Kuule mun ääneni,
kuule mun soittoni,
kuule ikäväni väreilevä,
korkeuksiin häviävä
sävelmä.
Kulje ikäväni luoksesi,
laskeudu sydämeesi,
rauhoita oma mieleni,
lähetä oma ikäväsi
kunnes saan luoksesi sun.
kuule mun soittoni,
kuule ikäväni väreilevä,
korkeuksiin häviävä
sävelmä.
Kulje ikäväni luoksesi,
laskeudu sydämeesi,
rauhoita oma mieleni,
lähetä oma ikäväsi
kunnes saan luoksesi sun.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oikea runo nikkari,,,,
empä itseäni niin tituleeraisi,
mutta kiitän lämpimästi sisko
sinua -
suukko poskellesi.
Saanko neuvoa pikkuisen, sen verran kuin omat taitoni riittävät? Pidin ajatuksesta runon takana. Sinun tyylisi on nähtävästi loppusointuihin pyrkivä. Loppusoinnuista tulisi iskevämpiä, jos säkeiden tavumäärät olisivat vähän lähempänä toisiaan. Jos tavuja ei millään saa sovitettua, voi loppusoinnuista tinkiä. Niin runosta ei mielestäni tulisi liian väkisin tehdyn oloista. Esimerkiksi säe "korkeuksiin häviävä" kaipaisi muutamaa tavua lisää, jotta se sointuisi paremmin sitä edeltävän säkeen kanssa. Säkeitä voi järjestellä pareiksi mielensä mukaan, tietysti, eikä vain niin, että allekkaiset ovat aina pari. Kannatta myös miettiä tarkoin, jos runoon tulee useaan säkeeseen peräkkäin täsmälleen sama tavu esim. -vä, -vä ja -vä ensimmäisessä säkeistössä. Kyseinen esimerkki on kuitenkin vähän huono, sillä juuri tässä toisto oikeastaan toimii aika hyvin. :) Runossasi on jännä rytmi, joka tuo mieleeni hauskasti ja tenhoavasti loitsun. Josko se rakas loitsimalla tulisi!:) Rytmiä saa vielä paremmaksi juuri noilla tavuilla leikittelemällä. Ihan kiva tämä runo minun mielestäni on.
Vielä pyydän ja toivon, ettet loukkaannu kritiikistäni. Tällä palstalla kaikki tuntuvat enemmän tai vähemmän olevan tuttuja keskenään. Onhan se vähän ikävää, jos joku tuntematon yhtäkkiä puskasta hyökkää arvostelemaan. Voi myös olla, ettet lainkaan runoile "tosissaan" tai kehittymistavoitteessa, vaan vain mielipiteen- ja tunteidenilmauksina. Tässä tapauksessa älä ota kommenttiani lainkaan todesta, vaan tuhahtele sille halveksivasti. Jos sinusta tuntuu, että olet takiani joutunut puskahyökkäyksen kohteeksi, pyydän anteeksi. Nämä ovat vain minun mielipiteitäni, joita ei aina kannata ottaa niin vakavasti. Hyvää illan jatkoa sinulle! Hymyn :) kera.
kiitos ajatuksistasi.
Juu, nykyään olen pyrkinyt loppusointuihin,
vaikken aina siinä onnistukkaan.
Ja, sitä rakastahan minä odotan ja odotan
saapuvaksi.
En todellakaan loukkaannu, rakentava kritiikki
on aina paikallaan - kiitos sinulle siitä.
Niin, kyllä tällä palstalla on moni jollakin
lailla tuttuja keskenään, ns vanhat.
Älä pyydä anteeksi, olin hyvin otettu
kommenteistasi, ja itse asiassa yllättynyt,
kun tänään kommentoit, vaikka olen melko
kauan tänne jo kirjoitellut, ja kirjankin
saanut aikaan, omakustanteisen tosin.
Ja - oikein hyvää illan jatkoa sinullekkin,
kiitos että olet kommentoinut.
en vain aikaisemmin uskaltanut kommentoida sinulle, koska pelkäsin saavani nenilleni: sinulla on selvästi vakipaikka usean rakkausrunopalstalaisen sydämessä. Tänään kokeilin kepillä jäätä ja lopulta uskaltauduin sanomaan mielipiteeni. Ei kiittämistä, jos minultakaan ei anteeksipyyntöjä. ;)
höh - mitä sitä nyt pelkäämään :)
Nojaaa, voipi olla, se vakipaikka joka
tietty lämmittää.
Mutta, nyt olemme vaihtaneet mielipiteitä,
hyvä niin.
Olen moneen kertaan päättänyt, että nyt en
laita tänne mitään, kirjoitan vaan, mutta
en tiedä, jollain lailla olen kuitenkin
jäänyt koukkuun sivustolle.
Jossain vaiheessa oli sellainen tilanne,
ettei runojani luettu eikä kommentoitu
täällä ollenkaan,ja kirjoitin nicittömänä,
lukijoita ja kommentteja tuli heti.
Sitten rohkenin taas käyttää niciäni, ja
jotenkin vain kaikki taas muuttui.
Pois en osaa olla,joten menee miten menee,
kirjoitan kuitenkin jatkossakin tänne.
Sinulle vielä kiitokset.