Taas huomaan jonkun väärin käyttäneen minulle kuuluvia ylivoimaisesti laadukkaimpia kyhäelmiä
tällä hieman tasoltaan alhaisella palstalla.
Silloin harvoin, kun suostun tänne viisauksiani julkituomaan, niin pidän erittäin ikävänä sitä, että jotkut eivät ymmärrä sanomaani, joka kumpuaa
jalosta sydämestäni.
Jätän suurena maailmankansalaisena omaan arvoonsa tuon alemman kirjoittajan heiton ja kerron teille rakkaat kainuulaiset ihmiset, että
toivon tällekin palstalle paljon myönteisiä kommentteja.
Lahjakkaita ihmisiä, itseäni mitenkään kehumatta, Kainuu tarvitsee lisää.
Näin toimiessani kansainvälisissä johtotehtävissä huomaan usein, kuinka loppujen lopuksi tämä oma kotiseutuni on se ainoa turvasatama, jonne minäkin palaan aina pitkien lentojen jälkeen mielelläni.
Raskasta on elää fantasiamaailmassakin näin pitempiä jaksoja kerrallaan.
Aina joka kuukausi nautin kansainvälistä palkkiotani ja sorrun sitten kansainvälisen juomamme saloihin.
Välillä selvitellessäni ajatuksiani, lennän taas tietenkin Arlan ja usein Frankfurtin kentän kautta takaisin omaan soppeeni, ja omaan aikaani.
Palaan ns. maan pinnalle takaisin.
Monta kertaa olen yrittänyt tehdä pesäeroa tuon ajatuksiani sotkevan juoman kanssa, mutta aina epäonnistunut siinä ikävällä tavalla.
Anteeksi, että kerron teille rakkaat ystävät tämän näin rehellisesti.
Hieman häpeän tunnustaa olevani oikeasti vain tavallinen juntti, jolla koulutuspohja on aika sivistymätön, mutta elämänkoulun myötä olen kehittänyt itselleni taidon olla jotain muuta kuin olen.
Totta puhuakseni, minä elän täydellisesti siinä maailmassa, jonka yksi olen luonut.
Olenhan Luojaanikin suurempi yksilö, itseäni mitenkään taas kehumatta.
Mutta palaan tähän kainuun kesään jälleen.
Ja entisenä aktiivisena urheilijana, josta minut tunnetaan saavutusteni perusteella, myönnän näin vuosien jälkeen, että läpilaho putkistoni on alkanut vuotaa jälleen.
Kainuun kesässä tapaan suuren sukuni jälleen.
Sukuni merkittävät jäsenet, juntti-Einari ja peräkylän-Uuno ovat erittäin harvinaisia ja historiallisesti arvokkaita harvinaisuuksia valtakunnalliselta kannalta katsottuna.
Lomani jälkeen palaan jälleen operatiivisiin tehtäviini kansainvälisellä sarallani.
Ensiviikolla suuntaan Pariisiin, jossa yritykseni yhteistyökumppani odottelee minua
hotelli De Crillonissa, jossa käymme pitkän ja toivon mukaan antoisan neuvottelun.
Tietenkin pelaamme hieman tennistä ja nautimme Pariisin tarjoamista antimista.
Toivon kaikille kainuulaisille antoisaa kesän jatkoa lämpimän kelin merkeissä.
Nauttikaa kesästä ja kauniista luonnostamme nyt.
tällä hieman tasoltaan alhaisella palstalla.
Silloin harvoin, kun suostun tänne viisauksiani julkituomaan, niin pidän erittäin ikävänä sitä, että jotkut eivät ymmärrä sanomaani, joka kumpuaa
jalosta sydämestäni.
Jätän suurena maailmankansalaisena omaan arvoonsa tuon alemman kirjoittajan heiton ja kerron teille rakkaat kainuulaiset ihmiset, että
toivon tällekin palstalle paljon myönteisiä kommentteja.
Lahjakkaita ihmisiä, itseäni mitenkään kehumatta, Kainuu tarvitsee lisää.
Näin toimiessani kansainvälisissä johtotehtävissä huomaan usein, kuinka loppujen lopuksi tämä oma kotiseutuni on se ainoa turvasatama, jonne minäkin palaan aina pitkien lentojen jälkeen mielelläni.
Raskasta on elää fantasiamaailmassakin näin pitempiä jaksoja kerrallaan.
Aina joka kuukausi nautin kansainvälistä palkkiotani ja sorrun sitten kansainvälisen juomamme saloihin.
Välillä selvitellessäni ajatuksiani, lennän taas tietenkin Arlan ja usein Frankfurtin kentän kautta takaisin omaan soppeeni, ja omaan aikaani.
Palaan ns. maan pinnalle takaisin.
Monta kertaa olen yrittänyt tehdä pesäeroa tuon ajatuksiani sotkevan juoman kanssa, mutta aina epäonnistunut siinä ikävällä tavalla.
Anteeksi, että kerron teille rakkaat ystävät tämän näin rehellisesti.
Hieman häpeän tunnustaa olevani oikeasti vain tavallinen juntti, jolla koulutuspohja on aika sivistymätön, mutta elämänkoulun myötä olen kehittänyt itselleni taidon olla jotain muuta kuin olen.
Totta puhuakseni, minä elän täydellisesti siinä maailmassa, jonka yksi olen luonut.
Olenhan Luojaanikin suurempi yksilö, itseäni mitenkään taas kehumatta.
Mutta palaan tähän kainuun kesään jälleen.
Ja entisenä aktiivisena urheilijana, josta minut tunnetaan saavutusteni perusteella, myönnän näin vuosien jälkeen, että läpilaho putkistoni on alkanut vuotaa jälleen.
Kainuun kesässä tapaan suuren sukuni jälleen.
Sukuni merkittävät jäsenet, juntti-Einari ja peräkylän-Uuno ovat erittäin harvinaisia ja historiallisesti arvokkaita harvinaisuuksia valtakunnalliselta kannalta katsottuna.
Lomani jälkeen palaan jälleen operatiivisiin tehtäviini kansainvälisellä sarallani.
Ensiviikolla suuntaan Pariisiin, jossa yritykseni yhteistyökumppani odottelee minua
hotelli De Crillonissa, jossa käymme pitkän ja toivon mukaan antoisan neuvottelun.
Tietenkin pelaamme hieman tennistä ja nautimme Pariisin tarjoamista antimista.
Toivon kaikille kainuulaisille antoisaa kesän jatkoa lämpimän kelin merkeissä.
Nauttikaa kesästä ja kauniista luonnostamme nyt.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et nussi. Olet surkea feikki.
Taidat asustella siinä surkeassa homehökkelissä Lehtikankaalla?
jess hyvä minä hyvä minä.....laalaalaa.
Myönnä impsukka jookosta joo?
Onpa outo höpinä. En ymmärrä mitään. Poistoon vaan.
Ei hullumpaa arvosanaksi ehkit 10 ja se kuuluisa papukaija merkki =)
Aivan pentu juttu.Viitsis tollaseen aikaansa haskata.
Niin on surkieaa satiiria etten minä ainaskaan ymmärrä mitä se tarkottaa.
Ehkäpä tämä oikea Unskikin tajuaisi pikku hiljaa tämän myötä miten lapsellisia sen jutut ovat !
Surkiaa on kainuulainen satiiri
kun ei huumorintajua löydy. Taitaa joillakin huumorintajuttomilla/mielikuvituksettomilla tyypeillä käydä kateeksi kun eivät itse moiseen tarinointiin kykene.
Aika naiivia on kainuulainen satiiri. Meillä kuopijosa puhhuu poekasetkin paremmin.
lähelläsi jonkun valkokauluspsykopaatin ?? Kyllä varmaan löytyy jos satut tietämään ko. tyypin ja sen siihen liittyvät ominaisuudet, esim. nauraminen omille puujalkavitseille ja härski käytös ilman tunteita, nämä vain jäävuoren huippuina esimerkkeinä