Keskosen saaneet

Joo, ei ollut mitään oireita, edellisenä iltana oli kaikki hyvin ja normaalisti. Yöllä sitten heräsin vessaan ja pöntöltä noustessa ihmettelin että miksi edelleen valuu, et eihän mulla niin huonossa kunnossa alapää pitäis olla et ei enää pysty pidättää :) Eli kalvo oli vaan mennyt rikki, siitä 25 tunnin päästä syntyi sektiolla poika rv 31 5.

Olin kyllä koko raskauden ajan ajatellut jotenkin ettei tämä vauva ainakaan yliaikaa ole ja aina ajattelin etuajassa synnyttämistä ja katselin dokumentteja keskosista yms. Silti oli tosi uskomatonta että omalle kohdalle sattuisi muka jotain tämmöistä kun lääkäri sanoi että ei mitään hätää, mutta vauva syntyy viimeistään rv 34, jos ei muuten niin käynnistämällä! Ja tulihan siinä semmoinen ajatuskin että olenkohan mä maalannut piruja seinille kun semmoisia ajattelin ja katsoin sitä dokumenttia ja muuta.. Eli siis lyhyesti ja jälkiviisaasti, juu aavistin :)

Minulla ei varsinaisesti ollut "oireita", mutta supistuksia oli melkein koko raskaus ajan.Poika syntyi rv38, leikkauksella 44cm ja 2195g.Synnytystapa -arvioinnissa huomattiin ettei vauvalla ollut enää tilaa kasvaa, vettä ei ollut kuin nimeksi ja niin sitä oltiinkin jo sairaalassa.Koko raskaus aika oli melko tuskallinen, veden vähyyden takia, potkut ja liikkeet tekivät todella kipeää, kun ei ollut vettä vaimentamassa.näin minulla, nyt terve 4v.poika.

Alusta asti alkanut runsas veren vuoto joka aiheutti rv17 vedenmenon. Pieni poika syntyi hätäsektiolla rv30 istukan irtoamisen takia. Tuo oli ERITTÄIN tiivistelty kertomus raskaudestani. Nyt ukkeli 1v ja 8kk. Oppi juuri kävelemään. :) Kehitys tulee jonkinverran jäljessä ja jaloissa näkyy vedettömyys mutta muuten täysin terve lapsi!!! Lääketieteen ihme, sanotiin jo kun lähdimme kotiin sairaalasta.

Sairastuin talviseen A-virukseen josta en palautunutkaan kunnolla, olo oli flunssan jälkeen todella vetämätön ja verenpainekin temppuili. Korkea vp teki olon utuiseksi ja olin kuin sumussa. Poika syntyi hätäsektiolla viikolla 31 (v-paineet oli 216/168 ja dg raskausmyrkytys.) Jälkeenpäin lääkäri sanoi, että rv oli ollut todennäköisesti vasta 30. (ristimittausten mukaan odotettavissa olisi 42cm ja 1800g taapero). Pikkuinen apinamieheni oli syntyessään 42 cm ja 1300g.

Keskolan lämpökaapin jälkeen hän pääsi lämpöpedille ja happiviikset olivat parinviikon projekti. Mielessäni olen usein kiittänyt tuntematonta äidinmaidonluovuttajaa, poika sai hyvät lähtökuopat vaikka oma maito ei koskaan noussutkaan. Vieläkin muistuvat mieleen ne ensimmäiset kaksi tippaa jotka sain tiputtaa nenäletkuun :)

Tänään poika on vilkas, suosittu, sosiaalinen ekaluokkansa aloittava soturi, joka taistelee mahtivoimia vastaan milloin milläkin taikamiekalla ja lukee ja kirjoittaa sujuvasti.
Painokäyrä on seitsemän vuoden ajan kulkenut alakäyrillä, mutta pituuskäyrä taas käyrällä :)

Keskolan lääkäri jo sanoi, että näihin pikkuisiin pätee koiranpenikka-teoria, katso tassuista, minkä kokoiseksi pentu kasvaa ;)

Hassua, kaikki muistot ovat mielessä kuin eilinen.

Minulla oli koko raskauden ajan outo aavistus...ja kiirehdinkin miestä ottamaan syntyvälle vakuutuksen, kerkesimmekin sitten juuri ajoissa saamaan päätöksen. Päätös tuli maanantaina ja vedet menivät torstaina, silloin rv. 23 6, vauva syntyi 26 5 viikolla. 1150g ja 36 cm. Nyt poika on potra puolivuotias :)