istuin taas kerran autotallin perimmässä nurkassa... hiljaisuus on melkein käsinkosketeltavaa...istun ja itken... itken itseäni... mitä olinkaan elämälleni tejnyt? puristan vanhaa nallukkaa yhä lujemmin...sattuu! nallukan sain heti synnyttyäni. se on kuullut kaikkin tähän astiset murheet ja huolet ja auttanut aina olemalla siinä vieressä rutistettavana. sen lähellä tuntee olevansa jotenki turvassa...
- hei jerra nallukka, mitäs meillä tänään on luvassa? kenen huolia tänään kuunnellaan? ja voittajahan on senniiii!! mikshän se ei nyt vastaa?? ujostuttaako!?
myös raamattu makaa avaamattomana toisella puolella painaen ilkeästi oikeaa reittäni , mutta olen liian väsynyt siirtämään sitä. onko tämä se mitä haluan? haluanko kärsiä vai tuntea taas sen ihanan olon ja lykätä kärsimystä?
käteni alkavat täristä pelottavan kovaa... sattuu...liian kovaa! kännykkäni alkaa soida... lujaa... liian lujaa!! tuntuu että pää halkeaa... niin se halkeaakin... tippuu paloja... en saa niitä kiinni... en halua vastata... ei kukaan voi pakottaa. sillä tiedän että siellä on ne... jos vastaan sorrun taas. siellä on ne jotka saivat tämän aikaan. ne jotka ottivat "ystäväkseen" ... jengiin , mutta siihenkin kuului se ehto... mutta mä halusin kuulua siihen... olla mukana.. puhelin lakkaa soimasta, muttei se helpota yhtään... itken vielä enemmän...tulee aaltoja... isoja aaltoja... puroja ja jokia. uimaan!!
helpottaako se yhtään jos sen sanoo ääneen?! helpottaako se eteen tulevaa helvettiä joka ei lopu ehkä koskaan?!
-käytän... käytin... ei.. KÄYTÄN HUUMEITA!! paraniko oloni yhtään?päänsärky vain paheni ja nyt se huutaa sitä koko ajan päässäni...päässä sisällä...huumeita...huumeita...huumeita... kaikuu. ehkä pitäisi iloita siitä että sen tajuu ja tunnustaa... ehkä ei koska jos ei olisi ikinä aloittanut ri olisi mitään tunnustettavaa... miks kaikki ei voi olla niinku sillo ennen...?! puhelin alkaa taas soida ...aaah..!!! miksi se soi noin lujaa? lopu...LOPU...L O P U!!!!
AIKAISEMMIN:
- senni! senni! vittu hanki kuulolaite tai jotain!! nyt mennään mä en nimittäin aio jäädä tolle matikan tunnille vai haluut sä jäädä peilaa ittees koko päiväks... ei nimittäin tarvii yhtä hyvältä näytät ku ennenki! huusi mun bestis ninnu ihan vitun lujaa ja juoksi mun ohi kovaa.
mä oon tuntenu ninnun about 4-vuotta ja bestiksii meistä tuli heti. se on sellaset 167cm pitkä ja sillä on ruskeet vaaleella raidotetut hiukset. me ollan me ja ollaan aina oltu ninnu ja senni.
"tuleeks ninnu ja senni? ai ei... no eihän ne bailut oo mitään ilman ninnuu ja senniä" noin meihin suhtaudutaan...
me ollaan suosittuja ja mikäs sen ihanampaa ku olla se joku josta kaikki tykkää, se josta jätkät tappelee... ihanaa saada kaikkien huomio kun saapuu jonnekki... me ollaan nuoria ja vapaita elämään ja nauttimaan siitä ku vielä keretään. ja kaiken muun lisäks me molemmat inhotaan matikkaa!
- joo... mennään vaan ,mut ens kerralla jäädään tai me ei vittu tajuta yhtään mittä matikasta!
- joo joo.. niinhän sä oot sanonu jo kolmena edellisellä kerrallaki ja silti sä vaan aina nöyrästi lähdet mun kaa! sano ninnu ja nauro.
se on aika kaunis varsinki ku se hymyilee. jos mä olisin lesbo olisin varmasti heti kyllä iskeny silmät ninnuun. ja se on ihan mielettömän mukavaki ja sopivasti hullu. me ei ikinä tapella vaan meillä on yleensäkki aika samat mielipiteet jokaon periaatteessa aika paha ainaki yhessä asiassa josta meidän ainoat riidat johtuu tai johtu ennen.
nimittäin pete. se on meidän lukiossa tokalla ja se on syötävä. ja ikävä kyllä me molemmat oltiin isketty silmät siihen. sen oikee nimi on petrus mut ymmärrättevästi sitä kutsutaan peteks ja sitä se on aina ollu. mulle se olis mieluusti jätkäkamu mut se päättiki sit et ninnu on meistä se parempi ja nyt ne on ollu kohta puol vuotta yhessä.. ollaan me nyt ihan kamuja peten kaa sen alku katkeruuden jälkeen mua ei itseasiassa edes harmita mun menetys ja onhan ninnu onnellinen!!
jos joku jakso lukee tän nii palaute vois olla ihan kiva ,kannattaako enää jatkaa??
- hei jerra nallukka, mitäs meillä tänään on luvassa? kenen huolia tänään kuunnellaan? ja voittajahan on senniiii!! mikshän se ei nyt vastaa?? ujostuttaako!?
myös raamattu makaa avaamattomana toisella puolella painaen ilkeästi oikeaa reittäni , mutta olen liian väsynyt siirtämään sitä. onko tämä se mitä haluan? haluanko kärsiä vai tuntea taas sen ihanan olon ja lykätä kärsimystä?
käteni alkavat täristä pelottavan kovaa... sattuu...liian kovaa! kännykkäni alkaa soida... lujaa... liian lujaa!! tuntuu että pää halkeaa... niin se halkeaakin... tippuu paloja... en saa niitä kiinni... en halua vastata... ei kukaan voi pakottaa. sillä tiedän että siellä on ne... jos vastaan sorrun taas. siellä on ne jotka saivat tämän aikaan. ne jotka ottivat "ystäväkseen" ... jengiin , mutta siihenkin kuului se ehto... mutta mä halusin kuulua siihen... olla mukana.. puhelin lakkaa soimasta, muttei se helpota yhtään... itken vielä enemmän...tulee aaltoja... isoja aaltoja... puroja ja jokia. uimaan!!
helpottaako se yhtään jos sen sanoo ääneen?! helpottaako se eteen tulevaa helvettiä joka ei lopu ehkä koskaan?!
-käytän... käytin... ei.. KÄYTÄN HUUMEITA!! paraniko oloni yhtään?päänsärky vain paheni ja nyt se huutaa sitä koko ajan päässäni...päässä sisällä...huumeita...huumeita...huumeita... kaikuu. ehkä pitäisi iloita siitä että sen tajuu ja tunnustaa... ehkä ei koska jos ei olisi ikinä aloittanut ri olisi mitään tunnustettavaa... miks kaikki ei voi olla niinku sillo ennen...?! puhelin alkaa taas soida ...aaah..!!! miksi se soi noin lujaa? lopu...LOPU...L O P U!!!!
AIKAISEMMIN:
- senni! senni! vittu hanki kuulolaite tai jotain!! nyt mennään mä en nimittäin aio jäädä tolle matikan tunnille vai haluut sä jäädä peilaa ittees koko päiväks... ei nimittäin tarvii yhtä hyvältä näytät ku ennenki! huusi mun bestis ninnu ihan vitun lujaa ja juoksi mun ohi kovaa.
mä oon tuntenu ninnun about 4-vuotta ja bestiksii meistä tuli heti. se on sellaset 167cm pitkä ja sillä on ruskeet vaaleella raidotetut hiukset. me ollan me ja ollaan aina oltu ninnu ja senni.
"tuleeks ninnu ja senni? ai ei... no eihän ne bailut oo mitään ilman ninnuu ja senniä" noin meihin suhtaudutaan...
me ollaan suosittuja ja mikäs sen ihanampaa ku olla se joku josta kaikki tykkää, se josta jätkät tappelee... ihanaa saada kaikkien huomio kun saapuu jonnekki... me ollaan nuoria ja vapaita elämään ja nauttimaan siitä ku vielä keretään. ja kaiken muun lisäks me molemmat inhotaan matikkaa!
- joo... mennään vaan ,mut ens kerralla jäädään tai me ei vittu tajuta yhtään mittä matikasta!
- joo joo.. niinhän sä oot sanonu jo kolmena edellisellä kerrallaki ja silti sä vaan aina nöyrästi lähdet mun kaa! sano ninnu ja nauro.
se on aika kaunis varsinki ku se hymyilee. jos mä olisin lesbo olisin varmasti heti kyllä iskeny silmät ninnuun. ja se on ihan mielettömän mukavaki ja sopivasti hullu. me ei ikinä tapella vaan meillä on yleensäkki aika samat mielipiteet jokaon periaatteessa aika paha ainaki yhessä asiassa josta meidän ainoat riidat johtuu tai johtu ennen.
nimittäin pete. se on meidän lukiossa tokalla ja se on syötävä. ja ikävä kyllä me molemmat oltiin isketty silmät siihen. sen oikee nimi on petrus mut ymmärrättevästi sitä kutsutaan peteks ja sitä se on aina ollu. mulle se olis mieluusti jätkäkamu mut se päättiki sit et ninnu on meistä se parempi ja nyt ne on ollu kohta puol vuotta yhessä.. ollaan me nyt ihan kamuja peten kaa sen alku katkeruuden jälkeen mua ei itseasiassa edes harmita mun menetys ja onhan ninnu onnellinen!!
jos joku jakso lukee tän nii palaute vois olla ihan kiva ,kannattaako enää jatkaa??
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jatka ihmeessä!! Ei sitä lyhemmin voi sanoo. =)
jatka!!=)