Sellaista tässä mietin, että kuinka vaikeaa röntgenhoitajakoulutukseen on keskimäärin päästä? Onko helpompi päästä Tampereelle kuin Ouluun? Millainen pääsykoe on, onko siinä joku haastattelu vai pelkkä kirjatentti? Olisi mukava kuulla kaikenlaista koulutukseen enemmän tai vähemmän liittyvää informaatiota. Vastailkaa, kiitos.
Röntgenhoitajaksi?
säteilevä tulevaisuus?
67761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suosittelen etsimään aiheet itse kyseisten koulujen sivuilta tai opetusministeriöstä
www.oph.fi
Röntgenhoitajaksi ei ole vaikea päästä varmaan mihinkään ammattikorkeakouluun. Pääsykokeessa on monta osiota, haastattelut, päässälaskutehtäviä, jotain psykologisia testejä. Noihin ei voi oikein mitenkään valmistautua, mutta kannattaa miettiä miksi haluat röntgenhoitajaksi, sitä ne kysyvät.
Mitä haluaisit tietää?
Mukava kuulla, että sisäänpääsy ei ole mahdotonta. Eniten minua kiinnostaisi röngenhoitajan työ käytännössä, eli millaista se enimmäkseen on? Onko tutkimuslaitteiden käytön oppiminen vaikeaa? Tehdäänkö työtä yksin vai kahdestaan? Mitä muuta työhön sisältyy potilaskontaktien lisäksi? Tietysti työtehtävät riippuvat siitä millaisia kuvauksia tekee, mutta jos nyt jotain yleisluontoista osaisit sanoa. Onko työ yleensä säännöllistä päivätyötä? Ja onko palkkaus samaa luokkaa kuin esim. sairaanhoitajilla? Kiitos vastauksista.
Röntgenhoitajan työ riippuu paljon siitä missä työskentelee. Röntgenhoitaja voi olla töissä kuvantamispuolella (esim. terveyskeskuksen röntgen), jossa otetaan ihan tavallisia röntgenkuvia. Sairaaloissa kuvantamispuolen hommat ovat usein monipuolisempia ja potilasaines usein sairaampaa (paljon sänkypotilaita ym). Rtg-hoitaja voi työskennellä CT-kuvantamisessa (tietokonetomografia) ja magneettikuvantamisessa, joissa päivärutiini ja laitteet jo eroavat huomattavasti perusröntgenkuvauksesta. Lisäksi rtg-hoitajia työskentelee isotooppiosastoilla (isotooppitutkimukset, joissa käytetään radioaktiivisia merkkiaineita). Isotoopeilla työ on huomattavasti eri tyyppistä kuin "tavallisessa" röntgenissä ja on ihan oma osaamisalueensa. Sädehoidossa työntekijät ovat röntgenhoitajia, sekin on oma maailmansa. Sädehoidossa on aina hoidoissa kaksi hoitajaa, kun röntgenin puolen perusluukuvaus suoritetaan pääsääntöisesti yksinään. Muissa kuin sädehoidossa työ koostuu potilaskontaktien lisäksi kuvien käsittelystä, ja yhteistyöstä lääkärin kanssa ja riippuen työpaikasta kaikennäköisistä pikkutoimista.
Laitteiden käytön oppiminen ei ole vaikeaa. Rtg-hoitajan ei tarvitse osata laitteiden toimintaa samalla tasolla kuin sairaalafyysikon, mutta lisätietämys saattaa tuoda muuten joskus puuduttavaan työhön motivaatiota. Kaikki oppii kyllä laitteiden käytön, nykyään ne ovat melko yksinkertaisia ja erinäisin turvatoimin varustettuja. Työ voi olla joko päivätyötä (.n 8-16, yleensä terveyskeskuksissa), kaksivuorotyötä (iltavuoro loppuu 18-22 riippuen paikasta) esim yksityisellä ja sädehoidossa, ja kolmivuorotyötä isoimmissa sairaaloissa.
Peruspalkka on sama kuin sairaanhoitajilla, mutta jos päivävuoroa vaan tekee, niin lisiä ei tietysti kerry samoin kuin suurimmalle osalle sairaanhoitajista.
Röntgenhoitajan työ on monissa paikoissa nykyään kiireistä ja varsinkin peruskuvantamispuolella tuo kiire turhauttaa, kun potilaita saattaa tulla ja mennä viiden minuutin välein. Itse en menisi enää töihin "tavalliseen" röntgeniin. Isotoopeilla työtahti on todennäköisesti rauhallisin, vaikka potilaita olisi kokoajan (tutkimuksen saattavat kestää jopa yli tunnin). Sädehoidon luonne on aivan erilainen, siellä ei tutkita potilaita vaan hoidetaan ja siksi pidin itse siitä kiireestä huolimatta. CT- ja magneettitutkimukset vaativat enemmän opettelua kuin mitä koulussa opetetaan, mutta ne ovat varmaan mukavampia paikkoja työskennellä kuin peruskuvantamispuolen hommat (oma mielipiteeni, vaikka kokemusta niistä ei olekaan harjoittelujaksoja enempää).
Oletko hakenut tänä vuonna röntgenhoitajaksi vai suunnitteletko hakua? Itse olen "entinen röntgenhoitaja", alan vaihtaja. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että alasta ollaan kiinnostuneita, sillä juuri teistä oikeasti kiinnostuneista voi tulla tulevaisuudessa hyviä röntgenhoitajia.
Suuri kiitos erittäin kattavasta selostuksesta! Ala tuntuu koko ajan entistä kiinnostavammalta.
En ole vielä tänä vuonna hakenut koulutukseen, sillä kirjoitan vasta ensi keväänä ylioppilaaksi. Parempi kuitenkin hyvissä ajoin miettiä koulutusvaihtoehtoja, niin ei tule tehtyä sitten hätiköityjä päätöksiä viimeisillä minuuteilla. Vähän pelottaa tuo kiire, josta puhuit mutta sitä on varmasti vähän kaikilla aloilla.
Vai olet sinä vaihtanut ammattia, saanko udella miksi päädyit sellaiseen ratkaisuun? Tietenkin ammatin soveltuvuus on niin persoonasta kiinni, mutta siitä huolimatta olisi mukava kuulla mikä sai sinut tekemään sellaisen päätöksen. Toisena alavaihtoehtona minulla on opettajan työ, mutta tällä hetkellä tuo röntgenhoitajan työ tuntuu kiinnostavammalta.
Silloin kun itse hain röntgenhoitajaksi en todellakaan tiennyt mitä kaikkea röntgenhoitaja voi tehdä. Röntgenhoitaja voi valmistuttuaan mennä töihin vaikka ydinvoimalaan tai säteilyturvakeskukselle eikä ala ole näin ollen välttämättä sidoksissa sairaalaan. Ja muutenkin itse pidän hyvänä puolena myös sitä, että radiologisessa yksikössä röntgenhoitajan työnkuvaan kuuluu usein työnkierto jolloin pääsee tekemään töitä magneettiin, ultraääneen, tietokonetomografioihin, luihin yms..
Ala on todella laaja ja hieno asia on, ettei tarvitse koulutuksen aikana suuntautua mihinkään tiettyyn osa-alueeseen vaan koko kirjo on valmistumisen jälkeen käytettävissä.
Harmi mielestäni on se, että ihmiset tietävät röntgenhoitajan työstä todella vähän ja näin ollen luulevat alan olevan jollain lailla suppea, mitä se ei todellakaan ole. Plussaa antaisin myös siitä, että mielestäni röntgenhoitajan työ on siistiä työtä.Palkka hoitoalalla on pieni, mutta eihän se raha kaikkea ratkaise.