Devireg 550:n manuaalista ei varsinaisesti selvinnyt miten lämmönpudotus ajastimella toimii kun käytetään vain lattia-anturia. Tarkoittaako
-2,0 asetus silloinkin kahden asteen pudotusta vai puhutaanko silloin tästä 0-10 asteikosta mikä on käytössä lattia-anturin kanssa?
Entä jos säädän mukavuuslämmön päättymään vaikka 8:00 aamulla, alkaako termari pudottaa lämpöä jo aikaisemmin siten, että säästölämpö on käytössä jo tuona kellonaikana (8:00)? Vai alkaako lämpö pudota vasta kahdeksalta?
-2,0 asetus silloinkin kahden asteen pudotusta vai puhutaanko silloin tästä 0-10 asteikosta mikä on käytössä lattia-anturin kanssa?
Entä jos säädän mukavuuslämmön päättymään vaikka 8:00 aamulla, alkaako termari pudottaa lämpöä jo aikaisemmin siten, että säästölämpö on käytössä jo tuona kellonaikana (8:00)? Vai alkaako lämpö pudota vasta kahdeksalta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Musta siis tuntuu (mutu alkaa), että asteet ovat myös laatalla suoraan tavallisia asteita. Ainakin tälle on perusteluna kelvollinen se, että huonelämpötila seuraa aika tarkasti jollain erolla laatan lämpöä. Eli yhden asteen pudotus laatassa vaikuttaa yhdellä asteella huoneessa. Ainakin mitoituspakkasella. Mutu loppuu.
"Mukavuuslämmöksi" nimetty lämpö on se korkeampi lämpö, jonka päälläoloajan mustat pikselit kellokehällä näyttävät. Termostaatti järjestää lämmityksen esilämmityksineen siten, että pikselien osoittamana aikana on juuri tuo haluttu lämpö. Kovilla keleillä lämmitys voi alkaa vaikka 8 tuntia aiemmin, jotta saadaan lämpö nousemaan tuohon arvoon. Tai jos tehot ovat kaikki käytössä, niin esilämmitystä on kaikki aika. Leudoilla keleillä voi riittää, että täydet tehot ovat päällä tuntia-kahta aiemmin. Ainostaaan lämmön siirtymisen hitaudet vaikuttavat. Ja noita hitauksia juuri termostaatti tutkii ja eri tilanteita muistiin tallentaa. Eli periaatteessa termostaatti kaivaa tavallisiin lämpötila-asetelmiin sopivaa vanhaa tietoa, jolla lämmittää sopivasti ennakkoon.
Ennakointi johtaa Suomalaisilla tariffeilla siihen, että nostoa ei saa tehdä koko halvan sähkön ajaksi. Ennakointi ajaisi varaustehon ennen halpaa sähköä laattaan kalliilla ajalla. Termostaattihan on tehty yleistariffin kaltaiseen hinnoitteluun tanskalaisille, ja nimitys "mukavuuslämpökin" tulee siitä. Täällä pitää käyttää nimityksenä "mukavuuslämmölle" "nostoaikaa", "varausaikaa" tai muuta vastaavaa. Ja alennetun lämmön ajalle "normaalilämmön" aika. Noilta osin termostaatti ei ole oikealla tavalla havainnollinen. Siis päiväajalle ei mitään nostoja ja vain yksi nosto ennen kallista sähköä, kun on aikatariffi.
Jatkuvan säädön tasainen lämpö vaatii myös tiedon lämpövaikutuksen hitaudesta. Tanskalainen on viisaasti säätöön sijoittanut tuon hitauden ymmärryksen. Säätöalan ammattilaiset tietävät säädölle nimenkin. Se on pitkälti ns. PID-säätö. Muistitoiminnolla on saatu lisäksi mukaan periaatteessa lukuisia erilaisia asetuksia tuolle PID-säädölle.
Jos nosto on tehty halvan sähkön aikana ja aika jatkuu kalliin puolelle nostetulla lämmöllä, ei esimerkiksi tunnin aikana kulu kuin normaalien häviöitten mukaista lämpöä. Laattaa ei enää varata. Mutta miksi pitäisit vielä tunnin kalliilla? Lämmöt eivät laske muutenkaan juuri ollenkaan tuon tunnin aikana. Lasku lienee 0,2 asteen luokkaa tunnissa.
Tuollaista itsekin ajattelin. Itse asiassa Devin sivuilta löytyi maininta, että mukavuuslämpö alkaa laskea tosiaan vasta "merkitys" ajan jälkeen, eli lämmön laskua ei ennakoida. Se klo 8:aan kestävä lämmitys oli vain esimerkki, käytän tällä hetkellä 5:30-7 välisellä ajalla pari astetta korkeampaa lämpötilaa.
Sillä tietokonesoftallahan lämpötilan muutokset näkee aika havainnollisesti, talo vain on vielä niin uusi ettei ole ollut aikaa perehtyä systeemin täydellisesti. Kuitenkin joka huoneesta piirtyy käyrää lämpötilasta, mikä lienee aika hyvä asia termareiden säädön kannalta.