hei. olen eronnut vasta reilu 1 kk sitten. en pysty sopimaan mieheni kanssa kahden alle 2 v lastemme tapaamisista. häneen ei voi tippaakaan luottaa, tuleeko vai ei. tämä stressaa minua. mitä tehdä jotta isä-lapsi suhteet eivät kokonaan loppuisi. olen sanonut, voi milloin tahansa tulla ja olla lasten kanssa.isälle tärkeämpää rellestäminen.
isä ei halua olla lasten kanssa
surullinen ja vihainen
101120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
se on sitten sen isän valinta.Ja miksi tulisi, koitappa jos vaikka ottaisi mielummin omaan kotiinsa.
siksi olen antanut mahdollisuuden tänne tulla, että isällä ei ole omaa asuntoa. itse en paikalla silloin olisi.
Mielestäni ei ole sinun asiasi saada lasten ja isän välejä toimimaan. Sinulla on ihan riittävästi siinä, että pidät huolta 2 alle 2v lapsesta! Tärkeintä on sinun jaksamisesi lasten kanssa! Jos stressaat asiasta, se vain vaikeuttaa omia välejäsi lapsiin. Kyllä lapset vaistoavat, jos sinulla ei ole kaikki hyvin.
Jos isä ei itse ole kiinnostunut, eipä siinä oikein mitään voi tehdä. Ei ketään voi pakottaa käymään lapsiaan katsomassa. Kyllä hän ehkä sitten myöhemmin tajuaa mitä on menettänyt. Tai hetken rellestettyään pistää elämänarvot uusiksi ja panostaa siihen minkä pitäisi olla tärkeintä hänen elämässään eli lapset. Voit tietysti yrittää puhua hänen kanssaan asiasta, en sitten tiedä auttaako se asiaa.
Jos mieheen ei voi luottaa, niin en missään tapauksessa edes miettisi lasten antoa isän luo. Niinkuin edellinen vastaaja tuossa neuvoi. Onko teillä sovittuna tapaamisajat lastenvalvojan kanssa vai oletteko vain yhdessä sopineet milloin isä käy?
lapset pitää antaa isälleenkin. Sitä ei ratkaise luottaako exä vai ei. Jos kyse on alkoholismista tai väkivaltaisuudesta, niin eiköhän viranomaiset päätä saako isä tavata lapsiaan vai ei. Tilanne ei ainakaan paasaamalla ja painostamalla parane.
meillä tilanne kaatui juuri siihen, että lasten äiti ei antanut lapsia isälle vaan heitä piti käydä lasten kotona moikkaamassa, ja siellä olisi pitänyt yötkin viettää kun äiti juhlatuulella. Miehellä ei minkään näköistä alkoholiongelmaa eikä väkivaltaisuutta. Lopulta tilanne ajautui siihen, että isä ei lapsiaan tavannut...
jos isä ei halua tavata lapsiaanse on hänen oma valintansa, lapsia ei siinä tapauksessa pidä pakottaa tapaamaan isäänsä.
On muistettava aina että ei ol evielä olemassa tapaamisvelvoitetta on vain tapaamisoikeus joka siis on vapaaehtoinen !
Lapsien etu on aina pantava ykköseksi, ei vanhempien tahto.
On mielestäni ihmeellistä, että etävanhemmalla on tapaamisoikeus ja saa tavata lasta jos niin haluaa tai sitten olla tapaamatta.
Lapsen pitää kuitenkin tavata etävanhempaa vaikka ei haluaisikaan.
Missä on se lapsen oikeus?
että jos sellainen oikeus olisi, niin lähivanhempi voisi käyttää sitä häikäilemättömästi hyväksi. Olisi helppo sanoa että lapsi ei halua, kun itse ei halua antaa lastansa exälle. Ja eiköhän myös pyrkimys ole että lapsella olisi ja pysyisi kaksi vanhempaa.
silloin pitäisi myös etävanhemmalla olla lapsen tapaamispakko.
Sen käsitän jos on huijattu isäksi, eikä lasta silloin halua tavata, mutta jos on suunniteltu eikä eron jälkeen halua enää olla lapsen kanssa tekemisissä, se menee jo yli hilseen.
Yhtä kurjaa se on lapsella olla pakosta etävanhemman kanssa tekemisissä, kuin jos etävanhempi pakotetaan olemaan lapsensa kanssa jos heistä jompikumpi ei sitä tahdo
kiristää,en tapaa lasta jos...