100-0 km/h moottoripyörä/auto

Osasin jotain tuollaista odotellakin. Otetaanpa sitten tavallinen maatalouskone, Volvo S60 R, V70 R, näitähän on joka kylällä useampiakin, 100-0 36 m: http://www.iltasanomat.fi/autot/Volvo S60 R, V70 R/471065

Se Meganen hätäjarrutehostin ei sitten lyhennä jarrutusmatkaa yhtään, vaan pysähtymismatkaa.

Kairakettu kirjoitti:

Osasin jotain tuollaista odotellakin. Otetaanpa sitten tavallinen maatalouskone, Volvo S60 R, V70 R, näitähän on joka kylällä useampiakin, 100-0 36 m: http://www.iltasanomat.fi/autot/Volvo S60 R, V70 R/471065

Se Meganen hätäjarrutehostin ei sitten lyhennä jarrutusmatkaa yhtään, vaan pysähtymismatkaa.

Lue lisää

Ei R-Volvot mene tavallisten autojen joukkoon. Ne lasketaan tonne M-bemujen ja S/RS-Audien kanssa samaan kastiin, eli ontuu toikin vertaus.

Kovin onnistuneesti kyllä esitit itsellesi sellaisen vasta-argumentin ettei siitä kyllä kelpotella ulos millään ilveellä ;)

Kairakettu kirjoitti:

Osasin jotain tuollaista odotellakin. Otetaanpa sitten tavallinen maatalouskone, Volvo S60 R, V70 R, näitähän on joka kylällä useampiakin, 100-0 36 m: http://www.iltasanomat.fi/autot/Volvo S60 R, V70 R/471065

Se Meganen hätäjarrutehostin ei sitten lyhennä jarrutusmatkaa yhtään, vaan pysähtymismatkaa.

Lue lisää

Eiköhän hätäjarrutehostin lyhennä nimenomaan jarrutusmatkaa, toki samalla pysähtymismatkakin lyhene.

Kairakettu kirjoitti:

Osasin jotain tuollaista odotellakin. Otetaanpa sitten tavallinen maatalouskone, Volvo S60 R, V70 R, näitähän on joka kylällä useampiakin, 100-0 36 m: http://www.iltasanomat.fi/autot/Volvo S60 R, V70 R/471065

Se Meganen hätäjarrutehostin ei sitten lyhennä jarrutusmatkaa yhtään, vaan pysähtymismatkaa.

Lue lisää

Liittyen Volvon R-malleihin:

"Volvo S60 R:n jarrut on mitoitettu auton tehon mukaisiksi. Nelisylinteriset Brembo-jarrusatulat on valmistettu alumiinista. Etujarrulevyt ovat halkaisijaltaan peräti 330 mm ja niiden paksuus on 32 mm. Vastaavat luvut takajarrulevyillä ovat 330 mm ja 28 mm."

"Volvo S60 R:n takaspoilerin tarkoituksena on vähentää 20 prosenttia takaosan nostavasta voimasta ja se tekee juuri sen."

Ei ihan jokaisen perheauton teknisiä ratkaisuja, eikö totta?

lienee kirjoitti:

Eiköhän hätäjarrutehostin lyhennä nimenomaan jarrutusmatkaa, toki samalla pysähtymismatkakin lyhene.

Pamauttaa vaan "liinat kiinni" nopeammin, eli lyhentää jarrutushetken alkamista.

Kairakettu kirjoitti:

Pamauttaa vaan "liinat kiinni" nopeammin, eli lyhentää jarrutushetken alkamista.

Kyllä se pysähtymismatka lyhenee samalla:

"Hätäjarrutustehostimen avulla täysi jarrutusteho saadaan välittömästi käyttöön ja jarrutusmatka jää näin mahdollisimman lyhyeksi. Renault on tehnyt järjestelmästä oman versionsa, jossa ABS-jarrujen enimmäisteho säilyy jarrutuksessa siihen saakka kun kuljettaja vapauttaa jarrupolkimen kokonaan."

DamEgar kirjoitti:

Ei R-Volvot mene tavallisten autojen joukkoon. Ne lasketaan tonne M-bemujen ja S/RS-Audien kanssa samaan kastiin, eli ontuu toikin vertaus.

Kovin onnistuneesti kyllä esitit itsellesi sellaisen vasta-argumentin ettei siitä kyllä kelpotella ulos millään ilveellä ;)

Lue lisää

Kyllä niitä täällä pörrää vaikka kuinka paljon, kuten myös mainitsemiasi M-bemuja ja joku H-bemukin, noita mersun malleja myös ja näytti tuossa olevan punainen Ferrarikin koekilvissä.

DamEgar kirjoitti:

Kyllä se pysähtymismatka lyhenee samalla:

"Hätäjarrutustehostimen avulla täysi jarrutusteho saadaan välittömästi käyttöön ja jarrutusmatka jää näin mahdollisimman lyhyeksi. Renault on tehnyt järjestelmästä oman versionsa, jossa ABS-jarrujen enimmäisteho säilyy jarrutuksessa siihen saakka kun kuljettaja vapauttaa jarrupolkimen kokonaan."

Lue lisää

Pysähtymismatka lyhenee kyllä, kuten jo mainitsinkin. Varsinainen jarrutusmatka sillä ei lyhene yhtään.

Kairakettu kirjoitti:

Kyllä niitä täällä pörrää vaikka kuinka paljon, kuten myös mainitsemiasi M-bemuja ja joku H-bemukin, noita mersun malleja myös ja näytti tuossa olevan punainen Ferrarikin koekilvissä.

Lue lisää

Tavallinen on se mitä on keskimäärin eniten. Edes Monacossa ei nuo autot ole tavallisia, koskapa ovat vähemmistönä. Suurin osa kylällä pyörivistä autoista on ihan tavallisia relluja ja pösöjä.

Kirjoitelmasi menevät saivartelun puolelle kun asiasi tuli jo loppuunkäsitellyksi.

Kairakettu kirjoitti:

Pamauttaa vaan "liinat kiinni" nopeammin, eli lyhentää jarrutushetken alkamista.

eikös jarrutusmatka ala siitä hetkestä kun kuljettaja aloittaa jarrun painamisen poislukien max. 0,8s. kytkentäviiveen

Kairakettu kirjoitti:

Pysähtymismatka lyhenee kyllä, kuten jo mainitsinkin. Varsinainen jarrutusmatka sillä ei lyhene yhtään.

Alunperinhän puhe olikin pysähtymismatkasta eiköstä juu? Eli juuri siihen tuo hätäjarrutustehostin jeesaa ja selittää näin tavallisen auton mukanaolon urheiluautojen listalla.

DamEgar kirjoitti:

Tavallinen on se mitä on keskimäärin eniten. Edes Monacossa ei nuo autot ole tavallisia, koskapa ovat vähemmistönä. Suurin osa kylällä pyörivistä autoista on ihan tavallisia relluja ja pösöjä.

Kirjoitelmasi menevät saivartelun puolelle kun asiasi tuli jo loppuunkäsitellyksi.

Lue lisää

Ensinnäkin linkkaamani lehtijuttuhan oli jo vanha, 2002, eli nuo Volvot ovat jo vanhoja ja toisekseen siellä luki selkeästi, että "Tehtaan lupailema jarrutusmatka 36 m 100-0 km/t ei ole ihan maaginen, sillä monet tavalliset perheautot pääsevät alle 40 m numeroihin".

Kairakettu kirjoitti:

Ensinnäkin linkkaamani lehtijuttuhan oli jo vanha, 2002, eli nuo Volvot ovat jo vanhoja ja toisekseen siellä luki selkeästi, että "Tehtaan lupailema jarrutusmatka 36 m 100-0 km/t ei ole ihan maaginen, sillä monet tavalliset perheautot pääsevät alle 40 m numeroihin".

Lue lisää

Vai että alle 40 metriin. Mitenkäs sitten Mitsun EVO6 jää yli 40 metrin?

Vaikea uskoa että puolivalmis ralliauto Brembon heebeleillä jäisi toiseksi valtaosalle perheautoista.

DamEgar kirjoitti:

Alunperinhän puhe olikin pysähtymismatkasta eiköstä juu? Eli juuri siihen tuo hätäjarrutustehostin jeesaa ja selittää näin tavallisen auton mukanaolon urheiluautojen listalla.

Lue lisää

Pysähtymismatkasta oli puhe, joka on reaktiomatka plus jarrutusmatka ja hätäjarrutehostin lyhentää tuota reaktiomatkaa ja samalla tietysti pysähtymismatkaa.

DamEgar kirjoitti:

Vai että alle 40 metriin. Mitenkäs sitten Mitsun EVO6 jää yli 40 metrin?

Vaikea uskoa että puolivalmis ralliauto Brembon heebeleillä jäisi toiseksi valtaosalle perheautoista.

Lue lisää

Dieselfarkkuja, Ford, Opel, Skoda, Toyota: http://www.tuulilasi.fi.preview.frantic.com/valokeila/?article=128956&print=true

Noistakin kaksi pysähtyy reilusti alle 40 m.

Kairakettu kirjoitti:

Dieselfarkkuja, Ford, Opel, Skoda, Toyota: http://www.tuulilasi.fi.preview.frantic.com/valokeila/?article=128956&print=true

Noistakin kaksi pysähtyy reilusti alle 40 m.

Lue lisää

Outo juttu että tuossa aiemmin laittamassasi listassa Subaru WRX ja Mitsun EVO6 painuvat kummatkin yli 40 metrin vaikka molemmista löytyvät Brembon ylimitoitetut levarit. Joku tuossa tökkii, eli en lähtisi luottamaan tuohon Tuulilasin artikkeliin perheautojen pysähtymismatkoista. Tai sitten ko. automerkit käyttävät Renaultin tapaan jotakin paniikkijarrutustehostinta.

Et muuten käyttänyt vertailukohtana tuollaista keskivertomotoa, eli pari-kolme vuotta vanhaa 600-750 kuutioista kyykkypyörää. Aika paljon alle tuon avauksessasi mainitseman 90-luvun puolivälin Kawasakin ja matkapyörä-Yamahan lukemien nuo kyllä painunevat. Eli olisiko lähempänä 35 metriä kuin 40 metriä?

DamEgar kirjoitti:

Outo juttu että tuossa aiemmin laittamassasi listassa Subaru WRX ja Mitsun EVO6 painuvat kummatkin yli 40 metrin vaikka molemmista löytyvät Brembon ylimitoitetut levarit. Joku tuossa tökkii, eli en lähtisi luottamaan tuohon Tuulilasin artikkeliin perheautojen pysähtymismatkoista. Tai sitten ko. automerkit käyttävät Renaultin tapaan jotakin paniikkijarrutustehostinta.

Et muuten käyttänyt vertailukohtana tuollaista keskivertomotoa, eli pari-kolme vuotta vanhaa 600-750 kuutioista kyykkypyörää. Aika paljon alle tuon avauksessasi mainitseman 90-luvun puolivälin Kawasakin ja matkapyörä-Yamahan lukemien nuo kyllä painunevat. Eli olisiko lähempänä 35 metriä kuin 40 metriä?

Lue lisää

Toi pysähtymismatkan pituus ei johdu jarruista vaan mitsu evon ja subaru wrx:n alustasta.
Jousitus ja iskunvaimennus on niin kova ettei se salli painonsiirtoa etuakselille riittävästi.

Itselläni on kokemuksia samsta asiasta mutta päinvastaisena. Autoni kiihtyvyys huononi selvästi kun muutin alustaa kovemmaksi joka sopii rata-ajoon paremmin ( aiemmin alusta oli tarkoitettu lähinnä kiihdytyskisaan).
Muutoksen jälkeen kiihdytyksessä auto suti niin pitkään kun viitsi kaasua painaa, koska jäykkä jousitus ja iskunvaimennus esti perän painumisen alas ja keulan nousun ylös.

######### kirjoitti:

Toi pysähtymismatkan pituus ei johdu jarruista vaan mitsu evon ja subaru wrx:n alustasta.
Jousitus ja iskunvaimennus on niin kova ettei se salli painonsiirtoa etuakselille riittävästi.

Itselläni on kokemuksia samsta asiasta mutta päinvastaisena. Autoni kiihtyvyys huononi selvästi kun muutin alustaa kovemmaksi joka sopii rata-ajoon paremmin ( aiemmin alusta oli tarkoitettu lähinnä kiihdytyskisaan).
Muutoksen jälkeen kiihdytyksessä auto suti niin pitkään kun viitsi kaasua painaa, koska jäykkä jousitus ja iskunvaimennus esti perän painumisen alas ja keulan nousun ylös.

Lue lisää

..kyselin tuossa alempana: (Kappaleessa 2 karmea ajatusvirhe, jota ei pidä lukea sanasta sanaan)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017503747

Niin sain tällaisia vastauksia:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000017528554

Siis esim TM testien mukaan kaikki normaalit perheautot pysähtyvät n. 39-42 metrin matkalla. 40 metriä on lähes vakio pysähtymismatka.

DamEgar kirjoitti:

Outo juttu että tuossa aiemmin laittamassasi listassa Subaru WRX ja Mitsun EVO6 painuvat kummatkin yli 40 metrin vaikka molemmista löytyvät Brembon ylimitoitetut levarit. Joku tuossa tökkii, eli en lähtisi luottamaan tuohon Tuulilasin artikkeliin perheautojen pysähtymismatkoista. Tai sitten ko. automerkit käyttävät Renaultin tapaan jotakin paniikkijarrutustehostinta.

Et muuten käyttänyt vertailukohtana tuollaista keskivertomotoa, eli pari-kolme vuotta vanhaa 600-750 kuutioista kyykkypyörää. Aika paljon alle tuon avauksessasi mainitseman 90-luvun puolivälin Kawasakin ja matkapyörä-Yamahan lukemien nuo kyllä painunevat. Eli olisiko lähempänä 35 metriä kuin 40 metriä?

Lue lisää

Taidat olla melkoinen asiantuntija... huoh. Siis lähes kaikki autot pysähtyvät n. 40 metrin matkalla ja ei se riipu mistään "prempon" jarruista, koska kaikissa autoissa on vakiona niin tehokkaat jarrut että ne riittävät lukitsemaan renkaat sekunnin murto-osassa 100 km/h vauhdissa, jolloin renkaan kitka vaikuttaa pysähtymismatkaan eniten. ABS:t vain antavat pyörän pyöriä hieman. Ne mitsun Brebot auttavat sitten, kun noita jarrutuksia tehdään 200 kertaa peräkkäin, jolloin perusjarrut sulavat ja jarrutusteho katoa kokonaan. Samaan aikaan Brembot pysäyttävät edelleen sen Mitsun 40 metrin matkalla.
Ei kai nyt tuo 40 metrin lähes vakio jarrutusmatka vain tule sulle yllätyksenä?

taidat kirjoitti:

Taidat olla melkoinen asiantuntija... huoh. Siis lähes kaikki autot pysähtyvät n. 40 metrin matkalla ja ei se riipu mistään "prempon" jarruista, koska kaikissa autoissa on vakiona niin tehokkaat jarrut että ne riittävät lukitsemaan renkaat sekunnin murto-osassa 100 km/h vauhdissa, jolloin renkaan kitka vaikuttaa pysähtymismatkaan eniten. ABS:t vain antavat pyörän pyöriä hieman. Ne mitsun Brebot auttavat sitten, kun noita jarrutuksia tehdään 200 kertaa peräkkäin, jolloin perusjarrut sulavat ja jarrutusteho katoa kokonaan. Samaan aikaan Brembot pysäyttävät edelleen sen Mitsun 40 metrin matkalla.
Ei kai nyt tuo 40 metrin lähes vakio jarrutusmatka vain tule sulle yllätyksenä?

Lue lisää

etten olisi uskonut näiden ralliautojen jäävän pysähtymismatkojen pituudessa perheautoille. Ehkä syy löytyy tosiaan tuosta edellämainitusta syystä, että jäykkä jousitus pidentää pysähtymismatkaa.

Kairakettu kirjoitti:

Pamauttaa vaan "liinat kiinni" nopeammin, eli lyhentää jarrutushetken alkamista.

Reaktioaika jarrutusmatka = pysähtymismatka.

Reaktioaika, aika joka kestää kun aivot antavat käskyn ja toiminto alkaa. Tässä tapauksessa siis jalan siirtyminen jarrulle.

Koska hätäjarrutustehostin ei vaikuta reaktioaikaan jää jäljelle vain jarrutusmatka johon se vaikuttaa.

Siis summa summarum hätäjarrutustehostin lyhentää JARRUTUSMATKAA ja samalla tietenkin myös pysähtymismatkaa.

UGH! Olen puhunut

ABS_SBA kirjoitti:

Reaktioaika jarrutusmatka = pysähtymismatka.

Reaktioaika, aika joka kestää kun aivot antavat käskyn ja toiminto alkaa. Tässä tapauksessa siis jalan siirtyminen jarrulle.

Koska hätäjarrutustehostin ei vaikuta reaktioaikaan jää jäljelle vain jarrutusmatka johon se vaikuttaa.

Siis summa summarum hätäjarrutustehostin lyhentää JARRUTUSMATKAA ja samalla tietenkin myös pysähtymismatkaa.

UGH! Olen puhunut

Lue lisää

Hätäjarrutehostin ei lyhennä varsinaista jarrutusmatkaa yhtään, vaan reagointi ja jarruviiveitä. Kehittyneissä systeemeissä jarruttaminen alkaa pehmeästi jo kuljettajan nostaessa nopeasti kaasupolkimen ja jos kuljettaja heti perään painaa jarrua, niin tehostin antaa heti täyden jarruvoiman.

Kairakettu kirjoitti:

Hätäjarrutehostin ei lyhennä varsinaista jarrutusmatkaa yhtään, vaan reagointi ja jarruviiveitä. Kehittyneissä systeemeissä jarruttaminen alkaa pehmeästi jo kuljettajan nostaessa nopeasti kaasupolkimen ja jos kuljettaja heti perään painaa jarrua, niin tehostin antaa heti täyden jarruvoiman.

Lue lisää

Hätäjarrutustehostin nimen omaan lyhentää jarrutusmatkaa. Noissa kehittyneemmissä systeemeissä on lisäksi jo jotain precrash-toimintoja eli kyse ei ole pelkästä hätäjarrutustehostimesta.

Olen käsittänyt tuon niin, että kun jarrupoljinta poljeltaan, kestää hetken ennen kuin saavutetaan täysi hidastuvuus. Hätäjarrutustehostin lyhentää tuota aikaa saavuttaa tuo täyshidastuvuus. Vai tarkoitatko, että laskenta alkaa vasta kun täyshidastuvuus on saavutettu? Siinä tapauksessahan ei olisi mitään eroa hätäjarrutustehostetulla ja vanhanaikaisella jarrutuksella. Erityisesti tuo tehostin auttaa niitä, jotka painaisivat jarrupoljinta liian tehottomasti hätäjarrutusta varten.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Hätäjarrutustehostin nimen omaan lyhentää jarrutusmatkaa. Noissa kehittyneemmissä systeemeissä on lisäksi jo jotain precrash-toimintoja eli kyse ei ole pelkästä hätäjarrutustehostimesta.

Olen käsittänyt tuon niin, että kun jarrupoljinta poljeltaan, kestää hetken ennen kuin saavutetaan täysi hidastuvuus. Hätäjarrutustehostin lyhentää tuota aikaa saavuttaa tuo täyshidastuvuus. Vai tarkoitatko, että laskenta alkaa vasta kun täyshidastuvuus on saavutettu? Siinä tapauksessahan ei olisi mitään eroa hätäjarrutustehostetulla ja vanhanaikaisella jarrutuksella. Erityisesti tuo tehostin auttaa niitä, jotka painaisivat jarrupoljinta liian tehottomasti hätäjarrutusta varten.

Lue lisää

Pysäytysmatkaa se lyhentää. Autolla on tietty jarrutusmatka, joka ei lyhene muuten kuin lisäkitkalla, tai lisäilmanvastuksella. Joissakin autoissa jarrupolkimen liike on erittäin lyhyt ja hydraulinen tehostin erittäin tehokas, absit napsuttaa heti. Sellaisella autolla on ainakin teoriassa mahdollista jarruttaa yhtä nopeasti kuin jos siinä olisi lisäksi hätäjarrutehostin. Jos auto on automaatti, niin jarrutukseenhan olisi mahdollista käyttää vasenta jalkaakin, joka voisi olla valmiina jo jarrupolkimella. Niiden kuljettajien jarrutusmatka tietysti lyhenee, jotka painaisivat jarrupoljinta liian tehottomasti. Lisäksi systeemi aikaistaa jarrutuksen alkamista, jos kaasupoljin nostetaan nopeasti, mutta eikö niissä sitten ole nopeussäädintä?

Kairakettu kirjoitti:

Pysäytysmatkaa se lyhentää. Autolla on tietty jarrutusmatka, joka ei lyhene muuten kuin lisäkitkalla, tai lisäilmanvastuksella. Joissakin autoissa jarrupolkimen liike on erittäin lyhyt ja hydraulinen tehostin erittäin tehokas, absit napsuttaa heti. Sellaisella autolla on ainakin teoriassa mahdollista jarruttaa yhtä nopeasti kuin jos siinä olisi lisäksi hätäjarrutehostin. Jos auto on automaatti, niin jarrutukseenhan olisi mahdollista käyttää vasenta jalkaakin, joka voisi olla valmiina jo jarrupolkimella. Niiden kuljettajien jarrutusmatka tietysti lyhenee, jotka painaisivat jarrupoljinta liian tehottomasti. Lisäksi systeemi aikaistaa jarrutuksen alkamista, jos kaasupoljin nostetaan nopeasti, mutta eikö niissä sitten ole nopeussäädintä?

Lue lisää

Onhan noita erilaisia systeemejä, joten niissä on erojakin. Ei minun autossani ainakaan jarrut valmistaudu hätäjarrutukseen, jos jalan nostaa nopeasti kaasuplkimelta, vaikka autossa onkin hätäjarrutustehostin. Eikä taida olla niin useimmissa muissakaan autoissa, joita tuolla liikenteessä liikkuu.

"Sellaisella autolla on ainakin teoriassa mahdollista ..."

Kun Suomen autokantaa, tai vaikka koko maailman autokantaa, katsoo käytännössä, niin aika harvassa taitaa olla edes koko hätäjarrutustehostinta. Eikä hydraulisia tehostimiakaan ole kaikissa, paitsi niissä hätäjarrutustehostimellisissa.

"...eikö niissä sitten ole nopeussäädintä?"

Hienoimmissa syteemeissä nopeussädin on osa koko systeemiä. Mutta niissä onkin jonkinlaiset "esiturvallisuusvarusteet". Eli nopeussäädin pitää esim etäisyyden riittävänä edelläajavaan. Ja se voi oamtoimisesti jarruttaa auton jopa pysähdyksiin asti, jos törmäys on uhkaamassa.

"Autolla on tietty jarrutusmatka..."

Sanoisin mieluummin, että tietty lyhin mahdollinen jarrutusmatka, jota sinä tarkoitatkin.

Kairakettu kirjoitti:

Hätäjarrutehostin ei lyhennä varsinaista jarrutusmatkaa yhtään, vaan reagointi ja jarruviiveitä. Kehittyneissä systeemeissä jarruttaminen alkaa pehmeästi jo kuljettajan nostaessa nopeasti kaasupolkimen ja jos kuljettaja heti perään painaa jarrua, niin tehostin antaa heti täyden jarruvoiman.

Lue lisää

Onko se nyt niin vaikeaa myöntää että puhut asian vierestä.

Kaikki aika on siitä hetkestä, kun jalka alkaa painaa jarrua on jarrutusmatkaa.

Järjestelmän nopeus on tärkeä tekijä. Jos järjestelmä on hidas jarrutusmatka pitenee.

Hätäjarrutehostimen avulla saadaan huippuhidastuvuus heti jos jarrua polkaistaan nopeasti, voima ei ratkaise, jolloin myös heiveröisempikin kuski voi jarruttaa tehokkaasti.

On saivartelua väittää, että jarrutuksen aloitus kuuluu pysähtymismatkaan ja kun kumi alkaa savuta se kuuluu jarrutusmatkaan.

Onhan sitä pysyttävä kannassaan kun kerran on sille linjalle lähtenyt.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Onhan noita erilaisia systeemejä, joten niissä on erojakin. Ei minun autossani ainakaan jarrut valmistaudu hätäjarrutukseen, jos jalan nostaa nopeasti kaasuplkimelta, vaikka autossa onkin hätäjarrutustehostin. Eikä taida olla niin useimmissa muissakaan autoissa, joita tuolla liikenteessä liikkuu.

"Sellaisella autolla on ainakin teoriassa mahdollista ..."

Kun Suomen autokantaa, tai vaikka koko maailman autokantaa, katsoo käytännössä, niin aika harvassa taitaa olla edes koko hätäjarrutustehostinta. Eikä hydraulisia tehostimiakaan ole kaikissa, paitsi niissä hätäjarrutustehostimellisissa.

"...eikö niissä sitten ole nopeussäädintä?"

Hienoimmissa syteemeissä nopeussädin on osa koko systeemiä. Mutta niissä onkin jonkinlaiset "esiturvallisuusvarusteet". Eli nopeussäädin pitää esim etäisyyden riittävänä edelläajavaan. Ja se voi oamtoimisesti jarruttaa auton jopa pysähdyksiin asti, jos törmäys on uhkaamassa.

"Autolla on tietty jarrutusmatka..."

Sanoisin mieluummin, että tietty lyhin mahdollinen jarrutusmatka, jota sinä tarkoitatkin.

Lue lisää

"Kun Suomen autokantaa, tai vaikka koko maailman autokantaa, katsoo käytännössä, niin aika harvassa taitaa olla edes koko hätäjarrutustehostinta. Eikä hydraulisia tehostimiakaan ole kaikissa, paitsi niissä hätäjarrutustehostimellisissa."

Joo, ei ole vielä kovinkaan paljon hätäjarrutehostimellisia, mutta hydraulitehosteisia on ollut jo kauan, esim. sitikan malleissa, joissa on kaasunestejousitus, joissakin bemareissa jne. ja näissä ei ole sitä hätäjarrutehostinta.

Teoriasta ja käytännöstä, voipa olla, että nopealla jarruttajalla ilman hätäjarrutehostinta oleva auto pysähtyy yhtä nopeasti kuin hätäjarrutehostettukin, eli käytännössä eroa ei ole.

Kairakettu kirjoitti:

"Kun Suomen autokantaa, tai vaikka koko maailman autokantaa, katsoo käytännössä, niin aika harvassa taitaa olla edes koko hätäjarrutustehostinta. Eikä hydraulisia tehostimiakaan ole kaikissa, paitsi niissä hätäjarrutustehostimellisissa."

Joo, ei ole vielä kovinkaan paljon hätäjarrutehostimellisia, mutta hydraulitehosteisia on ollut jo kauan, esim. sitikan malleissa, joissa on kaasunestejousitus, joissakin bemareissa jne. ja näissä ei ole sitä hätäjarrutehostinta.

Teoriasta ja käytännöstä, voipa olla, että nopealla jarruttajalla ilman hätäjarrutehostinta oleva auto pysähtyy yhtä nopeasti kuin hätäjarrutehostettukin, eli käytännössä eroa ei ole.

Lue lisää

"...esim. sitikan malleissa, joissa on kaasunestejousitus, joissakin bemareissa..."

Kuten sanoin, ei ole kaikissa.

"...nopealla jarruttajalla ilman hätäjarrutehostinta..."

Lisäksi tarvitaan sitä voimaa heti jarrutuksen alkuun. Hätäjarrutustehostin kompensoi tuon puuttuvan voiman eli nopealla polkaisulla saadaan sitä voimaa jarrutukseen, kun tehostimettomassa tarvitaan sekä nopeutta että voimaa.

Kallonkutistaja kirjoitti:

"...esim. sitikan malleissa, joissa on kaasunestejousitus, joissakin bemareissa..."

Kuten sanoin, ei ole kaikissa.

"...nopealla jarruttajalla ilman hätäjarrutehostinta..."

Lisäksi tarvitaan sitä voimaa heti jarrutuksen alkuun. Hätäjarrutustehostin kompensoi tuon puuttuvan voiman eli nopealla polkaisulla saadaan sitä voimaa jarrutukseen, kun tehostimettomassa tarvitaan sekä nopeutta että voimaa.

Lue lisää

Jos tehostin on tehokas, niin se ei vaadi kuin kevyen poljinvoiman ja liukkaalla vieläkin kevyemmän.

"Eikä hydraulisia tehostimiakaan ole kaikissa, paitsi niissä hätäjarrutustehostimellisissa."

Kuten sanoin, hydraulitehosteisia on valmistettu jo kauan, eikä niissä ole ollut hätäjarrutehostinta.

Kallonkutistaja kirjoitti:

"...esim. sitikan malleissa, joissa on kaasunestejousitus, joissakin bemareissa..."

Kuten sanoin, ei ole kaikissa.

"...nopealla jarruttajalla ilman hätäjarrutehostinta..."

Lisäksi tarvitaan sitä voimaa heti jarrutuksen alkuun. Hätäjarrutustehostin kompensoi tuon puuttuvan voiman eli nopealla polkaisulla saadaan sitä voimaa jarrutukseen, kun tehostimettomassa tarvitaan sekä nopeutta että voimaa.

Lue lisää

http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?t=20155&sid=d96d36bc1cab1a05e4335f7cd7c76c2b

Toisessa jos on niin tehokas hydraulitehostin, että jo jarrupolkimen "hipaisu" riittää lukitsemaan pyörät, niin hätäjarrutehostimella tuskin saataisiin parannusta. Tuohon toiseen se sitten voisi auttaa.

Joissakin on ihan oikeasti erittäin tehokas tehostin ja jarrupolkimen liike ihan lyhyt. Näissä saadaan pysähtymismatka lyhenemään, jos hätäjarrutehostin reagoi jo kaasupolkimen nostoon. Jarrutusmatka ei lyhene ja saattaa jopa kasvaa, jos jalka siirretään hitaasti jarrupolkimelle. Pysähtymismatka voi silti lyhentyä.

Kairakettu kirjoitti:

Jos tehostin on tehokas, niin se ei vaadi kuin kevyen poljinvoiman ja liukkaalla vieläkin kevyemmän.

"Eikä hydraulisia tehostimiakaan ole kaikissa, paitsi niissä hätäjarrutustehostimellisissa."

Kuten sanoin, hydraulitehosteisia on valmistettu jo kauan, eikä niissä ole ollut hätäjarrutehostinta.

Lue lisää

"Kuten sanoin, hydraulitehosteisia on valmistettu jo kauan, eikä niissä ole ollut hätäjarrutehostinta."

Eihän tuossa olekaan ristiriitaa siihen mitä minä sanoin. Kuten varmaan jo huomasitkin.

Kairakettu kirjoitti:

http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?t=20155&sid=d96d36bc1cab1a05e4335f7cd7c76c2b

Toisessa jos on niin tehokas hydraulitehostin, että jo jarrupolkimen "hipaisu" riittää lukitsemaan pyörät, niin hätäjarrutehostimella tuskin saataisiin parannusta. Tuohon toiseen se sitten voisi auttaa.

Joissakin on ihan oikeasti erittäin tehokas tehostin ja jarrupolkimen liike ihan lyhyt. Näissä saadaan pysähtymismatka lyhenemään, jos hätäjarrutehostin reagoi jo kaasupolkimen nostoon. Jarrutusmatka ei lyhene ja saattaa jopa kasvaa, jos jalka siirretään hitaasti jarrupolkimelle. Pysähtymismatka voi silti lyhentyä.

Lue lisää

Lukkiutuvia jarruja ei pidetä enää nykyään parhaana vaihtoehtona, vaikka onhan joissain autoissa ne tavalliset jarrut paremmat kuin joissain toisissa lukkiutumattomat.

Toki noita mainitsemasikaltaisia erikoisesimerkkejä aina löytyy sekä autoista että kuljettajista.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Lukkiutuvia jarruja ei pidetä enää nykyään parhaana vaihtoehtona, vaikka onhan joissain autoissa ne tavalliset jarrut paremmat kuin joissain toisissa lukkiutumattomat.

Toki noita mainitsemasikaltaisia erikoisesimerkkejä aina löytyy sekä autoista että kuljettajista.

Lue lisää

Hätäjarrutehostin ei ole se varsinainen jarrutusmatkan lyhentäjä.

Ne ennen helposti lukkiutuvat ovat nykyään yhtä helposti ABS-jarruilla hidastuvia.

Kairakettu kirjoitti:

Hätäjarrutehostin ei ole se varsinainen jarrutusmatkan lyhentäjä.

Ne ennen helposti lukkiutuvat ovat nykyään yhtä helposti ABS-jarruilla hidastuvia.

"Hätäjarrutehostin ei ole se varsinainen jarrutusmatkan lyhentäjä."

Jos sitä parhaassakin tapauksessa vertaa esim 10km/h:n alkunopeuden pudotukseen, niin todellakin merkityksetönhän se on. Hitaammalla lähtönopeudella voidaan helpostikin lyhentää tuota jarrutusmatkaa esim kohtalaisen hyvästä 38m:stä huippuhyvään 31m:iin. Ja vielä kun se pysähtymismatka on se oleellisempi seikka, niin tuolla nopeuden pudottamisella on vaikutusta siihenkin oikein merkittävästi.

Ja oma lukunsa ovat tuolla käytännön liikneteessä vielä nekin, jotka eivät jarruta ollenkaan tai jarruttavat myöhässä, kun huomaavat liian myöhään, että väistämisyritys onkin väärä vaihtoehto. Silloin absit ja hätäjarrutustehostimet ovat jälleen melko merkityksettömiä.

Kallonkutistaja kirjoitti:

"Hätäjarrutehostin ei ole se varsinainen jarrutusmatkan lyhentäjä."

Jos sitä parhaassakin tapauksessa vertaa esim 10km/h:n alkunopeuden pudotukseen, niin todellakin merkityksetönhän se on. Hitaammalla lähtönopeudella voidaan helpostikin lyhentää tuota jarrutusmatkaa esim kohtalaisen hyvästä 38m:stä huippuhyvään 31m:iin. Ja vielä kun se pysähtymismatka on se oleellisempi seikka, niin tuolla nopeuden pudottamisella on vaikutusta siihenkin oikein merkittävästi.

Ja oma lukunsa ovat tuolla käytännön liikneteessä vielä nekin, jotka eivät jarruta ollenkaan tai jarruttavat myöhässä, kun huomaavat liian myöhään, että väistämisyritys onkin väärä vaihtoehto. Silloin absit ja hätäjarrutustehostimet ovat jälleen melko merkityksettömiä.

Lue lisää

Hätäjarrutehostin auttaa huonosti toteutettuja jarruja selviytymään jarrutusmatkasta yhtä hyvin kuin paremmin toteutetut jarrut.

Hätäjarrutehostin auttaa myös huonosti jarruttavia kuljettajia selviytymään jarrutuksesta yhtä hyvin kuin paremmat jarruttajat (paremmilla jarruilla).

Hätäjarrutehostin ei siis lyhennä varsinaista jarrutusmatkaa, vaan tasaa erilaisten jarrujen ja jarruttajien välisiä eroja. Hyvin toteutettu hätäjarrutehostin lyhentää pysäytysmatkaa, jos kuljettaja niin "haluaa", kehittyneimmät mallit jarruttavat/pysäyttävät, vaikka kuljettaja ei "haluaisikaan".

Kairakettu kirjoitti:

Hätäjarrutehostin auttaa huonosti toteutettuja jarruja selviytymään jarrutusmatkasta yhtä hyvin kuin paremmin toteutetut jarrut.

Hätäjarrutehostin auttaa myös huonosti jarruttavia kuljettajia selviytymään jarrutuksesta yhtä hyvin kuin paremmat jarruttajat (paremmilla jarruilla).

Hätäjarrutehostin ei siis lyhennä varsinaista jarrutusmatkaa, vaan tasaa erilaisten jarrujen ja jarruttajien välisiä eroja. Hyvin toteutettu hätäjarrutehostin lyhentää pysäytysmatkaa, jos kuljettaja niin "haluaa", kehittyneimmät mallit jarruttavat/pysäyttävät, vaikka kuljettaja ei "haluaisikaan".

Lue lisää

Tarkoitatko, että "paremmin toteutetut jarrut" ovat jo polkimen hipaisulla paniikkijarrutuksella? Paniikkijarrutukisiahan tarvitaan äärimmäisen harvoin ja yhtä tärkeää onkin jarrujen toiminta normaalihidastuksissa.

Ja onhan noissa hätäjarrutustehostimellisissakin se 0,2-0,5 sekunnin viive täyteen hidastuvuuteen pääsemiseksi. Juuri tähän viiveen pituuteen tehostin on vaikuttamassa. Vai jätäkö huomioimatta jarrutusmatkassa tuon viiveen ja lasket jarrutusmatkaan vain sen huippuhidastuvuuden matkan?

...tuli maanteillä nähtyä rekkojen lukkojarrutusten jälkiä, nykyään ei, ovat varmaan ABS-jarrullisia. Kyllä se siinä lukkojarrutuksessa samoihin pysähtyy kuin henkilöautokin vastaavasti. Samoin kuin moottoripyöräkin, jos sillä lukkojarrutuksen joku lähtee tekemään.

riippuu renkaista, jos on varaa hankkia renkaat joiden kesto on 1000 - 2000km. niin varmasti pysähtyy.

asia kirjoitti:

riippuu renkaista, jos on varaa hankkia renkaat joiden kesto on 1000 - 2000km. niin varmasti pysähtyy.

Kysymys on ainoastaan rengastuksesta.

Mikä hyvänsä tavallinen perheauto saadaan kevyesti pysähtymään alle 30 m kun laitetaan "oikeat" renkaat ja mittaus tehdään liimapinnalla jollain tarkoitukseen käytetyllä radalla.

-seurailija- kirjoitti:

Kysymys on ainoastaan rengastuksesta.

Mikä hyvänsä tavallinen perheauto saadaan kevyesti pysähtymään alle 30 m kun laitetaan "oikeat" renkaat ja mittaus tehdään liimapinnalla jollain tarkoitukseen käytetyllä radalla.

Lue lisää

Moottoripyörälläkö ei voi tehdä vastaavaa?

-seurailija- kirjoitti:

Kysymys on ainoastaan rengastuksesta.

Mikä hyvänsä tavallinen perheauto saadaan kevyesti pysähtymään alle 30 m kun laitetaan "oikeat" renkaat ja mittaus tehdään liimapinnalla jollain tarkoitukseen käytetyllä radalla.

Lue lisää

Olet aika lähellä. Continental Tevesillä (jarrujärjestelmävalmistaja) oli vuonna 2000 projekti, jossa tarkoituksena oli saada tavallinen VW Golf pysähtymään satasen nopeudesta 30 m matkalla.

Renkaat eivät tainneet olla mitään sliksejä, kai normaalia leveämmät kuitenkin. Suurimmat muutokset tehtiin jousitukseen, eli asennettiin ilmajouset ja säätyvät vaimentimet, jolloin painonjakaumaa pystyttiin kontrolloimaan jarrutuksen aikana. Lisäksi jarrut olivat sähköhydrauliset. 30 m tavoite onnistui kyllä.

Olen nähnyt tuosta videonkin, mutta en kyllä nyt löytänyt sitä enää (projekti on kuitenkin jo muutaman vuoden vanha). Videossa näkyy selvästi, kuinka auto ei "niiaa" lainkaan jarrutuksessa, niinkuin normaalit autot, eli painonjakauma pysyy koko ajan sellaisena, että sekä etu- että takapyörät jarruttavat yhtä paljon. Jarrujen säädöt on myös viimeisen päälle, koko ajan kuuluu pientä vinkunaa kun renkaat ovat aivan pidon rajalla.

Tokihan jos sitten jos kitkakerrointa lisätään epävatallisilla renkailla tai alustalla selvästi yli yhden, niin matka lyhenee tietenkin heti. (esim. jos jarrutetaan paksussa pehmeässä hiekassa, niin "bulldozer"-ilmiö renkaan ja alusta välissä aiheuttaa hyvin nopean pysähtymisen.)

näin on kirjoitti:

Olet aika lähellä. Continental Tevesillä (jarrujärjestelmävalmistaja) oli vuonna 2000 projekti, jossa tarkoituksena oli saada tavallinen VW Golf pysähtymään satasen nopeudesta 30 m matkalla.

Renkaat eivät tainneet olla mitään sliksejä, kai normaalia leveämmät kuitenkin. Suurimmat muutokset tehtiin jousitukseen, eli asennettiin ilmajouset ja säätyvät vaimentimet, jolloin painonjakaumaa pystyttiin kontrolloimaan jarrutuksen aikana. Lisäksi jarrut olivat sähköhydrauliset. 30 m tavoite onnistui kyllä.

Olen nähnyt tuosta videonkin, mutta en kyllä nyt löytänyt sitä enää (projekti on kuitenkin jo muutaman vuoden vanha). Videossa näkyy selvästi, kuinka auto ei "niiaa" lainkaan jarrutuksessa, niinkuin normaalit autot, eli painonjakauma pysyy koko ajan sellaisena, että sekä etu- että takapyörät jarruttavat yhtä paljon. Jarrujen säädöt on myös viimeisen päälle, koko ajan kuuluu pientä vinkunaa kun renkaat ovat aivan pidon rajalla.

Tokihan jos sitten jos kitkakerrointa lisätään epävatallisilla renkailla tai alustalla selvästi yli yhden, niin matka lyhenee tietenkin heti. (esim. jos jarrutetaan paksussa pehmeässä hiekassa, niin "bulldozer"-ilmiö renkaan ja alusta välissä aiheuttaa hyvin nopean pysähtymisen.)

Lue lisää

" Suurimmat muutokset tehtiin jousitukseen, eli asennettiin ilmajouset ja säätyvät vaimentimet, jolloin painonjakaumaa pystyttiin kontrolloimaan jarrutuksen aikana"

" auto ei "niiaa" lainkaan jarrutuksessa, niinkuin normaalit autot, eli painonjakauma pysyy koko ajan sellaisena, että sekä etu- että takapyörät jarruttavat yhtä paljon. "


Dynaaminen painonsiirtymä riippuu vain hidastuvuudesta ja painopisteen korkeodesta.

Millään jousituksen säädöillä,( ellei painopisteen korkeutta muuteta ), painonjakaumaan ei voi vaikuttaa.

Korin liikettä voidaan rajoittaa joustoja säätämällä ja tämä tehdään siksi että miltei kaikissa jousitusratkaisuissa (pl jäykkä- ja DeDion) pyörän kulmat muuttuvat jouston aikana, joka heikentää optimaalista renkaan pitoa.

-seurailija- kirjoitti:

" Suurimmat muutokset tehtiin jousitukseen, eli asennettiin ilmajouset ja säätyvät vaimentimet, jolloin painonjakaumaa pystyttiin kontrolloimaan jarrutuksen aikana"

" auto ei "niiaa" lainkaan jarrutuksessa, niinkuin normaalit autot, eli painonjakauma pysyy koko ajan sellaisena, että sekä etu- että takapyörät jarruttavat yhtä paljon. "


Dynaaminen painonsiirtymä riippuu vain hidastuvuudesta ja painopisteen korkeodesta.

Millään jousituksen säädöillä,( ellei painopisteen korkeutta muuteta ), painonjakaumaan ei voi vaikuttaa.

Korin liikettä voidaan rajoittaa joustoja säätämällä ja tämä tehdään siksi että miltei kaikissa jousitusratkaisuissa (pl jäykkä- ja DeDion) pyörän kulmat muuttuvat jouston aikana, joka heikentää optimaalista renkaan pitoa.

Lue lisää

Totta puhut, enpä ajatellut ihan loppuun asti.

Jos yksinkertaistetaan, että auton massa on kaikki painopisteessä, niin hidastettaessa syntyy etupyörien kosketuspintojen kautta menevän akselin ympäri momentti, joka tosiaan vaikuttaa painonjakaumaan.

Ilmeisesti tuossa Golfissa oli tosiaan myös se idea tuolla jousituksen uudelleenlaitolla, ettei auton kori pääse tekemään normaaleja heilahdusliikkeitä, jotka aiheuttavat värähtelyä pyöränkuormiin, ja sitä kautta heikentävät pitoa (koska abs-jarrut eivät osaa reagoida äärettömän nopeasti pyöränkuorman muutoksiin).

Tukkirekasta ei löytynyt esimerkkiä, mutta 15 tonnin
bussi (ABS) vaatii 67 metriä pysähtyäkseen satasen
nopeudesta kesäolosuhteissa, talvella jäisellä
tiellä 196 metriä 70 nopeudesta.
26 tonnin kuorma-auto (ABS) 63 metriä kesällä ja
luonnollisesti 80 km/h.

TM 13/04 Raskaan liikenteen koko kuva.

sainpas taas hyvät naurut

Ajatella! Että vakioautot pyyhkii alle 8s. Ja samalla voi hakea tällä vakkaripelillä alepasta bissee. Heittää vaan parkkiin, ja kun lähtee niin sitten on 8s päästä jo vetässy varttimailin. Aika guta homma. Mutta jaaha. Viimeksi kun kävin Hangossa kisoissa ei siellä vakioautot juurikaan pyyhkineet 8s aikoihin. Ehkä kuskit olivat kipeenä, tai rengasvalmistajalla oli ongelmia? KESKITTYYKÖ LINTUINFLUENSSA JUURI VAKIOAUTOLUOKANKULJETTAJIIN? Vai onko BODOM-JÄRVEN KILLERI KESKITTYNYT VAKIOAUTOLUOKAN KULJETTAJIIN ELÄKEPÄIVIENSÄ RIEMUKSI???

Eiköhän se ole äidin nuudeli pikku duudeli silleen että liikenteessä 99.9 % autoilijoista jää nuolemaan näppejään kun motoristi kyykyttää ohitse? Vai mitä meinaat, takametsien ehtä einsteini?

Täytankkerin pysähtyminen kestää 10 merimailia, vaiika koneet on täysillä taakse.

Mitens se menikään?? Massa x nopeus= kiihtyvyys

gfjpwrjgpwjgpw8888 kirjoitti:

Täytankkerin pysähtyminen kestää 10 merimailia, vaiika koneet on täysillä taakse.

Mitens se menikään?? Massa x nopeus= kiihtyvyys

"Mitens se menikään?? Massa x nopeus= kiihtyvyys"

Massa kertaa nopeus on liikemäärä. Kätevä laskiessa esim.loppunopeutta, kun ajaa nokkakolarin ladalla 60t:n yhdistelmän kanssa.

Formulaykkönen pysähtyy satasesta n. 22 m:n matkalla ja parista sadasta n. 60 m:n.

"Pitääkö edelleen vääntää rautalangasta epäilijöille, että massa ei vaikuta pysähdysmatkaan kunhan jarrut vain pystyvät hyödyntämään kaiken kitkavoiman."

Joo, kyllä niille pitää vääntää, väärät uskomukset ovat joskus juurtuneet aika syvälle.

Kairakettu kirjoitti:

Formulaykkönen pysähtyy satasesta n. 22 m:n matkalla ja parista sadasta n. 60 m:n.

"Pitääkö edelleen vääntää rautalangasta epäilijöille, että massa ei vaikuta pysähdysmatkaan kunhan jarrut vain pystyvät hyödyntämään kaiken kitkavoiman."

Joo, kyllä niille pitää vääntää, väärät uskomukset ovat joskus juurtuneet aika syvälle.

Lue lisää

Ja unohtaa ei pidä sitäkään tosiasiaa, että optimaalista jarrutusta moottoripyörällä ei Suomessakaan osaa kovin monta kuljettajaa. Abs-jarruilla varustetulla autolla onnistuu maksimijarrutus kaikilta, jotka uskaltavat painaa pedaalin pohjaan.

mähöNe kirjoitti:

Ja unohtaa ei pidä sitäkään tosiasiaa, että optimaalista jarrutusta moottoripyörällä ei Suomessakaan osaa kovin monta kuljettajaa. Abs-jarruilla varustetulla autolla onnistuu maksimijarrutus kaikilta, jotka uskaltavat painaa pedaalin pohjaan.

Lue lisää

Itse tuli aikoinaan harjoiteltua sitä etujarrun käyttöä niin, että takapyörä oli helppo nostaa ilmaan etujarrulla jarruttaessa. Eikös noilla ABS-jarrullisilla moottoripyörillä pitäisi kuitenkin jokaisen osata jarruttaa niin hyvin kuin niillä pystyy? Itse en ole niitä kokeillut.

Kairakettu kirjoitti:

Itse tuli aikoinaan harjoiteltua sitä etujarrun käyttöä niin, että takapyörä oli helppo nostaa ilmaan etujarrulla jarruttaessa. Eikös noilla ABS-jarrullisilla moottoripyörillä pitäisi kuitenkin jokaisen osata jarruttaa niin hyvin kuin niillä pystyy? Itse en ole niitä kokeillut.

Lue lisää

Ei mullakaan kokemusta ole ABS:sta. Satuin just vähän aikaa sitten kirjoittamaan ajatuksiani jarrutusmatkasta mopo-osastolle - eli mitä se saattaa olla käytännössä ilman harjoittelua verrattuna yleiseen käsitykseen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=99&conference=612&posting=22000000017563545
Ymmärtääkseni s.11 taulukossa on todellakin kyse laskennallisista jarrutusmatkoista. Siis harjoittelematta ei vaan osata hallita jarruja ja matka venyy kaksinkertaiseksi mahdolliseen minimimatkaan verrattuna.
Olen pari kertaa itse huomannut sekä autolla, että mopolla, että pysähtymismatkaan yllättävässä vaikuttaa jarrutusmatkan ja reaktioajan lisäksi sanoisinko "hölmistymisaika" - on on, mulla pitkät piuhat. €:o)