Mitä järkeä?

Ja sit mä heräsin...

tässä ei ole mitään hyvää, vain huonoa.

oikeuksista.

vitut kirjoitti:

oikeuksista.

vaan lisää vankiloihin. Tietty jos lukittais ne sinne keskenään ja heikoimmat ottais lukua.

vitut kirjoitti:

oikeuksista.

Kun ihminen joutuu vankilaan, hän menettää osan oikeuksistaan. Vankien postilähetyksiä on aina kontrolloitu. Nyt valtiovalta antaa vangeille paremmat mahdollisuudet jatkaa rikollista toimintaa vankilasta käsin. Vaikka joku vanki olisikin tarkkailussa, hän voi hyvin käyttää muita, harmittomia vankeja omien viestiensä lähettämiseen.

Minulla on tosiaan tämän lakiuudistuksen hyvyys jäänyt mysteeriksi, mutta ehkä se minullekin joku päivä vielä selviää...

tyypillinen kansalaisenkin mielipide ÄÄLIÖ!
Olet ilmeisesti niitä harvoja jotka haluavat tänne lisää huumeita ja rikollisuutta vai???

Pollari kirjoitti:

Kun ihminen joutuu vankilaan, hän menettää osan oikeuksistaan. Vankien postilähetyksiä on aina kontrolloitu. Nyt valtiovalta antaa vangeille paremmat mahdollisuudet jatkaa rikollista toimintaa vankilasta käsin. Vaikka joku vanki olisikin tarkkailussa, hän voi hyvin käyttää muita, harmittomia vankeja omien viestiensä lähettämiseen.

Minulla on tosiaan tämän lakiuudistuksen hyvyys jäänyt mysteeriksi, mutta ehkä se minullekin joku päivä vielä selviää...

Vankeusrangaistus on jo itsessään sanktio
(vapauden menetys),tästä ei saisi seurata
muita,osin tarkoitamattomia seuraamuksia:
esim.ihmisoikeuksien loukkauksia rangaistuksen
ohella:mihin asetaan raja,jos vangeusrangaistuksen ohella siihen liittyy kaikenlaista muutakin,säätelemätöntä seuraamusta?
Koskinen (1993):"Turvaamistoimenpiteet on tapana
erottaa varsinaisista rangaistuksista niiden tarkoituksen perusteella.Ensin mainittujen tar-
koituksena,toisin kuin rangaistusten,ei olisi
oikeasuhteisen kärsimyksen tai kielteisen kokemuksen aiheuttaminen tekijälle,vaan niillä
tähdennettäisiin välittömämmin suojautumiseen uusia rikoksia vastaan.Raja on kuitenkin häilyvä.
Tosiasillisesti turvaamistoimenpiteet saattavat merkitä tuomitulle paljon suurempaakin menetystä
kuin rangaistus" Ei siis pitäisi tehdä rangais-
tuksen kärsimistä vielä jollain muulla tavoin
raskaammaksi kuin se itsessään jo on.Sen puoleen
lain tarkotus on erittäin hyvä.
Mutta on totta,että vankiloissa majailee
sellaista väkeä,jotka käyvät siellä kuin jäähy-
aitiossa palatakseen sitten taas rikollispeliin
mukaan entistä ehompana,ja jotka käyttävät muita
vankeja hyväkseen jne.Eli kakkunsa kunnolla
lusiva joutuu painostuksen kohteeksi esim.tämän
postihomman tiimoilta yms.Vika on silloin tietysti vankeinhoitojärjestelmän sisällä,jos
tämmöinen mahdollistuu.Ei lainsäädäntöä voi
kuitenkaan alkaa laatimaan sen kaikkein paska-
maisimman porukan mukaisesti,sillä silloin kärsivät esim.juuri ne vangit (enemmistö),jotka
lusivat virhetekonsa pois,ja haluavat palata
normaaliin päiväjärjestykseen vapauduttuaan.
Olin itse kesätöissä vankilassa 1980-luvulla,
ja siellä oli hyvä järjestys ja henki.Tietysti
saattoi joku kiljuakin keitellä,mutta huumeet
oli melko tuntematonta (rauhoittavia meni,mutta
lääkityksenä).Asiakkaat oli niitä miehiä,jotka
lähinnä humalapäissään olivat töpeksineet,ja
sitten ihmeteltiin,että täällä ollaan.Tietysti
oli myös kovan luokan konnia,mutta rangaistusjärjestelmä seuraa heitä vakilassakin.
olen varma,että ajan mittaan löydät tästä
laista hyvääkin,sillä suurin osa vangeista ei ole
mitään rikoksen ammattilaisia.Joten kaunista
kesää pollarillekin!!

talvinopeusrajoitukset ja töyssytkin on tyhmiä...

Saulu kirjoitti:

talvinopeusrajoitukset ja töyssytkin on tyhmiä...

Talvirajoitukset ovat järjettömän alhaiset, vastaavilla 80:n teillä saa Ruotsissa ajaa 110 km/h ja Suomessa ei edes moottoriteillä.

Töyssyt toimii kesällä koulujen kohdilla, mutta silloin ei ole koululaisia. Talvisin lumi tasoittaa töyssyt merkityksettömiksi ja silloinhan niiden kuuluisi toimia, kun on niitä koululaisiakin liikenteessä.

lapinleuku kirjoitti:

Talvirajoitukset ovat järjettömän alhaiset, vastaavilla 80:n teillä saa Ruotsissa ajaa 110 km/h ja Suomessa ei edes moottoriteillä.

Töyssyt toimii kesällä koulujen kohdilla, mutta silloin ei ole koululaisia. Talvisin lumi tasoittaa töyssyt merkityksettömiksi ja silloinhan niiden kuuluisi toimia, kun on niitä koululaisiakin liikenteessä.

Sä oot Kairakettu vaan niin yksinkertasen idiootti ettet sä tajua nopeusrajotusten ja töyssyjen yms yms merkitystä. Kai sullekki on joskus puhuttu miten nopeus vaikuttaa riskiin yms? Sulla taitaa kengännumero ja älykkyysosamäärä olla sama... ja oot pienijalkanen.

jusu kirjoitti:

Sä oot Kairakettu vaan niin yksinkertasen idiootti ettet sä tajua nopeusrajotusten ja töyssyjen yms yms merkitystä. Kai sullekki on joskus puhuttu miten nopeus vaikuttaa riskiin yms? Sulla taitaa kengännumero ja älykkyysosamäärä olla sama... ja oot pienijalkanen.

Sinä uskot selvästi siihen, mitä sinulle on saarnattu ja jankutettu, aivopesun uhri siis. Ei mikään nopeus sinällään muodosta mitään varsinaista riskiä, vaan riski muodostuu sen ylläpidetyn nopeuden hallinnasta ja sovittamisesta vallitseviin olosuhteisiin, jos se tehdään väärin.

Hyvissä olosuhteissa ei esim. nopeusrajoituksen rikkominen aiheuta mitään sen kummempaa riskiä kuin rajoituksen mukainen nopeus, mutta huonoissa olosuhteissa jopa sallittua nopeutta ajaminen voi olla riskialtista.

Usko sinä vaan saarnamiehiin ja peltilätkiin, minä uskon omiin kykyihini.

jusu kirjoitti:

Sä oot Kairakettu vaan niin yksinkertasen idiootti ettet sä tajua nopeusrajotusten ja töyssyjen yms yms merkitystä. Kai sullekki on joskus puhuttu miten nopeus vaikuttaa riskiin yms? Sulla taitaa kengännumero ja älykkyysosamäärä olla sama... ja oot pienijalkanen.

http://www.tiet.fi/montana.htm
Lue tuo aluksi.

Ruotsissa saa todellakin ajaa 110 talvella kapeilla kaksikaistaisilla teillä, jotka vastaavat täysin Suomen 80:n talvirajoitettuja teitä. Toki 90:n teitä on Ruotsissa myös, mutta liikennevalvontaa hyvin vähän näillä teillä. Lisäksi Ruotsissa voi ottaa vakuutuksen ylinopeussakkojen varalle, korvaa vuodessa kolme korkeintaan 30:n ylitystä. Kuitenkin väkilukuun suhteutettuna Ruotsissa sattuu vähemmän kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia kuin Suomessa.

Tansakassa nostettiin joidenkin moottoriteiden rajoitukset 110->130 ja kas kummaa, kun onnettomuusluvut tipahtivat ennätyksellisen alas ja myös muuallakin kuin näillä moottoriteillä.

Miten liikenneturvallisuutta parantaa koulujen kohdalla töyssyt talvella, joita ei käytännössä ole silloin ollenkaan, johtuen lumen ja aurauksen tasoittavasta vaikutuksesta?

lapinleuku kirjoitti:

Sinä uskot selvästi siihen, mitä sinulle on saarnattu ja jankutettu, aivopesun uhri siis. Ei mikään nopeus sinällään muodosta mitään varsinaista riskiä, vaan riski muodostuu sen ylläpidetyn nopeuden hallinnasta ja sovittamisesta vallitseviin olosuhteisiin, jos se tehdään väärin.

Hyvissä olosuhteissa ei esim. nopeusrajoituksen rikkominen aiheuta mitään sen kummempaa riskiä kuin rajoituksen mukainen nopeus, mutta huonoissa olosuhteissa jopa sallittua nopeutta ajaminen voi olla riskialtista.

Usko sinä vaan saarnamiehiin ja peltilätkiin, minä uskon omiin kykyihini.

Nopeus muodostaa riskin siinä mielessä, että kovalla nopeudella on vaikeampi tehdä havaintoja ja hallita ajoneuvoa, jos tulee yllättäviä tilanteita.

Jos esim. hirvi pomppaa eteen, on pirun paljon vaikeampaa saada auto pysähtymään/tehdä väistöliikettä jos nopeutta on 130 km/h sen sallitun 100 km/h sijaan.

Samoin, jos vastaantuleva auto ohittaa edelläajavaa autoa, on hänen aika hankala tehdä turvallista ohitusta jos vastaantuleva liikenne tulee ennalta-arvaamatonta nopeutta. Muiden tienkäyttäjien pitää pystyä luottamaan siihen, että myös muut noudattavat liikennesääntöjä. Jos kaikki tekisivät liikenteessä miten parhaaksi katsovat niin mistään ei tulisi mitään.

Liikennesäännöt ovat sellaisia kuin ne ovat siksi, että kaikki autoilijat eivät ole mitään huippukuskeja, jotka osaisivat aina ja kaikissa tilanteissa ottaa kaikki muuttujat huomioon. Liikenteessä pitää ottaa myös muut ihmiset huomioon eli toisinsanoen noudattaa niitä sääntöjä, jotka ovat yhteisiksi tarkoitetut. Tämähän pätee kaikkeen ihmistenväliseen kanssakäymiseen, miksi ei siis liikenteeseen?

Ja niinkuin aiemmin kirjoitin, ovat onnettomuudet aina vakavampia, jos niihin liittyy kovia ylinopeuksia.

Toki jos on eri mieltä asioista, voi ottaa yhteyttä lainsäätäjiin. Poliisihan ei lakeja säädä.

Pollari kirjoitti:

Nopeus muodostaa riskin siinä mielessä, että kovalla nopeudella on vaikeampi tehdä havaintoja ja hallita ajoneuvoa, jos tulee yllättäviä tilanteita.

Jos esim. hirvi pomppaa eteen, on pirun paljon vaikeampaa saada auto pysähtymään/tehdä väistöliikettä jos nopeutta on 130 km/h sen sallitun 100 km/h sijaan.

Samoin, jos vastaantuleva auto ohittaa edelläajavaa autoa, on hänen aika hankala tehdä turvallista ohitusta jos vastaantuleva liikenne tulee ennalta-arvaamatonta nopeutta. Muiden tienkäyttäjien pitää pystyä luottamaan siihen, että myös muut noudattavat liikennesääntöjä. Jos kaikki tekisivät liikenteessä miten parhaaksi katsovat niin mistään ei tulisi mitään.

Liikennesäännöt ovat sellaisia kuin ne ovat siksi, että kaikki autoilijat eivät ole mitään huippukuskeja, jotka osaisivat aina ja kaikissa tilanteissa ottaa kaikki muuttujat huomioon. Liikenteessä pitää ottaa myös muut ihmiset huomioon eli toisinsanoen noudattaa niitä sääntöjä, jotka ovat yhteisiksi tarkoitetut. Tämähän pätee kaikkeen ihmistenväliseen kanssakäymiseen, miksi ei siis liikenteeseen?

Ja niinkuin aiemmin kirjoitin, ovat onnettomuudet aina vakavampia, jos niihin liittyy kovia ylinopeuksia.

Toki jos on eri mieltä asioista, voi ottaa yhteyttä lainsäätäjiin. Poliisihan ei lakeja säädä.

"Nopeus muodostaa riskin siinä mielessä, että kovalla nopeudella on vaikeampi tehdä havaintoja ja hallita ajoneuvoa, jos tulee yllättäviä tilanteita."

Ajoneuvojen hallinta oli ehkä vaikeaa joskus sorateiden aikaan, mutta nyt on kuljettajien apuna kaikenlaista tekniikkaa ja autot on muutenkin parempia, tiestössä olis tosin vielä parantamisen varaa, vaikka päätiet pääosin päällystettyjä ovatkin.

"Jos esim. hirvi pomppaa eteen, on pirun paljon vaikeampaa saada auto pysähtymään/tehdä väistöliikettä jos nopeutta on 130 km/h sen sallitun 100 km/h sijaan."

Hirvi voi pompata vaikka omakotitalon olohuoneeseen lasien läpi ja talloa sinut siihen sohvalle, vaikka nopeutesi on 0 km/h. On jokunen hirvi asuntoihin tullutkin. On aivan turhaa saivarrella tuon hirvionnettomuuden mahdollisuudella ja perustella alhaista rajoitusta sen varjolla. Aivan yhtä suurella todennäköisyydellä ehtii ylinopeudella ohittamaan sen paikan, jossa hirvi olisi tullut eteen, jos olisi noudatettu nopeusrajoituksia. Ruotsissa on muuten suurempi hirvikanta kuin Suomessa (suhteutettunakin) ja hirvionnettomuuksia vähemmän kuin Suomessa.

"Samoin, jos vastaantuleva auto ohittaa edelläajavaa autoa, on hänen aika hankala tehdä turvallista ohitusta jos vastaantuleva liikenne tulee ennalta-arvaamatonta nopeutta."

Kyllä sen verran liikennesilmää pitää olla, että osaa arvioida vastaantulevan ajoneuvon nopeuden ja riittääkö välimatka turvalliseen ohitukseen. En minä ainakaan koskaan luota siihen, että vastaantuleva noudattaa rajoituksia, sehän olisi aika typerää, vai mitä? Sitäpaitsi esimerkissäsi sinä tietysti oletat, että ohitettava käyttää huomattavasti alhaisempaa nopeutta kuin rajoitus on, eihän ohitustilannetta muuten syntyisi. Nykyautot on jo sen verran tehokkaita, että hidastelijan ohitus ei montaa sekuntia kestä, eli ohitukset on nopeita ja turvallisia, ei sieltä edestä ehdi ketään nokitusten tulemaan.

"Liikennesäännöt ovat sellaisia kuin ne ovat siksi, että kaikki autoilijat eivät ole mitään huippukuskeja, jotka osaisivat aina ja kaikissa tilanteissa ottaa kaikki muuttujat huomioon. Liikenteessä pitää ottaa myös muut ihmiset huomioon eli toisinsanoen noudattaa niitä sääntöjä, jotka ovat yhteisiksi tarkoitetut."

Tottakai sääntöjä pitää olla, mutta nykyisillä liian paapovilla nopeusrajoituksilla on autoilijat jo ryhdytty vieraannuttamaan oikean tilannenopeuden tajuamisesta, tästä ovat monet asiantuntijatkin varoitelleet. Liian alhaiseksi mielletty nopeus on turruttavaa ja autossa ryhdytään keskittymään muuhun kuin ajamiseen, nukahdellaankin ehkä (suistumisia on sattunut aika paljon kuluneen vuoden aikana).

"Ja niinkuin aiemmin kirjoitin, ovat onnettomuudet aina vakavampia, jos niihin liittyy kovia ylinopeuksia."

Ehkäpä niitä onnettomuuksia ei kuitenkaan satu niin paljon niillä kovilla ylinopeuksilla kuin uskotellaan, muistanet tämän: http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm

"Toki jos on eri mieltä asioista, voi ottaa yhteyttä lainsäätäjiin. Poliisihan ei lakeja säädä."

Selvähän se, että poliisi ei lakeja säädä, keskusteluahan tämä vaan on. Muistelen kuitenkin jonkun poliisin aikoinaan vastustaneen kovasti Oulun moottoritien rajoituksen nostoa satasesta parillakympillä, nostettiin se kuitenkin, mutta ei montaa vuotta ollut. Samoin viime vuonna poliisin taholta tulleen tiedon mukaan joillekin tieosuuksille voitaisiin harkita tarvittaessa korkeampaakin rajoitusta kuin se 80:n talvirajoitus, mutta pelkkää paskapuhettahan sellaiset. Jossain tekemisessä poliisit siis lienevät näiden nopeusrajoitusten suhteen, ehkäpä yhdessä tienpitäjän kanssa? Niin ja eikös poliiseja ole noissa joissakin "höpöhöpö" -toimikunnissakin?

lapinleuku kirjoitti:

"Nopeus muodostaa riskin siinä mielessä, että kovalla nopeudella on vaikeampi tehdä havaintoja ja hallita ajoneuvoa, jos tulee yllättäviä tilanteita."

Ajoneuvojen hallinta oli ehkä vaikeaa joskus sorateiden aikaan, mutta nyt on kuljettajien apuna kaikenlaista tekniikkaa ja autot on muutenkin parempia, tiestössä olis tosin vielä parantamisen varaa, vaikka päätiet pääosin päällystettyjä ovatkin.

"Jos esim. hirvi pomppaa eteen, on pirun paljon vaikeampaa saada auto pysähtymään/tehdä väistöliikettä jos nopeutta on 130 km/h sen sallitun 100 km/h sijaan."

Hirvi voi pompata vaikka omakotitalon olohuoneeseen lasien läpi ja talloa sinut siihen sohvalle, vaikka nopeutesi on 0 km/h. On jokunen hirvi asuntoihin tullutkin. On aivan turhaa saivarrella tuon hirvionnettomuuden mahdollisuudella ja perustella alhaista rajoitusta sen varjolla. Aivan yhtä suurella todennäköisyydellä ehtii ylinopeudella ohittamaan sen paikan, jossa hirvi olisi tullut eteen, jos olisi noudatettu nopeusrajoituksia. Ruotsissa on muuten suurempi hirvikanta kuin Suomessa (suhteutettunakin) ja hirvionnettomuuksia vähemmän kuin Suomessa.

"Samoin, jos vastaantuleva auto ohittaa edelläajavaa autoa, on hänen aika hankala tehdä turvallista ohitusta jos vastaantuleva liikenne tulee ennalta-arvaamatonta nopeutta."

Kyllä sen verran liikennesilmää pitää olla, että osaa arvioida vastaantulevan ajoneuvon nopeuden ja riittääkö välimatka turvalliseen ohitukseen. En minä ainakaan koskaan luota siihen, että vastaantuleva noudattaa rajoituksia, sehän olisi aika typerää, vai mitä? Sitäpaitsi esimerkissäsi sinä tietysti oletat, että ohitettava käyttää huomattavasti alhaisempaa nopeutta kuin rajoitus on, eihän ohitustilannetta muuten syntyisi. Nykyautot on jo sen verran tehokkaita, että hidastelijan ohitus ei montaa sekuntia kestä, eli ohitukset on nopeita ja turvallisia, ei sieltä edestä ehdi ketään nokitusten tulemaan.

"Liikennesäännöt ovat sellaisia kuin ne ovat siksi, että kaikki autoilijat eivät ole mitään huippukuskeja, jotka osaisivat aina ja kaikissa tilanteissa ottaa kaikki muuttujat huomioon. Liikenteessä pitää ottaa myös muut ihmiset huomioon eli toisinsanoen noudattaa niitä sääntöjä, jotka ovat yhteisiksi tarkoitetut."

Tottakai sääntöjä pitää olla, mutta nykyisillä liian paapovilla nopeusrajoituksilla on autoilijat jo ryhdytty vieraannuttamaan oikean tilannenopeuden tajuamisesta, tästä ovat monet asiantuntijatkin varoitelleet. Liian alhaiseksi mielletty nopeus on turruttavaa ja autossa ryhdytään keskittymään muuhun kuin ajamiseen, nukahdellaankin ehkä (suistumisia on sattunut aika paljon kuluneen vuoden aikana).

"Ja niinkuin aiemmin kirjoitin, ovat onnettomuudet aina vakavampia, jos niihin liittyy kovia ylinopeuksia."

Ehkäpä niitä onnettomuuksia ei kuitenkaan satu niin paljon niillä kovilla ylinopeuksilla kuin uskotellaan, muistanet tämän: http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm

"Toki jos on eri mieltä asioista, voi ottaa yhteyttä lainsäätäjiin. Poliisihan ei lakeja säädä."

Selvähän se, että poliisi ei lakeja säädä, keskusteluahan tämä vaan on. Muistelen kuitenkin jonkun poliisin aikoinaan vastustaneen kovasti Oulun moottoritien rajoituksen nostoa satasesta parillakympillä, nostettiin se kuitenkin, mutta ei montaa vuotta ollut. Samoin viime vuonna poliisin taholta tulleen tiedon mukaan joillekin tieosuuksille voitaisiin harkita tarvittaessa korkeampaakin rajoitusta kuin se 80:n talvirajoitus, mutta pelkkää paskapuhettahan sellaiset. Jossain tekemisessä poliisit siis lienevät näiden nopeusrajoitusten suhteen, ehkäpä yhdessä tienpitäjän kanssa? Niin ja eikös poliiseja ole noissa joissakin "höpöhöpö" -toimikunnissakin?

http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti205/sivu06.html

Tuo hirvijuttu oli kirjoituksessani vain yksi esimerkki, mitä voi tapahtua, enkä perustellut sillä alhaisia nopeusrajoituksia. Se oli siis vain esimerkki siitä, miten paljon vaikeampaa ajoneuvoa on hallita/pysäyttää suurissa nopeuksissa pieniin verrattuna. Et sinäkään varmaan paljon ajavana voi kiistää, että ajoneuvon hallinta vaikeutuu sitä mukaa, kun nopeus kasvaa.

"Kyllä sen verran liikennesilmää pitää olla, että osaa arvioida vastaantulevan ajoneuvon nopeuden ja riittääkö välimatka turvalliseen ohitukseen. En minä ainakaan koskaan luota siihen, että vastaantuleva noudattaa rajoituksia, sehän olisi aika typerää, vai mitä? Sitäpaitsi esimerkissäsi sinä tietysti oletat, että ohitettava käyttää huomattavasti alhaisempaa nopeutta kuin rajoitus on, eihän ohitustilannetta muuten syntyisi. Nykyautot on jo sen verran tehokkaita, että hidastelijan ohitus ei montaa sekuntia kestä, eli ohitukset on nopeita ja turvallisia, ei sieltä edestä ehdi ketään nokitusten tulemaan."

Mutta kun ei kaikilla ole sitä liikennesilmää. Siksi liikenteen pitää olla tietyllä tavalla "ennalta-arvattavaa", l. tienkäyttäjän pitää pystyä luottamaan siihen, että muutkin noudattavat liikennesääntöjä. Sitäpaitsi kohti tulevan ajoneuvon nopeutta on aika hankala arvioida luotettavasti. Nykyautot ovat kyllä tehokkaita, mutta Suomen autokanta on edelleen verraten vanhaa ja kaikilla ei ole käytössään tehokkaita nykyautoja.

"Ehkäpä niitä onnettomuuksia ei kuitenkaan satu niin paljon niillä kovilla ylinopeuksilla kuin uskotellaan, muistanet tämän: http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm"

Muistan, tilasto muiden joukossa. Sinänsä mielenkiintoinen, mutta katsohan tuo ylläoleva linkki. Ylinopeus ei suinkaan ole mitenkään pieni riskitekijä, niinkuin tuo MOT:n tilasto antaisi ymmärtää.

Pollari kirjoitti:

http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti205/sivu06.html

Tuo hirvijuttu oli kirjoituksessani vain yksi esimerkki, mitä voi tapahtua, enkä perustellut sillä alhaisia nopeusrajoituksia. Se oli siis vain esimerkki siitä, miten paljon vaikeampaa ajoneuvoa on hallita/pysäyttää suurissa nopeuksissa pieniin verrattuna. Et sinäkään varmaan paljon ajavana voi kiistää, että ajoneuvon hallinta vaikeutuu sitä mukaa, kun nopeus kasvaa.

"Kyllä sen verran liikennesilmää pitää olla, että osaa arvioida vastaantulevan ajoneuvon nopeuden ja riittääkö välimatka turvalliseen ohitukseen. En minä ainakaan koskaan luota siihen, että vastaantuleva noudattaa rajoituksia, sehän olisi aika typerää, vai mitä? Sitäpaitsi esimerkissäsi sinä tietysti oletat, että ohitettava käyttää huomattavasti alhaisempaa nopeutta kuin rajoitus on, eihän ohitustilannetta muuten syntyisi. Nykyautot on jo sen verran tehokkaita, että hidastelijan ohitus ei montaa sekuntia kestä, eli ohitukset on nopeita ja turvallisia, ei sieltä edestä ehdi ketään nokitusten tulemaan."

Mutta kun ei kaikilla ole sitä liikennesilmää. Siksi liikenteen pitää olla tietyllä tavalla "ennalta-arvattavaa", l. tienkäyttäjän pitää pystyä luottamaan siihen, että muutkin noudattavat liikennesääntöjä. Sitäpaitsi kohti tulevan ajoneuvon nopeutta on aika hankala arvioida luotettavasti. Nykyautot ovat kyllä tehokkaita, mutta Suomen autokanta on edelleen verraten vanhaa ja kaikilla ei ole käytössään tehokkaita nykyautoja.

"Ehkäpä niitä onnettomuuksia ei kuitenkaan satu niin paljon niillä kovilla ylinopeuksilla kuin uskotellaan, muistanet tämän: http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm"

Muistan, tilasto muiden joukossa. Sinänsä mielenkiintoinen, mutta katsohan tuo ylläoleva linkki. Ylinopeus ei suinkaan ole mitenkään pieni riskitekijä, niinkuin tuo MOT:n tilasto antaisi ymmärtää.

Kylläpä on taas hourupäätutkijat ja professorit muka olevinaan viisaita. Eivät taida paljon ajaa autolla? Ylinopeus tuodaan taas korostetusti esille ja vieläpä mainitaan ongelmista ensimmäisenä ja alkoholi viimeisenä: "...ylinopeus, turvavöiden käyttämättömyys ja alkoholi".

Alkoholi on kuitenkin suurin yksittäinen syy vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Jos juopunut kuljettaja onkin ennen onnettomuutta ajanut ylinopeutta, niin sitä kyllä käytetään just näissä ylinopeuden vaarat -selittelyissä. Samoin on voinut rattijuopolta unohtua turvavöiden käyttö. Oletko muuten lukenut Korjulan kirjan "Miksi rysähti"?

Lääkkeetkin ovat vanhat tutut: "alkolukko, nopeuden rajoittimet, elektroninen ajokortti ja turvavyön käytön automatisointi, sekä ylinopeusvalvonnan nollatoleranssi. Tuosta nollatoleranssista puhuttiin aikoinaan Ruotsissakin, mutta se taidettiin hautailla vähin äänin. Nyt on suunniteltu tällaista: http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=665193
Huomaa myös poliisin mielipide rajoituksien noston puolesta ja rajoituksien alentamista vastaan.

Sitten tuolla mainitaan nuo hallinnan menetykset, liukas keli jne. Kumma, kun tuolla ei mainita mitään teiden kunnosta? Viime syksynä jo valmiiksi hiukan urautuneet tiet kuluivat nastarenkailla aika pahoille urille ennen lumien tuloa. Kun ne urat sattuvat sopivalla kelillä liukastumaan ja autossa ei ole kunnon renkaita, niin en ihmettele hallinnan menetyksiä ollenkaan. Ei siinä tiellä silloin pysy kokematon kuljettaja rattijuoposta puhumattakaan.

Liian lähellä ajamisesta tuolla ei mainittu sanallakaan. On sattunut onnettomuuksia, joissa takaa tullut on töytäissyt edellään ajaneen vastaantulijoiden kaistalle. Asiaa ei ilmeisesti ole otettu esille, koska niihin ei ole liittynyt ylinopeutta?

Ylinopeudesta on tehty sellainen "mörkö" sanktioineen, että jotkut eivät uskalla ajaa ylinopeutta edes hetkellisesti kesken ohituksen, vaikka yllättävää (se ohitus kun kestää ja kestää) tarvetta tulisikin. Näitä muuten näkee. Saa siinä sitten "ihmetellä" onnettomuuksia.

Liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, jos suunnittelijat paneutuisivat ratkaisuissaan vitutuksen vähentämiseen. Ruotsissa on kauan ollut käytössä leveäpiennarteitä, joille on saanut väistää ohittajia niin edestä, kuin takaa. Nämä toimivat mielestäni hyvin, vaikka onhan niillä onnettomuuksiakin sattunut (varmaan suomalaisten aiheuttamia, kun eivät ole vielä osanneet, heh, kevennys). Nyt tehdyt keskikaiteelliset ohituskaistoitetut tiet eivät vähennä vitutusta, päinvastoin, kun viimein ohituskaistalla pääsee rekasta ohi, niin eiköhän ohituskaistan jälkeen ole traktori edessä, josta ei ohi mahdu.
Idioottimaisesti rytmitetyt liikennevalot kohottavat myös vitutuskäyrää, samoin kuin 30:n rajoitukset joita noudattava autoilija jää polkupyöräilijälle (ja Varkauden keskustassa 20, hehheh, mittari on silloin "nollassa", eli alimmassa lukemassaan ja tapissa, eikä tuossakaan vielä mitään, kun erään työmaan kohdella oli rajoitus 15 km/h!!! millä tuon enää mittaa? Ei puutu enää kuin se lipunheiluttaja edellä kulkemasta).

lapinleuku kirjoitti:

Kylläpä on taas hourupäätutkijat ja professorit muka olevinaan viisaita. Eivät taida paljon ajaa autolla? Ylinopeus tuodaan taas korostetusti esille ja vieläpä mainitaan ongelmista ensimmäisenä ja alkoholi viimeisenä: "...ylinopeus, turvavöiden käyttämättömyys ja alkoholi".

Alkoholi on kuitenkin suurin yksittäinen syy vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Jos juopunut kuljettaja onkin ennen onnettomuutta ajanut ylinopeutta, niin sitä kyllä käytetään just näissä ylinopeuden vaarat -selittelyissä. Samoin on voinut rattijuopolta unohtua turvavöiden käyttö. Oletko muuten lukenut Korjulan kirjan "Miksi rysähti"?

Lääkkeetkin ovat vanhat tutut: "alkolukko, nopeuden rajoittimet, elektroninen ajokortti ja turvavyön käytön automatisointi, sekä ylinopeusvalvonnan nollatoleranssi. Tuosta nollatoleranssista puhuttiin aikoinaan Ruotsissakin, mutta se taidettiin hautailla vähin äänin. Nyt on suunniteltu tällaista: http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=665193
Huomaa myös poliisin mielipide rajoituksien noston puolesta ja rajoituksien alentamista vastaan.

Sitten tuolla mainitaan nuo hallinnan menetykset, liukas keli jne. Kumma, kun tuolla ei mainita mitään teiden kunnosta? Viime syksynä jo valmiiksi hiukan urautuneet tiet kuluivat nastarenkailla aika pahoille urille ennen lumien tuloa. Kun ne urat sattuvat sopivalla kelillä liukastumaan ja autossa ei ole kunnon renkaita, niin en ihmettele hallinnan menetyksiä ollenkaan. Ei siinä tiellä silloin pysy kokematon kuljettaja rattijuoposta puhumattakaan.

Liian lähellä ajamisesta tuolla ei mainittu sanallakaan. On sattunut onnettomuuksia, joissa takaa tullut on töytäissyt edellään ajaneen vastaantulijoiden kaistalle. Asiaa ei ilmeisesti ole otettu esille, koska niihin ei ole liittynyt ylinopeutta?

Ylinopeudesta on tehty sellainen "mörkö" sanktioineen, että jotkut eivät uskalla ajaa ylinopeutta edes hetkellisesti kesken ohituksen, vaikka yllättävää (se ohitus kun kestää ja kestää) tarvetta tulisikin. Näitä muuten näkee. Saa siinä sitten "ihmetellä" onnettomuuksia.

Liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, jos suunnittelijat paneutuisivat ratkaisuissaan vitutuksen vähentämiseen. Ruotsissa on kauan ollut käytössä leveäpiennarteitä, joille on saanut väistää ohittajia niin edestä, kuin takaa. Nämä toimivat mielestäni hyvin, vaikka onhan niillä onnettomuuksiakin sattunut (varmaan suomalaisten aiheuttamia, kun eivät ole vielä osanneet, heh, kevennys). Nyt tehdyt keskikaiteelliset ohituskaistoitetut tiet eivät vähennä vitutusta, päinvastoin, kun viimein ohituskaistalla pääsee rekasta ohi, niin eiköhän ohituskaistan jälkeen ole traktori edessä, josta ei ohi mahdu.
Idioottimaisesti rytmitetyt liikennevalot kohottavat myös vitutuskäyrää, samoin kuin 30:n rajoitukset joita noudattava autoilija jää polkupyöräilijälle (ja Varkauden keskustassa 20, hehheh, mittari on silloin "nollassa", eli alimmassa lukemassaan ja tapissa, eikä tuossakaan vielä mitään, kun erään työmaan kohdella oli rajoitus 15 km/h!!! millä tuon enää mittaa? Ei puutu enää kuin se lipunheiluttaja edellä kulkemasta).

Enpä kutsuisi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien jäseniä hourupäätutkijoiksi...

Pollari kirjoitti:

Enpä kutsuisi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien jäseniä hourupäätutkijoiksi...

Sopii luettavaksi vaikka niille liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien jäsenille, sekä liikennesuunnittelijoille ym. hourupäille.

http://www.bikeandcar.net/kuvat/liikenne/09.jpg

lapinleuku kirjoitti:

Sopii luettavaksi vaikka niille liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien jäsenille, sekä liikennesuunnittelijoille ym. hourupäille.

http://www.bikeandcar.net/kuvat/liikenne/09.jpg

Pitääpä lukea tuo Korjulan kirja "Miksi rysähti?". Korjulalla voi olla ihan hyviä henkilökohtaisia mielipiteitä asioista.

Silti, en edelleenkään menisi sanomaan liikenteen asiantuntijoita hourupäiksi, vaikka heidän kanssaan eri mieltä olisikin.

Mielenkiinnosta kysyn sinulta: Oletko sitä mieltä, että ylinopeus ei ole itsessään riskitekijä? Ihmisen havainnointikyky heikkenee kovissa nopeuksissa. Samoin päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Auton ohjattavuus yllättävissä tilanteissa huononee. Jarrutusmatka pitenee. Listaa voisi jatkaa edelleen.

Minä ainakin kutsuisin hourupäiksi mieluummin sooloilijoita, jotka kaahaavat muun liikenteen seassa 160, 170 km/h nopeuksia tippaakaan piittaamatta muista tienkäyttäjistä ja liikennesäännöistä.

Ei yhteiskunta voi toimia siten, että jokainen päättää itse mitä lakeja noudattaa ja mitä ei. Tähän ylinopeuskeskusteluun voisi helposti verrata huumausaineista käytävää keskustelua. Käyttäjät pitävät huumausaineet kieltävää lakia tarpeettomana ja rikkovat sitä. Samalla periaatteella keskustellaan monasti liikenteestä.

Tässäpä taas yksi linkki liikenneturvallisuudesta, mielestäni aika painavaa asiaa:

http://www.liikenneturva.fi/fi/turvalaitteet/aktiivinen_ja_passiivinen_turvallisuus.php

Pollari kirjoitti:

Pitääpä lukea tuo Korjulan kirja "Miksi rysähti?". Korjulalla voi olla ihan hyviä henkilökohtaisia mielipiteitä asioista.

Silti, en edelleenkään menisi sanomaan liikenteen asiantuntijoita hourupäiksi, vaikka heidän kanssaan eri mieltä olisikin.

Mielenkiinnosta kysyn sinulta: Oletko sitä mieltä, että ylinopeus ei ole itsessään riskitekijä? Ihmisen havainnointikyky heikkenee kovissa nopeuksissa. Samoin päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Auton ohjattavuus yllättävissä tilanteissa huononee. Jarrutusmatka pitenee. Listaa voisi jatkaa edelleen.

Minä ainakin kutsuisin hourupäiksi mieluummin sooloilijoita, jotka kaahaavat muun liikenteen seassa 160, 170 km/h nopeuksia tippaakaan piittaamatta muista tienkäyttäjistä ja liikennesäännöistä.

Ei yhteiskunta voi toimia siten, että jokainen päättää itse mitä lakeja noudattaa ja mitä ei. Tähän ylinopeuskeskusteluun voisi helposti verrata huumausaineista käytävää keskustelua. Käyttäjät pitävät huumausaineet kieltävää lakia tarpeettomana ja rikkovat sitä. Samalla periaatteella keskustellaan monasti liikenteestä.

Tässäpä taas yksi linkki liikenneturvallisuudesta, mielestäni aika painavaa asiaa:

http://www.liikenneturva.fi/fi/turvalaitteet/aktiivinen_ja_passiivinen_turvallisuus.php

On varmaan tuttua asiaa, mutta kannattaa katsoa linkissä olevat esitykset törmäysnopeuksista ja jarrutusmatkoista.

Pollari kirjoitti:

Pitääpä lukea tuo Korjulan kirja "Miksi rysähti?". Korjulalla voi olla ihan hyviä henkilökohtaisia mielipiteitä asioista.

Silti, en edelleenkään menisi sanomaan liikenteen asiantuntijoita hourupäiksi, vaikka heidän kanssaan eri mieltä olisikin.

Mielenkiinnosta kysyn sinulta: Oletko sitä mieltä, että ylinopeus ei ole itsessään riskitekijä? Ihmisen havainnointikyky heikkenee kovissa nopeuksissa. Samoin päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Auton ohjattavuus yllättävissä tilanteissa huononee. Jarrutusmatka pitenee. Listaa voisi jatkaa edelleen.

Minä ainakin kutsuisin hourupäiksi mieluummin sooloilijoita, jotka kaahaavat muun liikenteen seassa 160, 170 km/h nopeuksia tippaakaan piittaamatta muista tienkäyttäjistä ja liikennesäännöistä.

Ei yhteiskunta voi toimia siten, että jokainen päättää itse mitä lakeja noudattaa ja mitä ei. Tähän ylinopeuskeskusteluun voisi helposti verrata huumausaineista käytävää keskustelua. Käyttäjät pitävät huumausaineet kieltävää lakia tarpeettomana ja rikkovat sitä. Samalla periaatteella keskustellaan monasti liikenteestä.

Tässäpä taas yksi linkki liikenneturvallisuudesta, mielestäni aika painavaa asiaa:

http://www.liikenneturva.fi/fi/turvalaitteet/aktiivinen_ja_passiivinen_turvallisuus.php

"Silti, en edelleenkään menisi sanomaan liikenteen asiantuntijoita hourupäiksi, vaikka heidän kanssaan eri mieltä olisikin."

Professoreita ja muita lukeneitahan pidetään ihan yleisesti hiukan hourupäisinä, kirjaviisaudet osataan, mutta käytännön asiat ovat hakusessa. Sitäpaitsi minä en heitä liikenteen asiantuntijoina pidä, ellei ole vankkaa omakohtaista kokemusta teillä liikkumisesta erilaisilla ajoneuvoilla ympäri koko valtion.

"Mielenkiinnosta kysyn sinulta: Oletko sitä mieltä, että ylinopeus ei ole itsessään riskitekijä? Ihmisen havainnointikyky heikkenee kovissa nopeuksissa. Samoin päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Auton ohjattavuus yllättävissä tilanteissa huononee. Jarrutusmatka pitenee. Listaa voisi jatkaa edelleen."

Kyllä olen sitä mieltä, että ylinopeus ei ole sinänsä mikään riskitekijä, vaan se miten ja millaisissa olosuhteissa sitä ajetaan ja kuinka paljon sitä ylinopeutta on, liika on sentään liikaa minunkin mielestäni. Eikös Saksassa saa ajaa joillakin osuuksilla niin lujaa kuin kulkee ja ennen taisi promillerajakin olla 0,8? Ei Suomen pääteillä tietenkään tarvis rajoittimiin saakka päästellä, mutta rajoitukset vois nostaa järkevämmälle tasolle, tollanen 130-140 km/h olis ihan sopiva matkanopeus kesällä (öisin lujempaakin) ja talvisin ehkä se 110. Jarrutusmatkoista ja pysähtymismatkoista käytiinkin keskustelua hiljattain tuolla: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017488088

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017523893
Lue jos jaksat, hehheh.

"Minä ainakin kutsuisin hourupäiksi mieluummin sooloilijoita, jotka kaahaavat muun liikenteen seassa 160, 170 km/h nopeuksia tippaakaan piittaamatta muista tienkäyttäjistä ja liikennesäännöistä."

Niin minäkin, mutta joskus hiljaisen liikenteen aikana tuollaisten nopeuksien ylläpitäminen jossain metsiä/peltoja halkovilla teillä ei ketään varanna ja ainahan muut pitää ottaa huomioon.

"Ei yhteiskunta voi toimia siten, että jokainen päättää itse mitä lakeja noudattaa ja mitä ei. Tähän ylinopeuskeskusteluun voisi helposti verrata huumausaineista käytävää keskustelua. Käyttäjät pitävät huumausaineet kieltävää lakia tarpeettomana ja rikkovat sitä. Samalla periaatteella keskustellaan monasti liikenteestä."

Eipä niin, mutta yhteiskunnan tulisi ottaa huomioon ihmisten erilaiset liikkumistarpeet, eikä pakottaa keskittymään nopeusmittarin tuijottamiseen, mikä siirtää osan huomiointikyvystä pois tärkeämmästä. Saksassahan tuo on toteutunut, kun moottoriteille on suositusnopeus annettu 130 km/h, sen saa siis ylittääkin. http://lomakkeet.fennia.fi/lomakepalvelu/servlet/fi.efennia.lomakepalvelu.LomakeHandler?open=1125&contentType=application/pdf&url=3C60381B4675ED631545FBB6846287C9

Pollari kirjoitti:

On varmaan tuttua asiaa, mutta kannattaa katsoa linkissä olevat esitykset törmäysnopeuksista ja jarrutusmatkoista.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017590694

lapinleuku kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017590694

Pakko kysyä, mutta ulottuuko mainitsemasi hourupäisyys myös tuon tutkimuksen tekijöihin? :)

On totta, että pelkästään nopeusvalvontaan keskittyvältä liikennevalvonnalta ei voi kovin suuria tuloksia odottaa. Nopeusvalvonta on vain yksi ja mielestäni perusteltu osa liikennevalvontaa.

McArthur-Christie kommentoi mielestäni hieman erikoisesti: "These figures show we need finally to acknowledge that safe driving is about so much more than speed. What about observation? What about anticipation? What about hazard management? We need thinking, trained and educated drivers and road users, not simply ones who believe that speed limit compliance is the pinnacle of driving-skill achievement."

Tottakai ajaminen on muutakin kuin sitä, että ajetaan rajoitusten mukaan. McArthur peräänkuuluttaa tuossa havainnointia ja ennakoivaa ajotapaa, mikäli oikein käsitin. Varsin selviä asioita jokaiselle, joka liikenteestä jotain ymmärtää. Ei tuo silti sulje pois nopeusvalvonnan tarpeellisuutta. Nopeusvalvontaahan ei tarvittaisi lainkaan, jos jokainen osaisi kaikissa tilanteissa sovittaa ajonopeutensa turvalliseksi. Se vaan ei ole mahdollista.

Havainnointi ja tilanteiden ennakointi on edelleen vaikeampaa, jos käytetään kovia ja ennenkaikkea, ennalta-arvaamattomia ajonopeuksia. Tämäkin lienee selviö jokaiselle, joka liikenteestä jotain ymmärtää.

lapinleuku kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017590694

Tässä taas linkki:

http://virtual.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2002/Fits_5_Liikenteen_automaattinen_kameravalvonta.pdf

Sivu 11 ja siitä eteenpäin kiinnostanee.

lapinleuku kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017590694

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=19775&main=25

ja

http://www.matkalehti.fi/arkisto.asp?UutinenId=1350

Jälkimmäisestä linkistä pääsee VTT:n tutkimukseen.

Pollari kirjoitti:

Pakko kysyä, mutta ulottuuko mainitsemasi hourupäisyys myös tuon tutkimuksen tekijöihin? :)

On totta, että pelkästään nopeusvalvontaan keskittyvältä liikennevalvonnalta ei voi kovin suuria tuloksia odottaa. Nopeusvalvonta on vain yksi ja mielestäni perusteltu osa liikennevalvontaa.

McArthur-Christie kommentoi mielestäni hieman erikoisesti: "These figures show we need finally to acknowledge that safe driving is about so much more than speed. What about observation? What about anticipation? What about hazard management? We need thinking, trained and educated drivers and road users, not simply ones who believe that speed limit compliance is the pinnacle of driving-skill achievement."

Tottakai ajaminen on muutakin kuin sitä, että ajetaan rajoitusten mukaan. McArthur peräänkuuluttaa tuossa havainnointia ja ennakoivaa ajotapaa, mikäli oikein käsitin. Varsin selviä asioita jokaiselle, joka liikenteestä jotain ymmärtää. Ei tuo silti sulje pois nopeusvalvonnan tarpeellisuutta. Nopeusvalvontaahan ei tarvittaisi lainkaan, jos jokainen osaisi kaikissa tilanteissa sovittaa ajonopeutensa turvalliseksi. Se vaan ei ole mahdollista.

Havainnointi ja tilanteiden ennakointi on edelleen vaikeampaa, jos käytetään kovia ja ennenkaikkea, ennalta-arvaamattomia ajonopeuksia. Tämäkin lienee selviö jokaiselle, joka liikenteestä jotain ymmärtää.

Hourupäitä ovat kaikki tutkijat ym. Yhteistä linjaa ei tahdo löytyä ja mielestäni mitään tutkimuksia ei oikeastaan paljon tarvittaisikaan, kun vaan professorit ja päättäjät lähtisivät maantielle ajamaan ja siellä miettisivät asioita. Toisaalta, kun tutkijat ovat päinvastaisilla kannoilla asioista, niin jonkunhan täytyy olla oikeassa.

"Ei tuo silti sulje pois nopeusvalvonnan tarpeellisuutta. Nopeusvalvontaahan ei tarvittaisi lainkaan, jos jokainen osaisi kaikissa tilanteissa sovittaa ajonopeutensa turvalliseksi. Se vaan ei ole mahdollista."

Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm

Ruotsissa ei paljon nopeusvalvontaa näe noilla suurimmilla rajoitusalueilla, 70:n ja sen alle kylläkin. Ruotsi on kuitenkin liikenneturvallisuuden kärkimaita ja Suomea edellä.

Samoin myös Tanskan mallista.

"Havainnointi ja tilanteiden ennakointi on edelleen vaikeampaa, jos käytetään kovia ja ennenkaikkea, ennalta-arvaamattomia ajonopeuksia. Tämäkin lienee selviö jokaiselle, joka liikenteestä jotain ymmärtää."

Mikä on se kova nopeus? Tanskassa joillakin moottoritieosuuksilla 130 nyt, kun ennen oli 110. Onnettomuudet vähenivät 1947 -tasolle ja muuallakin kuin moottoriteillä (vitutus katsos väheni). Valvontaakin lisättiin, mutta se taitaa olla ohimenevää, jos nuo luvut pysyvät yhtä alhaisina. Saksassa suositus 130, mutta saa ajaa liikenteen salliessa minkä auto kulkee ja yli 200 taitaa ottaa jo kohta joka kinneri.

Missä vaiheessa noissa nopeuksissa se havannointi oleellisesti heikkenee?

lapinleuku kirjoitti:

Hourupäitä ovat kaikki tutkijat ym. Yhteistä linjaa ei tahdo löytyä ja mielestäni mitään tutkimuksia ei oikeastaan paljon tarvittaisikaan, kun vaan professorit ja päättäjät lähtisivät maantielle ajamaan ja siellä miettisivät asioita. Toisaalta, kun tutkijat ovat päinvastaisilla kannoilla asioista, niin jonkunhan täytyy olla oikeassa.

"Ei tuo silti sulje pois nopeusvalvonnan tarpeellisuutta. Nopeusvalvontaahan ei tarvittaisi lainkaan, jos jokainen osaisi kaikissa tilanteissa sovittaa ajonopeutensa turvalliseksi. Se vaan ei ole mahdollista."

Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm

Ruotsissa ei paljon nopeusvalvontaa näe noilla suurimmilla rajoitusalueilla, 70:n ja sen alle kylläkin. Ruotsi on kuitenkin liikenneturvallisuuden kärkimaita ja Suomea edellä.

Samoin myös Tanskan mallista.

"Havainnointi ja tilanteiden ennakointi on edelleen vaikeampaa, jos käytetään kovia ja ennenkaikkea, ennalta-arvaamattomia ajonopeuksia. Tämäkin lienee selviö jokaiselle, joka liikenteestä jotain ymmärtää."

Mikä on se kova nopeus? Tanskassa joillakin moottoritieosuuksilla 130 nyt, kun ennen oli 110. Onnettomuudet vähenivät 1947 -tasolle ja muuallakin kuin moottoriteillä (vitutus katsos väheni). Valvontaakin lisättiin, mutta se taitaa olla ohimenevää, jos nuo luvut pysyvät yhtä alhaisina. Saksassa suositus 130, mutta saa ajaa liikenteen salliessa minkä auto kulkee ja yli 200 taitaa ottaa jo kohta joka kinneri.

Missä vaiheessa noissa nopeuksissa se havannointi oleellisesti heikkenee?

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella."

Kumpi on luotettavampi, teoriat, vai käytännön kokemus?

Entäs ruotsin suunnitelmat nostaa rajoituksia? Tanska jo nosti, mitäs siihen sanot?

"Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?"

Siltähän se näyttää, mutta ainakaan keskinopeudet eivät ole pudonneet niillä kameravalvotuilla alueilla paljoakaan. Onnettomuuksia vaan joskus sattuu samalla alueella ehkä tiheäänkin ja jos alueelle asennetaan kamerapöntöt ja onnettomuudet sattuvat vähenemään, niin heti kuvitellaan se kamerapönttöjen ansioksi. Tutkimuksilla on myös yleensä aina joku tilaaja ja tulokset saadaan kyllä aina maksajan kannalta miellyttäviksi, sehän on selvä, tai tilaaja ei enää jatkossa sen tutkijan palveluksia tarvitse. Myöskään vuosittaiseen kuolleiden määrään kameroilla ei näytä olevan mitään merkitystä.

Sitten vielä tuo tunnuksettomien kamera-autojen käyttö. Siis sehän ei hillitse ylinopeutta ajavaa vähääkään, sakkolappu tulee joskus jälkikäteen postin mukana, mutta kuljettajan ajoa ei tekohetkellä edes pysäytetä!? Eli ylinopeutta ei pidetä vaarallisena, koska sen annetaan jatkua ja tärkeintä näyttääkin olevan, että kunhan vaan saadaan sakotettua. Kuski voi olla kännissäkin, mutta vähät siitä?

"Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta."

Niin, kun niillä rajoituksilla on kuljettajilta vieraannutettu oikean tilannenopeuden taju.
Suistumisissa on kyllä syytä tienpitäjässäkin, korvauksiakin kun ovat maksaneet.

"Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee."

Niinhän se on. Tunnen erään 73 vuotta täyttäneen miehen, joka toisinaan käy motarilla kokeilemassa kulloisenkin autonsa huiput ja reissussa miehelle näyttötaulut vilkuttelee ylinopeuksia. Yksi saman ikäinen ei tahtonut saada autoaan kulkemaan kaistallaan suoraan, vaan heijasi kaistaa laidasta laitaan 80:n vauhdissa ja liikkeet oli nykiviä.

"Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle."

No ei takuulla näkökenttä kapene yhtään, tämä on niitä naurettavia väitteitä, johon törmää ajoittain. Jossain amerikkalaisessa tositv:n tapaisessa ohjelmassa poliisimies yritti uskotella samaa. Suomessakin oli aikoinaan kampanjointia lehtien välityksellä aiheesta. Ns. putkinäkö on silmäsairaus ja sillä ei ole mitään tekemistä esim. ikääntymisen, tai nopeuden kanssa. Näkökenttä ei kapene yhtään, ajettiinpa kuinka lujaa hyvänsä ja ikääntyminenkään ei tuota näkökenttää kavenna. Tämä asia on kyllä tuttua minulle, eli siinä olit oikeassa. Kampanjointi oli lähes käsittämätön ja naurettava, mutta niin vaan jotkut siihenkin täkyyn tarttuivat, hehe.

"Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?"

Tämä on helppo ja se menee niin, että taajamaliikenteessä noilla nopeuksilla ei tuossa kovemmassa nopeudessa ehdi tekemään riittävästi havaintoja, joten 50-60 km/h on sinne sopivampi nopeus.

Taajamien ulkopuolella pitkillä taipaleilla 90 km/h on niin unettava nopeus, että havannointi ei pelaa kunnolla, 120 km/h menettelee ja virkeämpänä reagointikin pelaa paremmin. 90 km/h satojen kilometrien reissulla on vaarallisen alhainen nopeus henkilöautolla, se on vähän niin kuin samaa maisemataulua tuijottais.

Sairauskohtauksen saanut on tietenkin tullut jo sivuutettua suuremmalla nopeudella, joten mikään reagointi ei ole tarpeen. Tarkoittaa sitä, että ei voi ryhtyä suojautumaan mahdolisesti taivaalta putoavalta meteoriitiltäkään.

Pollari kirjoitti:

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=19775&main=25

ja

http://www.matkalehti.fi/arkisto.asp?UutinenId=1350

Jälkimmäisestä linkistä pääsee VTT:n tutkimukseen.

...että kameravalvonta ei ratkaisevasti alenna nopeuksia, eikä vähennä onnettomuuksia, vaan vaikuttaa jotenkin muuten, tai ei vaikuta ollenkaan.
Jos se johonkin vaikuttaa, niin ajoneuvojen välisiin nopeuseroihin ehkä. Samaan tulokseen ehkä päästäisiin nostamalla rajoituksia ja samanlaisella valvonnalla, tai vaikka ilman valvontaa. Koska rajoituksia ei mielletä järkeviksi, niin niitä rikotaan, mutta järkeviksi miellettyjä rajoituksia ei ehkä niin paljon rikottaisi, niin lopputulos voisi olla jopa parempikin kuin kameravalvonnalla saatu (joka muutenkin on hiukan kyseenalainen lyhyestä tilastoinnista ja sattumista johtuen).

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Kumpi on luotettavampi, teoriat, vai käytännön kokemus?"

Sehän siinä onkin, kun ne valvontaa puoltavat tutkimukset perustuvatkin käytännön kokemuksista saatuihin tilastoihin. Kyse ei siis ole pelkästään teoriasta.

"Entäs ruotsin suunnitelmat nostaa rajoituksia? Tanska jo nosti, mitäs siihen sanot?"

Mikäs siinä, varmasti Suomessakin olisi joillain tieosuuksilla syytä nostaa rajoituksia. Mikään yleisrajoitusten nosto ei silti mielestäni tule kyseeseen.

"Siltähän se näyttää, mutta ainakaan keskinopeudet eivät ole pudonneet niillä kameravalvotuilla alueilla paljoakaan. Onnettomuuksia vaan joskus sattuu samalla alueella ehkä tiheäänkin ja jos alueelle asennetaan kamerapöntöt ja onnettomuudet sattuvat vähenemään, niin heti kuvitellaan se kamerapönttöjen ansioksi."

No noissa aiemmissa linkeissä, mitä laitoin, nimenomaan selviää, että keskinopeudet alenevat ja sillä on vaikutusta. Lukaisehan uudestaan se pdf-esitys kameravalvonnasta, erityisesti sivut 11 ja 12. Tietysti onnettomuustilastoissa on myös luonnollista heittoa, mutta se koskee myös niitä tilastoja, joissa rajoitusten poistolla on ollut onnettomuuksia vähentävä vaikutus.

"No ei takuulla näkökenttä kapene yhtään, tämä on niitä naurettavia väitteitä, johon törmää ajoittain. Jossain amerikkalaisessa tositv:n tapaisessa ohjelmassa poliisimies yritti uskotella samaa. Suomessakin oli aikoinaan kampanjointia lehtien välityksellä aiheesta. Ns. putkinäkö on silmäsairaus ja sillä ei ole mitään tekemistä esim. ikääntymisen, tai nopeuden kanssa. Näkökenttä ei kapene yhtään, ajettiinpa kuinka lujaa hyvänsä ja ikääntyminenkään ei tuota näkökenttää kavenna. Tämä asia on kyllä tuttua minulle, eli siinä olit oikeassa. Kampanjointi oli lähes käsittämätön ja naurettava, mutta niin vaan jotkut siihenkin täkyyn tarttuivat, hehe."

Niin, eihän silmän näkökenttä itsessään kapene, mutta näkökenttä jolla havaintoja voi tehdä tarkasti kapenee, johtuen juuri kovasta vauhdista. Tämän olen itsekin huomannut, kun on tullut töissä ajettua kovilla nopeuksilla. Kyse ei ole huuhaasta.

"Sairauskohtauksen saanut on tietenkin tullut jo sivuutettua suuremmalla nopeudella, joten mikään reagointi ei ole tarpeen. Tarkoittaa sitä, että ei voi ryhtyä suojautumaan mahdolisesti taivaalta putoavalta meteoriitiltäkään."

Hehe, eihän tuo ole mikään argumentti. Samalla tavalla voisi ajatella, että hitaammalla nopeudella ajettaessa suistuminen olisi tapahtunut ennenkuin henkilö A tulee suistumispaikalle. Meteoriittivertaus on tässä yhteydessä kummallinen, koska liikenteessä nyt vaan voi sattua yllättäviä tilanteita ja tällöin kysymys voi olla sekunneista. Kovassa nopeudessa auton jarrutusmatka on pidempi ja havainnointiin/päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Ajat paljon autoa, joten tiedät varmasti, että liikenteessä voi sattua ihan mitä tahansa.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Kumpi on luotettavampi, teoriat, vai käytännön kokemus?"

"Sehän siinä onkin, kun ne valvontaa puoltavat tutkimukset perustuvatkin käytännön kokemuksista saatuihin tilastoihin. Kyse ei siis ole pelkästään teoriasta."

Käytännön kokemuksista saatuihin tietoihin perustuvat Montanassakin saadut. Aikamoista ristiriitaa.

"Entäs ruotsin suunnitelmat nostaa rajoituksia? Tanska jo nosti, mitäs siihen sanot?"

"Mikäs siinä, varmasti Suomessakin olisi joillain tieosuuksilla syytä nostaa rajoituksia. Mikään yleisrajoitusten nosto ei silti mielestäni tule kyseeseen."

Nopeusrajoitusten nostohan pitäisi lisätä onnettomuuksia, jos havannointi ym. heikkenevät ja jarruttelumatkat pitenevät, mutta Tanskassa kävikin päinvastoin, kuten myös tuo Montanan esimerkki osoittaa (ja Ruotsissa luultavasti ehditään nostamaan rajoituksia ennen kuin Suomessa). Miten siinä näin kävi? Ettei vaan kovemmissa nopeuksissa keskitytä ajamiseen tarkemmin?

Entäs talvirajoitusten nosto? Minun mielestäni ne ovat liian alhaiset ja niitä on aivan liian monella kilometrillä. Talvisin (ja myös kesäisin) nopeusvalvontaa tärkeämpää olisi renkaiden kunnon tarkkailu ja ajoetäisyyksien valvonta, kuten tietysti myös kuljettajien kunnon seuranta.

"Siltähän se näyttää, mutta ainakaan keskinopeudet eivät ole pudonneet niillä kameravalvotuilla alueilla paljoakaan. Onnettomuuksia vaan joskus sattuu samalla alueella ehkä tiheäänkin ja jos alueelle asennetaan kamerapöntöt ja onnettomuudet sattuvat vähenemään, niin heti kuvitellaan se kamerapönttöjen ansioksi."

"No noissa aiemmissa linkeissä, mitä laitoin, nimenomaan selviää, että keskinopeudet alenevat ja sillä on vaikutusta. Lukaisehan uudestaan se pdf-esitys kameravalvonnasta, erityisesti sivut 11 ja 12. Tietysti onnettomuustilastoissa on myös luonnollista heittoa, mutta se koskee myös niitä tilastoja, joissa rajoitusten poistolla on ollut onnettomuuksia vähentävä vaikutus."

Luinhan minä ja vastasinkin, että ne keskinopeudet eivät ole tippuneet paljonkaan, jonkin verran kylläkin. Tuossa toisessa olen jo tainnut vastailla tarkemmin.

"No ei takuulla näkökenttä kapene yhtään, tämä on niitä naurettavia väitteitä, johon törmää ajoittain. Jossain amerikkalaisessa tositv:n tapaisessa ohjelmassa poliisimies yritti uskotella samaa. Suomessakin oli aikoinaan kampanjointia lehtien välityksellä aiheesta. Ns. putkinäkö on silmäsairaus ja sillä ei ole mitään tekemistä esim. ikääntymisen, tai nopeuden kanssa. Näkökenttä ei kapene yhtään, ajettiinpa kuinka lujaa hyvänsä ja ikääntyminenkään ei tuota näkökenttää kavenna. Tämä asia on kyllä tuttua minulle, eli siinä olit oikeassa. Kampanjointi oli lähes käsittämätön ja naurettava, mutta niin vaan jotkut siihenkin täkyyn tarttuivat, hehe."

"Niin, eihän silmän näkökenttä itsessään kapene, mutta näkökenttä jolla havaintoja voi tehdä tarkasti kapenee, johtuen juuri kovasta vauhdista. Tämän olen itsekin huomannut, kun on tullut töissä ajettua kovilla nopeuksilla. Kyse ei ole huuhaasta."

Jos istut kotisohvalla ja edessäsi heilutetaan nopeasti korttipakkaa, niin et saa selvää niistä korteista, kyseessä on sama ilmiö, joka on aivan luonnollinen. Jos ajetaan lujaa, niin huomio pitääkin keskittyä kauemmas, ei siitä läheltä enää ehdi mitään eteen tulemaan.

"Sairauskohtauksen saanut on tietenkin tullut jo sivuutettua suuremmalla nopeudella, joten mikään reagointi ei ole tarpeen. Tarkoittaa sitä, että ei voi ryhtyä suojautumaan mahdolisesti taivaalta putoavalta meteoriitiltäkään."

"Hehe, eihän tuo ole mikään argumentti. Samalla tavalla voisi ajatella, että hitaammalla nopeudella ajettaessa suistuminen olisi tapahtunut ennenkuin henkilö A tulee suistumispaikalle. Meteoriittivertaus on tässä yhteydessä kummallinen, koska liikenteessä nyt vaan voi sattua yllättäviä tilanteita ja tällöin kysymys voi olla sekunneista. Kovassa nopeudessa auton jarrutusmatka on pidempi ja havainnointiin/päätöksentekoon jää vähemmän aikaa. Ajat paljon autoa, joten tiedät varmasti, että liikenteessä voi sattua ihan mitä tahansa."

Niin, voihan sitä sattua, mutta on aivan hölmöä alentaa rajoituksia kaiken mahdollisen varalta. Esimerkiksi risteysalueiden alennetut rajoitukset vilkasliikenteisellä päätiellä joidenkin hiljaisten sivuteiden kohdilla ovat melko typeriä. Tuhannet autot päivässä joutuvat hidastamaan yhden risteyksen kohdalla ei kenenkään vuoksi. Tuo kun kerrotaan niiden risteysten määrällä, niin johan tulee turhaa kaasupolkimen pumppausta. Jos kohdalle sattuvaa sairauskohtauksen saajaa peläten lähdetään köröttelemään alhaisella nopeudella, niin ehkä olisi parempi jättää autolla ajaminen kokonaan ja istua vaan kotona, meteoriitin varalta voi sitten suojautua vaikka kellariin, jos se vaikka olisi pieni se meteoriitti.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Niin, voihan sitä sattua, mutta on aivan hölmöä alentaa rajoituksia kaiken mahdollisen varalta. Esimerkiksi risteysalueiden alennetut rajoitukset vilkasliikenteisellä päätiellä joidenkin hiljaisten sivuteiden kohdilla ovat melko typeriä. Tuhannet autot päivässä joutuvat hidastamaan yhden risteyksen kohdalla ei kenenkään vuoksi. Tuo kun kerrotaan niiden risteysten määrällä, niin johan tulee turhaa kaasupolkimen pumppausta. Jos kohdalle sattuvaa sairauskohtauksen saajaa peläten lähdetään köröttelemään alhaisella nopeudella, niin ehkä olisi parempi jättää autolla ajaminen kokonaan ja istua vaan kotona, meteoriitin varalta voi sitten suojautua vaikka kellariin, jos se vaikka olisi pieni se meteoriitti. "

Ei tuo sairaskohtausjuttukaan ollut sinällään mikään peruste alemmille nopeusrajoituksille, vaan yksinkertaisesti esimerkki siitä, miten paljon vaikeampaa kovassa nopeudessa on toimia, jos tulee yllättävä tilanne.

Liikennesuunnittelussa kun pitää sellaisetkin asiat ottaa huomioon.

Tiedän omankin kihlakunnan alueelta erään risteyksen, jossa on pelti rytissyt toistuvasti. Nyt risteyksessä on Stop -merkki ja kuudenkympin rajoitus eikä enää juuri rytise. Ehkä se on tympeää nostaa jalka kaasulta, mutta jos sillä parannetaan liikenneturvallisuutta niin aivan perusteltua.

Sehän olisikin helppo asetella nopeusrajoitukset sopiviksi, jos koskaan ei liikenteessä tapahtuisi ajovirheistä ym. johtuvia yllättäviä tilanteita.

Esim. hälytysajoa ajaessani olen huomannut, miten paljon vaikeampaa kovassa nopeudessa on toimia muun liikenteen seassa. Koko ajan saa olla varuillaan yllätysten varalta. Toisinaan niitä tulee ja silloin kiittää että ei sentään ajanut kuin mielipuoli vaan piti maltin pelissä mukana.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Ei tuo sairaskohtausjuttukaan ollut sinällään mikään peruste alemmille nopeusrajoituksille, vaan yksinkertaisesti esimerkki siitä, miten paljon vaikeampaa kovassa nopeudessa on toimia, jos tulee yllättävä tilanne."

"Liikennesuunnittelussa kun pitää sellaisetkin asiat ottaa huomioon."

No ainakaan niitä sairauskohtauksen saaneita ei tule moottoriteillä yllättäen vastaan ja siksi en voi käsittää Suomen moottoriteiden satasen talvirajoituksia, kun ruotsalaisella kapealla kaksikaistaisella tiellä saa ajaa 110 km/h, eikä Ruotsissa niitä kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia satu väkilukuun suhteutettuna niin paljon kuin Suomessa.

"Tiedän omankin kihlakunnan alueelta erään risteyksen, jossa on pelti rytissyt toistuvasti. Nyt risteyksessä on Stop -merkki ja kuudenkympin rajoitus eikä enää juuri rytise. Ehkä se on tympeää nostaa jalka kaasulta, mutta jos sillä parannetaan liikenneturvallisuutta niin aivan perusteltua."

Kappas vaan, minäkin satun tietämään tuollaisen risteyksen. Ettei vaan olis sama? Itse olen kuitenkin sitä mieltä tuosta STOP-merkistä, että se on jo vanhanaikainen ja se kärkikolmio ajaisi aivan saman asian. Siinä näkyy taas se typeryys, kun jokaisen auton pitäisi pysähtyä siihen viivalle, vaikka jonossa taaempaakin näkee, että ketään ei lähesty miltään suunnalta.

"Sehän olisikin helppo asetella nopeusrajoitukset sopiviksi, jos koskaan ei liikenteessä tapahtuisi ajovirheistä ym. johtuvia yllättäviä tilanteita."

Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vain n. 10-15 % (poliisin mukaan) autoilijoista noudattaa nopeusrajoituksia, niin kyllä silloin rajoitukset ovat liian alhaisia. Samoin myös viitostiellä (poliisin mukaan) oli ainakin reilu vuosi sitten ylinopeus enemmän sääntö kuin poikkeus. Nythän tuolla viitostiellä on kamerapönttöjä ja valvontaa muistaakseni lisättiin muutenkin, mutta jatkuvasti saa lukea viitostiellä tapahtuneista onnettomuuksista.

"Esim. hälytysajoa ajaessani olen huomannut, miten paljon vaikeampaa kovassa nopeudessa on toimia muun liikenteen seassa. Koko ajan saa olla varuillaan yllätysten varalta. Toisinaan niitä tulee ja silloin kiittää että ei sentään ajanut kuin mielipuoli vaan piti maltin pelissä mukana."

Jaapajaa, miksihän minulla ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia ajaa huomattavasti muuta liikennettä nopeammin, eikä minulla ole edes hälytysajoneuvoa? En ole joutunut mihinkään yllättäviin läheltäpiti kolaritilanteisiin ja olen kyllä ajanut paljon ja melko lujaakin, paljon yli kahtasataa ja pitkillä taipaleilla keskinopeuskin on ollut usein yli 140 km/h, tai vähän alle, joskus huomattavasti enemmänkin. Maltan kuitenkin aina odottaa ne selkeät ohituspaikat ja tarkkailen metsiä hirvien varalta. Nopeuden sovitan olosuhteiden mukaan ja voin ajaa alle sallitunkin, jos on vaikea keli. Hiljaisena aikana on miellyttävintä ajaa, jos päivällä jollain pätkällä menee viisi tuntia, niin sen kesäyönä ajaa kolmessa. Taajamissa keskityn liikenteen seuraamiseen, en nopeusmittarin (enkä kaahaa).

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

Edellisen viestini jälkeen lähdin jatkamaan matkaa klo. 13.25 Suomen aikaan. Olin varannut riittävästi aikaa, kun matkaa oli 120 km ja oltiin sovittu tapaaminen klo. 15.05. Siinä välissä täytyi käydä tankkaamassa ja hakemassa eräs tilaamani lähetys. Postissa meni vartti ja tankatessa joitain minuutteja. Silti olin perillä vartin etuajassa. Viimeinen 50 km meni ajassa 23 min. kuten myös suunnilleen samanpituinen alkupuolen taivalkin kahden taajaman välillä. Ehdin hyvin huomioimaan muut liikkujat, eikä sairauskohtauksen saaneita syöksähdellyt eteeni.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Jaapajaa, miksihän minulla ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia ajaa huomattavasti muuta liikennettä nopeammin, eikä minulla ole edes hälytysajoneuvoa? En ole joutunut mihinkään yllättäviin läheltäpiti kolaritilanteisiin ja olen kyllä ajanut paljon ja melko lujaakin, paljon yli kahtasataa ja pitkillä taipaleilla keskinopeuskin on ollut usein yli 140 km/h, tai vähän alle, joskus huomattavasti enemmänkin. Maltan kuitenkin aina odottaa ne selkeät ohituspaikat ja tarkkailen metsiä hirvien varalta. Nopeuden sovitan olosuhteiden mukaan ja voin ajaa alle sallitunkin, jos on vaikea keli. Hiljaisena aikana on miellyttävintä ajaa, jos päivällä jollain pätkällä menee viisi tuntia, niin sen kesäyönä ajaa kolmessa. Taajamissa keskityn liikenteen seuraamiseen, en nopeusmittarin (enkä kaahaa)."

Joko ajat kovaa ainoastaan silloin kun muuta liikennettä ei ole tai sitten sinulla on ollut jumalaton tuuri. Tai sitten valehtelet, mutta en usko, että tässä alkaisit sentään satuilemaan. Ruuhkaisella maantiellä kun ajaa huomattavasti muuta liikennettä kovempaa, niin aina on joku joka tekee yllättäviä temppuja. Joku saattaa tulla liittymästä suoraan eteesi, lähteä ohittamaan juuri kun sinä olet ohittamassa, alkaa kääntymään vasemmalle juuri kun sinä olet ohittamassa jne. Listaa voisi taas jatkaa loputtomiin. Tämä siitäkin huolimatta, että autossa on ääni- ja valomerkit päällä. Siksipä en koskaan ajakaan kuin reikäpää edes hälytysajossa, koska tiedostan riskit.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

Mutta ehkä kohdallesi on sattunut vain niitä hyviä autoilijoita, jotka eivät koskaan tee arviointivirheitä siitäkään huolimatta, että ajat ennalta-arvaamatonta vauhtia (l. ylinopeutta).

Kummallista, kun minulle on sattunut taas niitä, jotka tulevat liittymistä suoraan eteen, tai lähtevät ohittamaan edessäni juuri, kun olen ohittamassa autoletkaa esim. jossain 150 nopeudessa hälytyslaitteet päällä. Siinä vain esimerkkejä.

Koskaan ei siis mitään ole sattunut, mutta monasti olen joutunut melkoisen yllättäviin tilanteisiin.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

"Mutta ehkä kohdallesi on sattunut vain niitä hyviä autoilijoita, jotka eivät koskaan tee arviointivirheitä siitäkään huolimatta, että ajat ennalta-arvaamatonta vauhtia (l. ylinopeutta)."

No enpä tiedä, olen todellakin ajanut sen aiemmin kertomani yli 30 vuotta ja n. 3 milj. km ja edelleen 100 000 km/v, joten kyllä luulis, että on kaiken nähnyt tuolla tienpäällä, mutta niin ei taida olla.

"Kummallista, kun minulle on sattunut taas niitä, jotka tulevat liittymistä suoraan eteen, tai lähtevät ohittamaan edessäni juuri, kun olen ohittamassa autoletkaa esim. jossain 150 nopeudessa hälytyslaitteet päällä. Siinä vain esimerkkejä."

No niistä liittymistä näkee toisinaan niitä eteen tulijoita, mutta jotenkin minä osaan olla niiden kanssa varuillani. Kerran talvikelillä ja tosi liukkaalla tuli eteeni oikealta ja kolmion takaa punainen Lada lasit kuurassa Maksniemen? Nesteen risteyksessä ja parkkeerasi autonsa just siihen eteen keskelle nelostietä. Minä tulin pohjoisen suunnalta ja mitään mahdollisuuksia ei olisi ollut jarruttamalla pysäyttää. Koska vastaan ei tullut ketään, niin ajoin yhtään hiljentämättä siitä keskikorokkeiden välistä vastaantulijoiden puolelle ja jatkoin kunnes pääsin takaisin omalle kaistalleni. Ladakuski ehti sillävälin tien yli ja jäi ilmeisesti peileistään katselemaan miten selvisin, mutta eihän minulla mitään hätää ollut, jatkoin matkaa niin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ladakin näytti sitten nytkähtävän tien laidasta liikkeelle. Olis minulla ollut vaihtoehtoinen, mutta vaikeampi ratkaisukin. En minä tuota tilannetta pitänyt edes minään läheltäpiti -tilanteena. Aika usein näyttää joillain olevan hirveä kiire siihen eteen, mutta sitten se kiire loppuu, tai kone hyytyy.

"...tai lähtevät ohittamaan edessäni juuri, kun olen ohittamassa autoletkaa esim. jossain 150 nopeudessa hälytyslaitteet päällä"

Voi vittu, nuo, jotka eivät peileihinsä osaa katsoa, eivätkä kuule mitään, niin ovat kyllä väärässä paikassa ratin takana. Kai olet ottanut rekkarin muistiin ja antanut jotain palautetta.

"Koskaan ei siis mitään ole sattunut, mutta monasti olen joutunut melkoisen yllättäviin tilanteisiin."

Tuo kertomani tais olla kohdallani se kaikkein "yllättävin" tilanne. Jaa, tai ne hirvet, no tässä eräs tapaus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000016316189

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

Kairaketulle kiitokset hyvästä ja asiallisesta keskustelusta. Jätän tämän aiheen tällä erää, toivotan turvallisia ajokilometreja edelleenkin.

Joo, liikenteessä näkee jos jonkinlaista kuskia, paras vaan olla tarkkana.

Pollari kirjoitti:

"Tuohan ei pidä paikkaansa ja asiasta on olemassa tosipohjaista tietoa: http://www.tiet.fi/montana.htm"

Ei pidä paikkaansa? Enpä menisi nollaamaan kaikkia muita asiasta tehtyjä tutkimuksia noiden amerikkalaisten kokemusten perusteella. Kuinka sitten useissakin tutkimuksissa nopeusvalvonnalla (automaattivalvonta esim.) on ollut kuolemantapauksia vähentävä vaikutus?

Jokainen tienkäyttäjä ei voi osata sovittaa nopeuttaan aina ja kaikissa tilanteissa turvalliseksi. Tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Jos jokainen osaisi aina ajaa turvallista nopeutta, koskaan ei tapahtuisi esim. suistumisia, jotka johtuvat liian suuresta tilannenopeudesta.

"Mikä on se kova nopeus?"

Suhteellista. Vanhukselle saattaa 100 km/h olla kova nopeus. Hänen voi olla vaikea tehdä riittävästi havaintoja satasen vauhdissa. Riippuu ihan kuskista, miten hänen havainnointikykynsä pelaa. Selvää on, että nopeuden noustessa aika havaintojen tekemiselle vähenee. Samoin näkökenttä, jolla havaintoja tehdään kapenee. Kyseessä on ns. "putkinäkö", mutta varmaan tuttua asiaa sinulle.

Otetaan ihan puhdas esimerkki. Hemkilö A ajaa autoa ensin 90 km/h ja sitten 120 km/h. Kummassa nopeudessa hän ehtii havainnoida enemmän, reagoida yllättäviin tilanteisiin ja kummassa nopeudessa hän saa autonsa pysähtymään nopeammin?

Jos vastaantulevan auton kuljettaja henkilö B saa yllättäen sairaskohtauksen ja hänen autonsa tulee henkilö A:n käyttämälle ajokaistalle, kummassa nopeudessa henkilö A:n olisi helpompi reagoida ja välttää onnettomuus?

Kiitos samoin.