Sinus pilonidalis leikkaus?

Itselläni todettiin sp viime vuoden lopulla. Huomasin häntäluun kohdalla istuessa kipua ja kun tunnustelin itse sormin, tunsin patinkin siellä. Sain antib.kuurin ja helmikuussa pääsin leikkaukseen. Leikkaus tehtiin selkäpuudutuksessa ja haava jätettiin auki. Sain 2 eri kipulääkkeet. Sidettä vaihdettiin ensin 2x/pvä ja sitten myöhemmin kerran päivässä. Aluksi käytettiin sidetaitoksia jotka taiteltiin haavaan ja jossain vaiheessa alettiin käyttämään sorbactia, sellaista vihreää nauhaa. Haava lähti paranemaan ihan hyvin mutta huhti-toukokuussa se ottikin takapakkia melkoisesti. Se oli jossain vaiheessa parantunut turhan nopeasti joten sinne oli jäädä kuoppa. Haava avattiin 2 kertaa ja sain myös antib.kuurin kahteen kertaan. Tässä viimeisen viikon aikana haava on umpeutunut siihen malliin että odotan innolla pääseväni ensi viikonloppuna vihdoin uimaan.

Itselläni ei tainnut myöskään olla pattia enää leikkausvaiheessa. Ainakin itse kun tunnustelin vaivan huomatessani niin edellisiltana patti oli olemassa mutta seur. aamuna en sitä enää tuntenut joten ehkä se on puhjennut tms. Haava oli itselläni n. 4 cm pitkä. Lääkäri kuitenkin sanoi että vaikka se on nyt ummessa, se parantuminen jatkuu vielä ja se saattaa kestääkin jonkin aikaa vielä. Mutta toisaalta, onhan se melkoinen haava ollutkin joten eipä kai se ihme olekaan.

Ehkä olet jo ollut itse leikkauksessa, mutta ajattelin nyt kertoa oman kokemukseni kyseisestä toimenpiteestä.
Ensinnäkin itselläni on tuo vaiva ollut niin kauan kuin muistan(yli10v...)ja olen syönyt siihen monia antibioottikuureja.
Edellytys leikkaukseen pääsyyn oli että ihoalue ei saa olla tulehtunut ja onneksi minulla oli silloin hyvä jakso menossa.Siellä kuulemma oli kaksi pientä reikää jotka siis eivät menneet koskaan umpeen, kahden sentin päässä toisistaan.
Toimenpide tehtiin päiväkirurgisena, spinaalipuudutuksessa. Sairaalassa hoito oli loistavaa,minulle kerrottiin tarkasti mitä tulee tapahtumaan ja sain hyvän esilääkityksen. Sairaanhoitaja, anestesiahoitaja ja kirurgi kävivät juttelemassa ennenkuin minut vietiin leikkaussaliin.Siellä minut kytkettiin sydän-ja verenpaine tarkkailuun ja sain kanyylin kautta nesteitä sekä sain toiveeni mukaan myös rauhoittavaa joten oloni oli oikein hyvä...
Lääkäri antoi puudutuspiikin ja testasi että puudutus on tarpeeksi voimakas. En tuntenut kuin jotain kosketuksia ja heiluin jonkinverran toimenpiteen aikana. Olin leikkaussalissa n.puoli tuntia ja minut vietiin sitten heräämöön, jossa olin n.4 tuntia. Kun jalkoja pystyi liikuttamaan sain kahvia, leipää, jogurttia ja lääkkeitä sekä konjakin, ai miten nämä kaikki maistuivat hyvältä pitkän päivän jälkeen.
Kotiin sain hyvät hoito-ohjeet, eli haavani tikattiin n.viidellä tikillä kiinni ja siteet olivat pari päivää, jonka jälkeen sai mennä suihkuun ihan normaalisti.Istuminen alkupäivinä oli kiellettyä, mutta esim kävelemään olen pystynyt suht hyvin heti.Sain hyvät kipulääkkeet kotiin ja en ole yhtään kipua kärsinyt. Toimenpiteestäni on nyt reilu viikko ja tikit ovat vielä n viikon(yhteensä 12pv). Istumaan pystyn pieniä aikoja,sitten alkaa särkemään.Tuo haavan paikka on niin hankala että kaikki kumartelu ja sänkyyn menokin tuntuu hankalalta. Vessanpytyllä ei kovin kauan voi istua...Antibioottikuurin hain lääkäriltä viikko toimenpiteen jälkeen, haavan ympärillä iho oli revennyt ja ilmeisesti tulehdusvaara oli mahdollinen.Vielä otan n.kerran päivässä kipulääkkeen(panacod)lääkekuurin lisäksi.
Sairaslomaa kirurgi kirjoitti heti kolme vkoa, jälkitarkastus ilmeisesti leikkaavalla kirurgilla n.kahden kk päästä.
Jos haluatte lisätietoja kyselkää, ymmärrän että leikkaus jännittää, niin jännitti minuakin kovasti. Olisi mielenkiintoista tietää onko moni joutunut uusintaleikkaukseen?

Olen kurkkuani myöten täynnä koko kys. vaivaa! Pari vuotta sitten sain pakaravakoon paiseen, joka revittiin auki ja haavaa hoidettiin kokonainen kesä.

Nyt kuluneen vuoden aikana samainen kohta alkoi vuotaa verta, josta lääkäri passitti sitten leikkaukseen. Tällä kertaa haava ommeltiin, mutta vain muutama päivä tikkien poiston jälkeen haava on auennut. Ohjeita haavan hoitoon ei annettu kotiuttamisen yhteydessä, vain epikriisi ammattitermeineen.

Nyt ne saatanan tunarit ovat peruuttamattomasti tuhonneet ahterini! Haava on peilistä katsoen jopa lihaskudoksessa, eli sairausloma pidentynee "kolmesta viikosta" kolmeen KUUKAUTEEN. Ja mitäpä vielä, lekuri passittaa talosta toiseen, päivämääriä sanellaan, puhutaan "keskiviivan taudista" ja leikitellään kaikenlaisilla rohdoilla? Sairaalassa minut melkein myrkytettiin hengiltä antibiooteilla ja kipulääkityksillä.

Olemmeko me heille pelkkiä kehoja, vai ihmisiä, jotka haluavat joskus parantuakin!!? Eikö riitä että joutuu "hoitajien" uhriksi potilasvuoteeseen, vai pitäisikö vielä koko pakara repiä kudosnesteeksi!? "Hyvää tarkoittavien asiakaspalvelijoiden" palkkaa voisi nostaa, jottei Meidän Sinuksesta kärsivien tarvitsisi sietää vuosikausia paskaa hoitoa ryöstöhinnoin.