pulmaani. Olen teinivuodet jo kauan sitten ohittanut nainen, joka on aina pitänyt itseään heterona. Elän nytkin myrskyisässä avoliitossa miehen kanssa, mutta viime talvena kuitenkin ihastuin naiseen (ei johtanut mihinkään käytännössä),ja siitä lähtien olen kehitellyt itselleni jonkinlaista bi-identiteettiä.
Hieman kuitenkin kyseenalaistan itseäni, sillä miessuhteeni eivät ole olleet valtaisia menestyksiä, ja epäilen alitajuisesti haikailevani naisen perään siinä toivossa, että suhde naisen kanssa olisi jotenkin erilaista/parempaa, kuin miehen kanssa vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.
Myös jotkut ulkopuoliset tiedonlähteet, kuten Ranneliikkeen sivut, kannustavat tuollaiseen haaaveiluun... kerrotaan esim. että monet ovat nuorina ympäristön paineessa sosialisoituneet heteroiksi, ja vasta epäonnistuneiden suhteiden jälkeen löytäneet todellisen suuntauksensa...huh huh.
Homoseksuaaleille tuollainen herääminen varmasti onkin hyvin tärkeä asia elämässä, mutta aikuista bisseä se tuntuu vain hämmentävän (puolisosta puhumattakaan)... siis voiko heräämisellä olla mitään positiivista vaikutusta elämänlaatuun?
Kukaan tuskin voi kertoa, osaisinko paremmin rakentaa suhteen naisen vai miehen kanssa, mutta ehkä sen voisitte kertoa, käyttäydyttekö itse eri tavoin suhteissa miehiin ja naisiin? tai tuletteko itse kohdelluksi eri tavoin? Usein ihmisillä suhteet toistavat jonkinlaisia kaavoja, mutta toistavatko bissetkin samoja virheitään molempien sukupuolten kanssa?
Kiitos jo etukäteen, jos joku haluaa vastata!
Hieman kuitenkin kyseenalaistan itseäni, sillä miessuhteeni eivät ole olleet valtaisia menestyksiä, ja epäilen alitajuisesti haikailevani naisen perään siinä toivossa, että suhde naisen kanssa olisi jotenkin erilaista/parempaa, kuin miehen kanssa vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.
Myös jotkut ulkopuoliset tiedonlähteet, kuten Ranneliikkeen sivut, kannustavat tuollaiseen haaaveiluun... kerrotaan esim. että monet ovat nuorina ympäristön paineessa sosialisoituneet heteroiksi, ja vasta epäonnistuneiden suhteiden jälkeen löytäneet todellisen suuntauksensa...huh huh.
Homoseksuaaleille tuollainen herääminen varmasti onkin hyvin tärkeä asia elämässä, mutta aikuista bisseä se tuntuu vain hämmentävän (puolisosta puhumattakaan)... siis voiko heräämisellä olla mitään positiivista vaikutusta elämänlaatuun?
Kukaan tuskin voi kertoa, osaisinko paremmin rakentaa suhteen naisen vai miehen kanssa, mutta ehkä sen voisitte kertoa, käyttäydyttekö itse eri tavoin suhteissa miehiin ja naisiin? tai tuletteko itse kohdelluksi eri tavoin? Usein ihmisillä suhteet toistavat jonkinlaisia kaavoja, mutta toistavatko bissetkin samoja virheitään molempien sukupuolten kanssa?
Kiitos jo etukäteen, jos joku haluaa vastata!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaikeita kuvioita mietit. Sen vaan osaan sanoa, että kohtelen miehiä ja naisia suhteessa eritavalla ja tulen myös itse eritavoin kohdelluksi.
Tästä myös johtuu, etteivät suhteeni miesten ja naisten välillä noudata mitään tiettyä kaavaa, ovat erilaisia suhteita. Naiselta saan täyden tyytyväisyyden kaikille aisteilleni, henkisille ja fyysisille. Tämä ei täysin toteudu miehen kanssa.
Mainitsemallasi heräämisellä on vaikutusta omaan elämänlaatuun, minut se ainakin vapautti tietynlaisista kahleista. Eikä ympäristö pysty enää manipuloimaan käyttäytymistäni
minulla. Kyllä käyttäydyn erilailla ollessani naisseurassa tai miesseurassa.
Suhteista en osaa sanoa, koska en ole vielä seurustellut vakavasti kenenkään kanssa,
(vaikka ikääkin on jo..)
Oman soppani olen keittänyt kuitenkin niin, että olen vasta aikuisiällä ottanut miehiin kontaktia,
koska minua on kiusattu silloin, kun olin teini-iässä. En halua kuulostaa säälittävältä,
kokemus vaikutti syvästi itsetuntooni, ja muutama vuosi sitten, kun tajusin Bi-seksuaaliset ajatukseni, niin pääni on ollut aikalailla sekaisin. Joskus olen harkinnut terapiaan hakeutumista tämän sopan vuoksi.
flirttiin ja ihastumisiin tuplautuneet nyt kun huomasin olevani bi;) Nyt voin aaah, pitää hauskaa sekä naisten että miesten seurassa ja haaveilla sekä naisista että miehistä!
No, voi olla että tästä ihanuudesta päätä joskus pyörryttää, kun ei tiedä mihin suuntaan vilkuilisi, oikealle vai vasemmalle, kun joka puolella toinen toistaan paremman näköisiä naisia ja miehiä, uuuuu!
Eli ehdottomasti heräämisellä oli positiivinen vaikutus elämään. Tunnen itseni selvästi tasapainoisemmaksi ja etenkin vapaammaksi. Olen vastaanottavainen tapaamaan teoriassa kenet tahansa ihmisen, sukupuolesta riippumatta, ja se tuntuu hienolta. Yhtäkkiä on hullusti enemmän ihmisiä ketä tavata, avaamattomia ovia joista käydä, ja periaatteessa kuka tahansa vastaan tuleva ihminen voi olla Se Oikea!
Jos nyt jotain negatiivista vaikutusta on sanottava, niin se, että pakottava haluni/tarpeeni tuntea naisen läheisyys oli yksi syy erooni poikaystäväni kanssa. Ei ainoa, mutta merkittävä. En voinut sitoutua mieheen, vaan tuntui, että oli otettava selvää omasta naisiinmenevästä puolestaankin. Muuten tunsi itsensä vajaaksi.
Ja edellisen kanssa siitäkin samaa mieltä, että johan meillä bisseillä silmäniloa riittää niin että huimaa:)!
itse elänyt melko pitkään "huonoissa" heterosuhteissa,tietäen tuntevani vetoa enemmän naisiin,en vain "uskaltautunut" tunnustamaan sitä itselleni...nyt olen visiin löytänyt sen oikean... entisissä suhteisssa(miesten kanssa)petin mennentullen,enkä tuntenut mitään syyllisyyttä, nykyään en edes mieti muita kun sitä omaa vaimoketta(oltu yhdessä jo kolme vuotta!)
Ei se elämä yhtään helpompaa ole saman sukupuolen kanssa,samanlailla on niitä hyviä ja huonoja hetkiä,eikä sitä aina ymmärrä mitä toinen meinaa,mutta kun löytää sen sellaisen ihmisen kenen kanssa synkkaa,niin ei se varmaan kuitenkaan ole sukupuolesta kiinni...en tiedä, en onneksi ole niin viisas.(enkä minäkään enää mikään teini;))
hyviä kysymyksiä, vaikeampi vastata, ainakaan kattavasti mutta tässä muutamia ajatuksia. älysin 19-vuotiaana olevani bi mutta se ei käytännössä näkynyt missään. kun oli vientiä miespuolella ei ollut tarvetta olla naisten kanssa (minun makuun olevia naisia on huomattavasti vähemmän kun miehiä). 22-vuotiaana oli jonkinlaista suhteilua tytön kanssa mutta sekin jäi siihen. nyt tilanne on se että kolmekymppisenä olen ollut yhdessä naisen kanssa yli kaksi vuotta ja loppua ei näy.
itselleni vahvana, myös äijäilystä diggailevana feministianaisena oli jotenkin helpotus kun aloin olemaan naisen kanssa(eikä se ollut valinta, nainen tuli ja veti jalat alta) kun koen että voin olla helpommin täysin oma itseni kaikkine piirteineni. saan olla prinsessa mutta myös kova jätkä. yksi pikkujuttu(vai onko se pikkujuttu?) on se että kerrankin toinen tietää mitä on menkat. saa vapaasti kiukutella ja nyyhkiä:)
kommenttini sinun tilanteeseesi sanoisin jotta ei kai sun tarvitse mitään päätöksiä tehdä tai sen kummempaa bi-identiteettiä, olet vain vastaanottavainen jos joku ihana nainen tulee vastaan. paitsi jos olet tyytyväisenä avomiehesi kanssa.
elo naisen kanssa siis olla vähemmän kaavoihin sidottua, hmm...
No, joka tapauksessa olen sitoutunut kumppaniini, joten en sitä varmaankaan koskaan saa tietää.
Toinen hämmennystä aiheuttava juttu on se, että olen todellakin ollut kiinnostunut vain yhdestä naisesta, joten ehkä sen vuoksi tällainen hassu ihastus voi tuntua merkittävämmältä, kuin olisi syytä...Ainakaan en ole "vastaanottavainen" vastaantulevien naisten suhteen, menivätpä asiat sitten muuten mitenpäin tahansa.
et ihastuin yhteen naiseen ja olin edelleen pääsääntöisesti kiinnostunut miehistä. Ajan mittaan (jopa muutamassa kuukaudessa), kun hakeuduin samanhenkisten pariin, huomasin ihastuvani muihinkin naisiin ja miehiin kiinnostus on toistaiseksi ainakin lopahtanut...varo vaan...ja kohta tulen ja nappaan sut ihanainen ;)
Joo, ei kai liian jyrkkäkään pidä olla. Ennen tuota ihastumista en hoksannut naista ei-hetskuksi, vaikka tämä olisi yrittänyt suudella minua, mutta nyt lepakkotutkani kyllä toimii oikein hyvin. Tiedä minkä sattuman oikku se on, mutta nykyisin kun arvioin uusia ihmisiä potentiaalisina kavereina, niin yleensä ne parhaat tyypit pian osoittautuvat naisiinmeneviksi.
...Niin ja kaltaiselleni estoiselle ja erittäin mustasukkaisen avomiehen omaavalle naiselle sekään ei ole täysin ongelmaton juttu... asiaa täytynee työstää vielä paljon, etten täysin eristy muista.