muistaakseni tässä tapauksessa koira oli kuvattu sököksi ja uusintaan vietiin toinen, jonka kuvat sitten poikkesivat niin paljon alkuperäisistä, että jäi kiinni. Mutta jos koira on välikuvattu sököksi ja virallisiin viedäänkin toinen, asia ei seviä ehkä koskaan.
Turha sitten vedota, että kyseessä oli näyttelylinjainen koira, kyllä sitä muuallakin tapahtuu kaikenlaista!
mutua se, että siellä kehässä pärjätään sohvalta suoraan.
Ihan oikeen aikuisten oikeesti ei taida näillä miioilla ja lilleillä ja kaikenmaailman muilla suojelukäyttisrodunomainenkoe vouhottajilla olla hevonkukun herttaista havaintoa siitä paljonko vaatii työtä saada se sesse siihen kuntoon, että päänäyttelyssä on jotain mahdollisuuksia pärjätä.
Yllättävää ehkä heille, mutta aika moni noista kärkipään koirista jo suomenkin tasolla pesee mennen tullen suurimman osan noista purut purut elukoista fyysiseltä kunnoltaan.
Se on kauheen kiva täällä räpättää toisten tekemisistä ja näyttiskasvattajien mututiedoista, kun ite viljelee samaa soopaa toisinpäin. Voin ihan suoraan sanoa, että minä tiedän, ettei vaivainen koira selviä siitä treenistä minkä erkkarikehissä pärjäävä koira joutuu läpikäymään ennenkuin se on kunnossa.
Paljonko on lillillä ja mialla omakohtaista kokemusta kärkipään koiran laittamisesta näyttelykuntoon? Jos ja kun sitä ei löydy sitten ehkä sopisi pitää pahemmat mölyt mahassaan.
Varmasti vaati näyttelylinjaisen kuntoon saaminen paljon työtä, sillä erään saksalaisen sanoin:
"" Nykyään saksanpaimenkoiran suurin ongelma on sen rakenne, joka muistuttaa takaosasta sammakkoa, tämä ei voi olla vaikuttamatta koiran koordinaation. Virkakoirien ohjaajat ovat jo kymmenen vuoden ajan valittaneet, että näiden koirien kanssa ei voi tehdä pitkiä partioretkiä. ""
taas oikeen tosi nokkela!
Se on kumma miten teillä on kamala tarve väännellä asioita heti, kun oma tieto ja kokemukset aiheesta loppuu.
ei ollut nokkelaa vaan ihan faktaa, ota sanakirja käteen ja lue
http://www.hund.ch/insider/dswuff.htm
Mitä muuta sinne pitäisi mahtua, kun puhutaan rodusta nimeltä Saksanpaimenkoira?
tarvitse sanakirjaa saksankielen kanssa.
Ja "nokkelaa" ei ollut tuo lainaus, vaan kommentti ettei ihmettele jos näyttelylinjainen vaatii paljon työtä ja blaa blaa.
Kyllä ne käyttiksetkin vaatis ihan sen saman työn, jos joku joskus vaivautuisi niitä vähän kehää varten treenaamaan.
Useimmiten sinne käyttisporukka tulee lontustamaan elämäänsä kyllästyneen näköisenä sen pakollisen tuloksen.
Vaivautumatta pätkän vertaa treenaamaan sitä koiraa siihen hommaan.
Rautalangasta vääntäen: Tuloksen voi kuka vaan pystymettäläinen hakea koiralleen kehästä, mutta menestyminen siellä vaatii harjoittelua niinkuin missä vaan lajissa.
P.S. Myös moni käyttis sijoittuisi siellä nykyistä tulostaan paremmin, jos niitä vaivauduttaisiin edes hiukan etukäteen treenaamaan.
Näyttelyissä palkitaan vain yhtä yksipuolista äärityyppiä, jolla ei ole juuri mitään tekemistä toimivan työkoiran rakenteen kanssa. Näyttelyt vaikuttavat olevan kasvattajien keino kilpailla keskenään. Ja siellä pärjää parhaiten kasvattaja, joka jättää luonne- ja terveyspuolen vähimmälle huomiolle.
Joten mitä hienoa ja arvostettavaa näyttelyissä on? Työkoiran jalostuksen kanssa niillä ei ainakaan ole mitään tekemistä.
Monipuolinen käyttökoira josta on moneksi. On haku, jälki, viesti, rauniot, vetohiito, seurakoira muuten aktiivisille ihmisille =)
enää näköjään riitäkkään et kaikki jalostukseen käytettävät pitäis suorittaa ns. "rodunomainen koe" nyt kaikkien jo pitäis harrastaakkin vain sitä...hih!
kun edelliseen ei voinu vastata.
Mikä on se toimiva työkoiran rakenne? Sekö on se sahapukin ja belkkarin risteytys mitä sinä ihannoit?
Eilen tuli hyvä esimerkki vastaan, kun ihan totta yhtään liioittelematta en pysty sanomaan oliko se elikko puhdas sakemanni, vai sakun ja belgin sekoitus. Ei voi olla tarkoitus tämäkään, että parikymmentä vuotta rotua harrastanut ja kasvattanut ihminenkään ei tunnista onko kyse omasta rodusta vai ei.
Ja pärjää parhaiten kasvattaja joka jne... Siis missä pärjää? Jos nyt näistä kaikkien rotujen kerta ympäri ja muovinauha kourassa ulos kehistä puhut, niin ok olen samaa mieltä. Ei vaadi koiralta kuntoa ja siellä nyt saattaa tuurilla pärjätä koira joka suhtkoht kasassa pysyy.
Mutta siitä ärähdän, jos erkkareita meinasit, koska tasan tarkkaan tiedän mitä vaatii esim käyttöluokan koiran laittaminen päänäyttelykuntoon, ruokinnan muutoksineen, tammikuusta alkavine treeniohjelmineen yms.
Ja tämä nyt ei sitten taas tarkottanu sitä, että koira ei kykenis normaali elämään ilman jatkuvaa treeniä, kun niin sen kuitenkin kohta väännät.
Ja nyt ei ollut kyse myöskään siitä, etteikö se koira kykenis sitä kehää siellä jolkottamaan vaadittua aikaa (niinkuin 99% käyttiksistä tekee) ilman treeniäkin. Pärjääminen ja kärkipäässä juokseminen onkin sitten vähän eri juttu.
Se nyt vaan on niin, että oli saksanpaimenkoira miten käyttörotu hyvänsä, niin myös sakemanniharrastukseen kuuluu osana ne näyttelyt, halusit sinä sitten sitä tai et.
En ymmärrä alkuunkaan sitä, että miksi näyttelyharrastus on niin iso kynnys sietää monelle vannoutuneelle puru ihmiselle, kun kuitenkin molemmilla puolilla on ne omat ihmisensä. Rotu on kahtia jakautunut ja tulee olemaankin, niin miksi märistä toisten tekemisistä? Kuitenkaan tuskin tulet koskaan näyttelylinjaista koiraa ottamaan itsellesi. Enkä minä ota käyttistä, sen enempää kuin moni muukaan näyttelylinjan ihminen.
Eikä tarvi sanoa, että vaihda rotua. En vaihda, kun olen itselleni sopivan löytänyt näistä näyttelylinjaisista.
Kun olet niin kokenut, niin voisitko kertoa, millä tapaa tämänpäivän VA-koiran rakenne on parempi kuin hyvän käyttölinjaisen (siis ei minkään belkkarin näköisen)?
Entäpä millä tapaa se on parempi verrattuna 60/70-luvun voittajiin? (esim. Marko Cellerland, Bernd/Bodo Lierberg)
minuakin kiinnostaisi että millä perusteella takapuoleton alamäkikoira köyryselällä on juuri rakenteellisesti se oikea saksanpaimenkoira. Aika kauas on menty, vaikkapa kun katsoo Marco von cellerlandin kuvia tai vaikkapa canto von wieneraun.. Kauniitakin jopa näyttelylinjaisista löytyy tänä päivänä, mutta osa on ihan karmeata katseltavaa.. mutta koska tänäpäivänä ei missään rodussa ole enää sillä alkuperällä ja käyttötarkoituksella mitään väliä niin voitaisiin useampikin rotu jakaa kahtia. saisivat ihmiset harrastella ihan rauhassa.
Ja näyttelyt on toki harrastamista, mutta aikaa sitten ne palvelivat myös jalostusta.. tänä päivänä niistä on muodostunut monen rodun tuhoava voima. Henkilökohtainen Maine ja kunnia rulettaa..
Kyllä käyttökoira puoli on kateellista väkeä, kun aina ollaan ulkomuodosta haukkumassa. Ostaakaa geelipää niin ei tartte itkee..
sniiiiiiiiiifff kyynel...
kun niitä rakenteeltaan kohtalaisen hyviä sekalinjaisia ja jopa jokunen käyttiskin on joskus näkynyt.
Mutta siis yleisesti ottaen käyttisten ehkä suurin ongelma on etuosan kulmauksissa. Karkeasti yleistäen ne ovat matalasäkäisiä ja niillä on lyhyet pystyt olkavarret ja näistä johtuen ne liikkeessä putoavat pahasti eteen.
Toisin sanoen ne eivät pysty esittämään sitä saksanpaimenelle tyypillistä maatavoittavaa ravia. Eli ne vauhdin kasvaessa mieluummin laukkaavat, kuin ravaavat vaikka ravi on saksanpaimenelle tyypillinen liikkumismuoto.
Myöskin niillä on monilla sanomista lantion asennoissa ja pituuksissa ja myös takakulmauksissa.
Lyhyt pysty lantio hankaloittaa myös sitä ravaamista ja aiheuttaa liikkeeseen puutteellisen takatyönnön.
Siihen on vähän vaikea vastata, että miten rakenne on parempi, kuin hyvän käyttölinjaisen. Mikä on se hyvä käyttölinjainen, anna esimerkki? Jos koira on rakenteeltaan hyvä se on sitä oli linja mikä hyvänsä. Huolestuttavan moni nykykäyttiksistä vaan alkaa rakenteeltaan muistuttaa käyttömalia ja se ei ole hyvä juttu.
Saksanpaimenkoiran ei kuulu olla kevytrakenteinen korkearaajainen neliö, jolla on pystyt olkavarret ja välikämmenet ja lyhyt pysty lantio puutteellisilla takakulmilla.
Mitä Marko Cellerlandiin tulee, niin sehän ei ollut huono koira rakenteeltaan ja mittasuhteiltaan. Sen tyyppisiä koiria juoksee nykyisinkin vielä kehissä melko paljon ja sitten taas tuo pingpongin esimerkki Canto Arminius on hyvinkin lähellä nykyistä näyttelytyyppiä rakenteen puolesta.
(Tähän ei sitten taas tarvitse kommentoida sen uroksen ongelmista jalostuskoirana, nyt on kyse vain sen rakenteesta)
Tuo Bodo sitten on jo kauempana ja sillä on selviä puutteita rakenteessaan. Silmiinpistävin virhe siinä on ehkä sen selkä, joka on notkolla. Säkää siltä löytyy kyllä, mutta sen takana tapahtuu jotain kummia selkälinjan kanssa.
Sillä on myös pysty, joskin melko hyvän mittainen lantio ja se voisi olla takaa paremmin kulmautunut, vaikka onkin vielä ihan ok.
Siltikään tänäpäivänä näistä tuskin kukaan (ehkä Cantoa lukuunottamatta) ihan kärkisijoja hätyyttelisi edes suomessa.
Mutta hyvin tyytyväinen saisi olla, jos keskiarvo käyttiksistä nykyisin yltäisi rakenteeltaan läheskään tälle tasolle.
luin tuon pingpongin viestin huolimattomasti ja olin väärässä Cantossa...
Ja miltäs koiralta näytti teidän mielestä tämänvuotinen belgien maailmanmestari??? Minusta se oli ihan selvästi sahapukkikäyttölinjainensaksanpaimenkoira!
Vihdoinkin joku fiksu kirjoitus!!
Mut laitetaanpas ne käyttis ja näyttis ravaamaan vierekkäin Siis saksanpaimenkoiralle ominaisella liikuntamuodolla, ja kumpikohan säilyttää paremmin kestävän ravin ja liikkuu rodunomaisemmin?
Hyvä kirjoitus.
Saksan päänäyttelyynhän joitakin käyttöpuolen koiria osallistuu, mutta ne näyttävät aina löytyvän tuolta tuloksien loppupäästä. Ovatko ne aina niin onnettomia vai onko se vain kirjoittamaton sääntö, että ne pitää sinne peräpäähän pistää. Luulisi, että joskus joku hyvä yltäisi edes vähän ylemmäs.
Tässä viime vuoden yrittäjät uroksissa, en nyt tiedä ovatko nämä niin loistavia
http://www.pedigreedatabase.com/gsd/pedigree/392389.html
http://www.pedigreedatabase.com/gsd/pedigree/123657.html
http://www.pedigreedatabase.com/gsd/pedigree/310829.html
Niin ja olihan mukana yksi näyttelylinjainenkin BSP-osallistuja mutta sekin oli aivan loppupäässä :(
http://www.pedigreedatabase.com/gsd/pedigree/112627.html
Miksei sitä, että koira on osoittanut toimivuutensa voitaisi edes vähän arvostaa.
Mutta onko näyttelyissä arvostettu rakenne jo hivenen liian raskas? Niin ja parhaat urokset tuolla päänäyttelyssä olivat ainakin yhden nettijutun mukaan kooltaan lähes kaikki erittäin suuria, onko sekään hyväksi?
satutäti heinähattu, kun ei enää muuta keksi. Tiettävästi belgari ja saku on kaksi eri rotua, äläs nyt sekoita toisiinsa tai vaihtoehtoisesti vaihda rotua belgareihin, mikäli moinen sahapukkilaatikkoKÄYTTÖLINJAINENharmaasaksanpaimenkoirabelgari noin kiinnostaa....
ja sitten kun se virkakoira tekee työtään, niin on todella hyvä että se on kooltaan kuin hevonen ja ravaa niin kauniisti....
Käyttömaleihinhan on sotkettu saksanpaimenkoiraa ja hollanninpaimenkoiraa ja ties mitä muuta, ja mikä on lopputulos? Toimiva työkoira, joka vaikuttaa vieläpä varsin terveeltä.
Raiserhan ehdotti, että saksanpaimenkoiraan voisi lisätä malinoissia. Voisi olla ainakin kokeilemisen arvoista, mutta ideahan tyrmättiin...
Mutta ei saksanpaimenkoirasta pidä malin näköistä tehdä.
sitten puhuttiin, et sakemanniin pitäis lisätä karhukoiraa, mut taitaa nykyään jotkut "suojeluharrastajat" lisätä enemmänkin sähköä koiriinsa...
pitäisiköhän alkaa käyttää jotain nimimerkkiä näissä...
Mutta asiaan. Noista esimerkkikoirista ei yksikään ollut missään nimessä huono rakenteeltaan ja V arvosanojahan niille on tippunutkin, eli ei mitenkään huono saavutus.
Kaikki nuo olen itse viimesyksynä paikanpäällä nähnyt.
Näistä olen itsellekin ylös merkannut tuon Danny Lesimon, se on minusta erittäin hyvän oloinen koira myös rakenteeltaan ja parempi, kuin tuo Hero Spitalfeld.
Päänäyttelyssä vaan taso siellä on varsinkin käyttöluokissa niin kova, että sieltä ei nouse esille "tavalliset" keskivertoa paremmat koirat.
Niitä hyviä koiria kun viimevuonnakin oli urosten käyttöluokkaan ilmoitettu 393 kpl. Kaikki eivät kyllä (tietenkään) paikalla olleet, mutta kyllä niitä silti siellä ihan riittävästi oli.
Ja rakenteeltaan puutteellisia koiria kaikki luokat yhteen laskien tuolla on vain kourallinen.
Pärjätäkseen tuolla sen koiran pitää olla ihan huippu.
Kärkisijoituksiin tuolla ei voi yltää koira, jolla ei ole siellä esittää hyvää jälkeläisryhmää.
Liikunnan ja esiintymisen osuus siitä muusta arvostelusta on niin iso, että jos koira ei liiku erinomaisesti koko arvostelun ajan mitään jakoa ei ole.
Eipä nuo näyttelykoirat, jotka esim saksassa kärjessä juoksee yleisesti sen raskaampia rakenteeltaan ole, kuin nuo esimerkkikoiratkaan.
On siellä tosin jotain poikkeuksiakin, jotka ovat raskaita, mutta vähemmän.
Raskaampia koiria minusta täällä näkee noissa kaikkien rotujen kehissä.
Ja se, että jos koira on liian raskas on ihan yhtä epätoivottavaa, kuin sekin, että se on korkearaajainen ilmava kuikelo.
Jos nyt otetaan esimerkiksi parin viime vuoden voittaja Larus Batu, niin se on keskivoimakas koira joka on seistessäänkin erinomainen rakenteeltaan, mutta vasta kun näkee sen liikunnan se pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Sillä liikkumisella se jättää suurimman osan porukasta, kuin tervaan seisomaan.
Ja siltä koiralta olen nähnyt neljästi myös rohkeuskokeen ja kertaakaan ei ole moitittavaa sen suhteen esityksissä ollut.
Siellä kun näkee välistä myös niin uskomatonta räpellystä, että huh huh. Kamalin tapaus sillä saralla mitä itse olen nähnyt sattui edellisvuonna Karlsruhessa...
Koirien koon karkaaminen käsistä on ollut ongelma jo pitkään, mutta onneksi siihen on puututtu viime vuosina ihan reippaasti, jopa jo täällä suomessakin. Eikä nuo saksan kärkikoirat mitenkään tolkuttoman kokoisia ole, jokusta poikkeusta lukuunottamatta.
Ja kun SV on asiasta ärähtänyt, niin siihen tullaan puuttumaan vastakin ja se on hyvä se.