kyllä alkaa olee todella loppu.vauva on 4,5kk ja nukkumaanmenot aina vaan hankalia.pidemmän aikaan on ollu samat iltarutiinit.ilmakylpy,hieronta ja syöttö.ja joka ilta sama huuto.on koitettu hellää unikoulua mutta kun vauva raivostuu,ei sitä paljon silittelemällä rauhoiteta.hyvä jos sylissä rauhoittuu.eikä unesta tietoakaan.on nukutettu vatsallaan ja kyljellään eikä olevinaan mikään hyvä.välillä auttaa tutti,välillä pahentaa.nukkuu iltaunille aina omaan sänkyyn.mummin mielestä tarvitsee nukuttaa kantamalla kun ei muuten nuku.olen täysin eri mieltä.ja myös kieltäny sitä tekemään(turhaan).
en tiedä odotanko neuvoja vai sympatiaa.... kaippa kaikki vauvat ovat erilaisia,toiset vaan laitetaan sänkyyn ja jonkun ajan kuluttua sinne torkahtavat mutta meillä ei olla lähelläkään siellä.
en tiedä odotanko neuvoja vai sympatiaa.... kaippa kaikki vauvat ovat erilaisia,toiset vaan laitetaan sänkyyn ja jonkun ajan kuluttua sinne torkahtavat mutta meillä ei olla lähelläkään siellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä oli lempeän unikoulun kanssa aluksi ihan sama ongelma. Aluksi tehtiin niin, että ensiksi laskettiin sänkyyn ja yritettiin rauhoittaa sinne, jos ei onnistuttu niin sitten otettin syliin ja yritettiin rauhoittaa siihen. Yleensä syliin otto ei rauhoittanut yhtään ja siinä sitten huutoa saattoi kestää pahimmallaan tunti vaikka kuin yritit hyssyttää, hetkuttaa ja taputtaa pyllylle.
Toinen vaihe oli, kun sitten päätettiin, että ei enee nosteta syliin vaan rauhoitellaan vaan omaan sänkyyn (taputetaan pyllylle tasaisesti ja hyssytellään) Ihme kyllä tämä tehosi vähän paremmin ja huomasimme, että olimme liian aikaisin aina nostaneet pojan sängystä syliin. Nyt annoimme olla sängyssä kunnes huuto oli todella kovaa ja nostimme vasta sitten, ennen sitä yritimme rauhoitella petiin. (Tutista ei apua, koska ei syö sitä)Tämä toimi paremmin. Silti nukuttaminen välillä tuskaa.
Kolmas vaihe oli se, kun mietimme, että millä tavalla poika rauhoittuisi ilman itkua sänkyyn ja luuimme näistä "ihme lapsista", jotka nukahtavat sänkyyn ihan itsestään. Tästä sitten huomasimme, että olimme laittaneet poikaa liian aikaisin nukkumaan. Hän rauhoittiu todella hyvin sänkyyn kun oli tarpeeksi väsynyt. Tästä sitten sai alkunsa meidän nykyinen ilta rutiini, joka menee näin. Poika jaksaa olla yläällä yleensä unien välissä 2-2,5h. Iltarutiinit alkavat, kun ollaan iltaunien jälkeen oltu yläällä 2h. Rutiinit alkavat tissillä, josta siirrymme vaipan vaihtoon/itapesulle/unipuvun pukemiseen. Sitten on iltasadun vuoro. Sitten kannamme häntä jonkin aikka unipussukassa mahan päällä ja kun huomaa, että hinkkaa jo kovasti silmiään niin sitten mennään makuuhuoneeseen ja annan vielä rauhoittua tisse niin, että silmät lupsaa ja sitten vain nostan omaan petiin. Yleensä simahtaa sinne suoraan. jos ei heti nukahda niin vähän hyssyttelyä ja pyllylle taputtelua. Tääläinen rutiini on meille tuottanut tulosta yönukutukselle.
Päivällä muuten sama mutta en anna tissiä. Silloin meillä on ruoka-ajat :)Kun herätään päivällä unilta niin annan tissin, sitten vaihdetaan vaipat, sitten leikitään ja ennen unia kannetaan pussukassa, jos on tarvis ja sitten vain rattaisin.
Tietysti täytyy muistaa, että omat ongelmansa nukutukseen tuo uusien asioiden oppiminen. Meillä on alettu kääntyilemään vatsalleen, mikä vaikutta erityisesti yöuniin, koska nukahtaminen ei onnistu enää kyljellään. Mutta ainakin vielä rutiini toimii. Meidän poika on 4kk. Unikoulutus aloitettiin meillä 2kk. Mielestäni ihan hyvä aika oli aloittaa :)
Tulipas pitkä sepustus, mutta toivottavasti on jotakin iloa. Sitä paitsi harva vauva nukahtaa itsestään sänkyyn. Täällä toson tuntuu ihmeen moni niin tekevän. Onkohan virtuaalisuudella asiaan jotakin merkitystä ;)Tsemppiä sinne!!
silleen että muksu ei nukkunu yöllä vasta kun joskus 4-5 aikaan 2 ekaa kuukautta.mutta si ku kasvoi niin nukkumiset alkoi mennä rytmillä.no sinuna suosittelen sitä et hyssyttelet ja kävelet vaavin kanssa tai otat syliin ja pompit sängynreunalla hiljalleen.niin meidän pikkunen on nukahtanut pienempänä ja mukahtaa vieläkin vähä kasvaneena :) mut pärjäile.