Olen saanut ristiriitaista tietoa ovivalmistajilta (lienee oma lehmä ojassa...), kertoisiko joku ihan kokemuksistaan tai faktaa perusteluineen. Eli tunkeeko kokomäntyisestä keittiönovesta pihkaa? Vaikuttaako tähän ovien käsittelytapa ja jos, niin millä tapaa? Tai käytetyn puun laatu? Kummastuttaa, että mäntyä ylipäätään käytettään (missään), jos se on niin "mahdotonta" kuin eräs toimittaja väittää.
Mäntyovi ja pihka
Oleo
41609
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei ! Kuulostaapas oudolta !! Meillä on ollut 5 vuotta jo ko ovi mutta ei siitä mitään pihkaa tihku pistäppäs oven toimittaja tiukille.Ovatkos jossakin kohtaa "luistaneet" oven käsittelyssä.
Mitään katastrofia ei ole vielä tapahtunut. Tiedustelin eräältä kalustefirmalta mahdollisuutta toimittaa mäntyovia ja vastaus lyhykäisyydessään oli, että onnistuu kyllä, muttei suosittele, koska tunkee pihkaa, joka pilaa oven ja pintakäsittelyn. En ole moiseen missään muussa yhteydessä törmännyt, pisti ihmettelemään, onko TOSIAAN näin, kun mäntyä kuitenkin jonninverran käytetään. Puusepiltäkin olen ovitarjouksia kysellyt, eikä kukaan ole asiasta maininnut (no, eipä tietenkään...).
Männystä on kautta aikojen valmistettu huonekaluja, ovia ja ym.. Niin maalattuja, lakattuja, kuin petsauksella käsiteltyjä. Kunnollisen puusepäntyön peruste on aina huolella kuivattu ja riittävästi kuivattu puumateriaali. Kuivauksen yhteydessä käytetään lämpöä, jolloin puussa oleva pihka lähtee jossakin määrin liikkeelle ja pursuu puun pintaan. Pihka on hartsia, joka aikaa myöden kovettuu. Eikä se enää valmiissa tuotteessa ala pursuamaan ulos puusta. Ainoana poikkeuksena ovat jotkin saunatilat tai vst. missä on lämpöä tarpeeksi. Silloin kovettunutkin pihka alkaa notkistua ja tunkea ulos puusta.
Mäntypuusta on selkeästi eroitettavissa sekä vaalea pintapuu, että pihkan kyllästämä sydänpuuosa. Lapin kelot ovat lähes pintaansa saakka täyttyneet tällä pihkalla. Kun tehdään kalusteita, ovia tai muita tuotteita, niin niissä pääsääntöisesti esiintyy sekä vaaleaa pintapuuta, että pihkapitoista sydänpuuta eri osissa. Liimalevyissä saattaa olla pinta ja sydänpuuta vierekkäin. Tämä sydänpuu on hieman kovempaa ja parempaa säänkestoltaan.
Ainoana huonona puolena tälle pihkapitoiselle männyn sydänpuuosalle, että se alkaa tummua valon vaikutuksesta pintapuuta nopeammin ja oleellisesti tummemmaksi. Alkuun vaalean punertavaksi, lopuksi jo ruskeanpunaiseksi. Kyse on puun ominaisuudesta, ei virheestä.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että erilaiset vaaleat kuultovärit ja petsit eivät toimi kunnolla tummuvat sydänpuuosan päällä aikaa myöden. Kun puu alkaa tummua, niin hennon vaaleasta sävystä saattaakin tulla likaisen harmahtava tai ruskehtava väri.
Mikäli tuote on tehty laadukkaasti ja käytetty valmistuksessa vain vaaleaa pintalautaa, niin tällaista voimakasta tummumista ei tule. Silloin on myös kyse paremmasta alkuraaka-aineesta ja tietää myös hintavampaa lopputuotettakin.
Ihan oikein, jos kalustefirman myyjä on sinua valistanut asiasta. Mutta kotimainen mänty on siinä määrin käytetty materiaali, että vuosia paikoillaan olleista lattialaudoista ja seinäpaneeleistakin voi tehdä kuluttajakin omat johtopäätelmät, miten se tummuu aikaa myöden.
Männyn pihkahan tunkee läpi lakkakerroksen ja maalinkin, esim. valkoiset oven karmit saavat oksakohdassaan ensin rusehtavan sävyn, sitten tunkee pihkakin läpi. Pihkan tulon voi estää ennen pintakäsittelyä sivelemällä oksakohtiin spriilakkaa eli ns. oksalakkaa useampaan kertaan. Kannataa ottaa selvää onko käsitelty kunnolla.