Jos vaihtoehtoja on 2 (mutta toinen kuitenkin todennäköisempi tapaus), riittääkö että isyystestit otetaan silloin vain toisesta? Eli hyväksyykö lastensuojelija isyydentunnustuksen silloin toiselta ehdokkaalta ilman testejä, jos toinen on jo testattu? (ja ei ollut lapsen bl. isä..)
En tiedä mille palstalle kysymykseni kuuluu, mutta toivottavasti täältä saa jotain (asiallista) tietoa, kiitos =)
En tiedä mille palstalle kysymykseni kuuluu, mutta toivottavasti täältä saa jotain (asiallista) tietoa, kiitos =)
Vastaukset 12
Vanhimmat
nii kyllä silloin molemmat kannattaa testata ja testataankin, jos olet molemmat ilmoittanut isäehdokkaiksi, ei siinä mitään kamalaa ole, selviää varmuudella kumpi on isä. Ainoa mikä on kamalaa, niin on se kun pienestä ei meinaa helpolla suonta löytyy ja on niin avuton, mulla ystävä pitämäs vauvaa sylis, kun en ite pystynyt, vauvan itku oli nii raastavaa ja isäehdokkaat mukaan katsomaan kun pientä rääkätään
otettiin sylkinäyte, ei ollenkaan ollu kauheeta. meiltä aikusilta verikoe.
..miten sen kauniisti sanoo..you sleep around..kiva juttu tulevalle lapselle..
isyys on tunnustettava luotettavasti. Jos se ei ole luotettavaa niin silloin on aina varmistettava testillä.
Nyt voi vain arvioida jos eka yritys oli huti niin onko se toinenkaan ihan varma? Veikkaan että lastenvalvojan mielestä ei ole..
Vielä isyyden vahvistaminen pitää jättää tekemättä jos on epäily ettei isä olekkaan lapsen isä tai se silloin varmistetaan..
Myös isän puute näkyy eri tavoin, kuten väestöliiton psykologi Raisa Cacciatore toteaa, kunhan sitä vain viitsitään tai halutaan tutkia. Sekä tytöillä, että pojilla. Enemmän kuitenkin pojilla. Se näkyy poika ja tyttölapsilla eri tavoilla. Poikalapsen erityinen riski on siinä, että joko hän menettää miehisen identiteettinsä tai hän suojautuu naisten maailmaa vastaan joka yrittää tukahduttaa hänet erilaisten kaikkivoipaisuuskuvitelmien ja karrikatyyrimäisen mieheyden taakse jonka malleja esim. mediasta tai tietokonepeleistä ei tarvitse kauan etsiä. Sieltä voi poimia karrikatyyrimieheyden huonoimmat piirteet: Kovuuden, tunteettomuuden ja aggressivisuuden jopa väkivallan. Silloin ei ole mikään ihme, että esim. Sinkkosen mukaan yksinhuoltajaäidin pojalla voi olla kahdeksankertainen riski syyllistyä karrikatyyrimiehen persoonaan kuuluviin rikoksiin kuten väkivaltaan. Useissa tutkimuksissa on toistettu sama tutkimustulos, että aikuisiällä hyvin elämässä selvinneillä lapsilla on ollut oman kertomansa mukaan hyvä suhde isäänsä ja äitiinsä. On osoitettu kiistatta usein eri tutkimuksin, että samaa sukupuolta oleva vanhempi on merkityksellisempi lapselle erityisesti latenssi-iän kehitysvaiheessa. Muun muassa Kärkkäisen, Pulkkisen ja Warshakin mukaan heikoimmin elämässään selviytyneillä on useimmin huono lapsi-vanhempisuhde erityisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai se puuttuu kokonaan ja toiseksi huonoimmin selviytyneillä huono suhde vastakkaista sukupuolta edustavaan vanhempaan.
Yksikään teistä vastanneista ei ole vaivautunut vastamaan kysymykseen! Sinäkin, joka edellä väitit kokeneesi jonkin tällaisen isyystutkimus ja verinäytteenotto -tilaisuuden puhuit vähintäänkin täyttä p**kaa.
Elikkä hommahan menee niin, että lastenvalvojan luona riittää, että on vain se toinen mahdollinen isäehdokas (toista ei tarvita) ja suhteen laatu tähän nimenomaiseen isäehdokkaaseen selvitetään perinpohjin, lisäksi selvitetään myös se, onko muita mahdollisia isiä ja jos on niin silloin isyys voidaan tutkia verinätteellä (joka siis tarvitaan vain siitä miehestä jota isäksi epäillään) ja tämä verinäyte otetaan sekä isäehdokkaalta ja äidiltä, lapselta voidaan ottaa poskisylkinäyte (ei siis verinäytettä) jos isyystutkimus tehdään esim. oikeuslääketieteenlaitoksella (näin ainakin pk-seudulla). Lapselta ei oteta verinäytettä ainakaan ennen 4 kk ikää (suonet liian pienet). Että näin.
Siellä missä ei vielä sylkinäytteitä tunneta, eli pienemmillä paikkakunnilla otetaan vauvasta verinäyte. Oma lapsi oli 2kk, ja suoni löytyi ilman suurta kärsimystä käsivarresta, kunhan oli ammattitaitoinen näytteenottaja!!
Meille ainakin sanottiin että vauvalta (alle 4kk oli silloin)otettaisiin päästä se verikoe!!
Ensin kerrottiin, että lapsen on oltava 6kk, sitten sanottiin, että 4kk. Oikea tieto on, että voidaan tarvittaessa, pakottavasta syystä, ottaa vaikka napaverestä ( napanuorasta ). Sitä tehdään tosin vain erittäin tärkeästä syystä, esim. oletettu isä kuollut tms.
Tarpeeksi monen vanhentunutta tietoa jakaneen jälkeen otettiin verinäyte käsivarresta, ikää silloin n. 2kk.
Mutta siis isyys tutkitaan AINA jos mahdollisuuksia on enemmän kuin yksi!
Ettei vaan nyt tässäkin tapauksessa oltais tekemässä toisesta väkisin isää. Jospa isäehdokkaita onkin useampi ja luulee raukka että jos yksi käy testeissä ni seuraavan ei tarvitse eli voi tehdä isän kenestä syyttömästä haluaa vaan!
Missä vaihees se sylkitesti sitten otetaan?